King Kong!


HongKong!!!!!!


Hong Kong King Kong! Täällä ollaan! Matkoilla! Alkaa pikkuhiljaa siltä tuntuaki, että nyt se reissu on tässä. Vihdoinkin. Jeejee, vouhotivouhoti, jne jne jne!

Mutta asiaan: jätin siis eilen aamulla tossa puoli-kuuen maissa Motelli Karrin taakseni (KIITOS KIITOS KIITOS KARRI!) ja raahustin romujeni kans tien poskeen. Olin ihan varma et menee taas hätähousuilun piikkii ku jo 5:45 pussiin menen mutta ei ollu yhtään liian innokasta:  lentisikkakentäl oli ihan järetön ryysis joka suuntaan, eli kun lopulta olin päässy läpi turvatarkastuksesta ni boardingin alkuun oli ehkä puoli tuntia. Kerkes just käyä röökillä ja työntää viimiset eurokolikot juoma-automaattiin, joka ystävällisesti söi ne hilut eikä antanu mitn tilalle. Sellanen viiminen Mordorin perseennäyttö et siin on sulle hyvää matkaa. Kiitti vitusti.

Ämsterdämissäkään ei se joku 3 tunnin vaihtoaika ollu liikaa ollenkaa. Sai nimittäin kipittää terminaalista toiseen ihan huolella, mutta sujuvasti se meni. Ei MITN verrattuna Pariisiin, jonka kautta en lennä enää vittu ikinä, en vaikka ilmasiks sais. Charles De Gaullen kenttä on sellanen tunnelmanpilaaja ja matkalaukkuja syövä musta aukko ja pelkkää ranskaa mongertava persereikä, että en suosittele kenellekään. Mutta Ämsterdämin Schiphol, aina kohdellut minua hyvin. 

Cathay Pacificilla lensin sitte HongKongiin ja arvakkaa ni ennenku pääs koneeseen ni  siel oli sellanen kokovartalo-kameraskannaus-mikä-lie-nakukamera tai joku systeemi. Ekaa kertaa semmosee jouduin.  Ikiäihmiin taas ihan ihmeissää et voi jumpe.

Lentsikas naapuris istuu sellain kai hullantilainen vanhempi pariskunta, joist se gubbe miun vieres, ja meinas palaa hihat. Vittu että ärsyttää sellain käsinojan reviireistä tietämätön vierustoveri,  joka ei ymmärrä mis kohtaa käsinojaa raja kulkee, ja tuppaa sitä kyynärpäätää koko aika rajan yli. Aisaaatana.  Muuten lento meni hianosti, arvostin kun viihdekeskuksesta löyty True Bloodin neljäs siisöni, jota sitte viimiset 5 tuntia tuijotin ihan koomassa. Sekuntiakaanhan en tieteskään kyenny nukkumaan.

HongKongiin saavuttaessa sellanen yleinen reissunlähtösumu alko kääntyä jo univelan aiheuttaman tumun puolelle.  Siihen mielentilaan mikäänhän ei ollu hauskempaa ku ensin helvetillinen jonotus immigrationissa ja sitte pieni seikkailutehtävä: löydä majatalo. Mutta yllättävän helposti seki meni, löysin oikean bussin ja osasin oikeella pysäkillä ulos ja kartasta senku katoin ja kävelin suoraan Hop Inniin määkimään huonetta.Kiitos Annukalle kartasta, ja kiitos sen mutaation joka on antanu miulle maailman parhaan suuntavaiston, helpottaa tätä matkustelevaista elämää ihan vitusti kun kertavilkasu karttaan riittää ja tietää koko ajan missä on.

Kotikatu


Jouduin venailemaan huonetta useemman tunnin, mutta kävin siinä sit aikaa tappaakseni ottamassa huudilot haltuun. Veden äärelle ens kattomaan HongKongin siluettia, ja hiano on.  Mutta väsymys oli niin hirviä ettei kyenny mihinkää, retkotin sit HopInnin aulassa huokumassa painostavaa vibaa et AJAKAA NE MIUN HUONEEN HYYPIÖT ULOS JA KUURATKAA SE KOMERO HHHHETI, TARVIN UNTA. Mutta onneks sit jo puolilta päivin sain oman minipienen ikkunattoman kopperoni, ja se oli salamannopea suihku ja taju tais lähteä jo ennenku pää osu tyynyyn. 3 tunnin unet ja olen kuin uus ihmiin! Tepastelin just tuossa viereisessä Kowloon Parkissa ja tuol kaduilla silmät ymmyrkäisnä et nonii, ulkomaa, olen siellä.

EI! Kaikki on kielletty!


Ensivaikutelma HongKongista: hyvin paljon Singaporemainen, joskin tää kaupunki on enemmän tekstitetty pelkillä risuaidoilla. Mutta yhtälailla helevetisti kieltoja, sääntöjä, neuvoja ja uhkauksia. Hitto kun olin aamulla niin sumussa etten tajunnu ottaa bussissa kuvaa kun siel oli kokonainen seinä täynnä erilaisia kieltoja ja ohjeita ja sakkouhkauksia. Nauratti sellanen iso plakaatti mis oli ohjeet miten yskitään, niistetään ja mitä tehään räkäräteille. Voi morjens. Missään ei myöskään saa polttaa, paitsi merkityillä paikoilla roskisten äärellä. Hölmö olo pojotella sellasen oranssin pömpelin kupeessa muina naisina tupakilla, mutta ku tulee kauhia sakko jos KÄVELEE tupakan kanssa. Hyvä ku siinä uskaltaa ees sivuaskelta ottaa ettei vaan rapsaha sakko. Kreisii. Mutta kuten kieltolakiviidakkoinen Singaporekin: täällä on siistiä. Siis ei-roskaista. Ja siistiä ihan kaikin muinkin tavoin, tykkään kyllä.

Kowloon Park


Nyt oon Hop Innin naapurissa olevassa Peace Cafessa juomassa kaffetta, olen ainoa asiakas. Ja täällä on ilmain internetti, jeeee. Laitan plokipäivitystä ja sit lähen tuonne rantaan oottamaan ku joka ilta kaheksalta tulee sellain pilvenpiirtäjien valosou, se pitää nähä.  Muuten en aio ahnehtia mitää saatanan sightseeing-mayhemia, tuo matkanteko viel painaa varmasti huomenissakin, et suoritan vaan jotain pientä ja sit perjantainahan jatkanki jo matkaa Kuala Lumpuriin. Mut huomenna meen sinne ”oikeaan” HongKongiin. Miähän kert nyt asun täällä mantereen puolella Kowloonissa, eli en oo oikeestaa HongKongis viel käyny, oon vaa vastarannalta kattonu et siel se on. Siel on joku sellain vuorennyppylä minne meinaan mennä kattomaan miltä maailma sieltä käsin näyttää.

Ja tähän lopuks: En ole juonut ensimmäistäkään alkohoolijuomaa vielä. En Helsinki-Vantaalla, en Ämsterdämissä enkä ees lentokonees, missä – herraisä – alkoholi olis ollu ilmasta. Enkä oo täälkää viel käyny sipasees yhtää olutta, mutta ehkä seki asia pitää suorittaa tänää alta pois ni ei tuu sellain suorituspaineellinen alkolukko päälle. 

Yleistä hongkongeilua


Kommentit

Tsekkaa myös nämä

Tulivuoriuutiset

Hullujen kylä

Sunnuntaikävely

Työlupasirkus vm. 2017

Järjestysnatsi