Märkä aamu

Märkä aamu kotipihalla


Tropiikissa on sateinen aamu, joten ollaan jumissa meijjän majatalolla. Ei se haittaa sekään, ollaan sen verta pöhköjä että meist tääki on hianoo. Saa ihan hyvällä syyllä röhnöttää omalla terdellä tai petissä (kuten Vähis, sen unenlahjat on jotain ihan järjetöntä, se nukkuu missä ja millon vaan), eikä tarvi tehä mitn.

OHO! Bintang Time!
Itse asiassa sade alko jo eilen illalla. Onneks oltiin just tultu rannalla olevaan Steak House -nimiseen paariin vetää vähä bintangia ja iltapalaa, istuttiin mukavasti katoksen alla. Sade alkoi pienenä tuhnuna tihutuksena, mutta yltyi aika helvetin nopeesti sellaseks painepesuri-tason vesihelvetiks, että ne Esterin perseet mistä Mordorissa puhutaan on ihan pientä ja söpöö siihen verrattuna. Mut ei se mitään, vettä tuli ku saavista, mutta bintangia piisas, joten oli ihan lepposaa siinä ootella et josko tulis sellanen rako vesiputoukseen missä välissä ehtis kotiin ilman että tarvii venettä. Ja ku toinen meijjän (huom! meijjän!) komeista surffareistaki tuli paikalle ni kelpashan siinä istuskella iltaa. Paikallispändiki könys paikalle ja rupes rämpyttää, sellain tyttö laulo ja ihan hyvin lauloki mutta välispiikit oli kummallista "Ootteko työ kännissä? Vamasti ootte! Onko noiki tuolla kännissä? Kohta ainaki ootte kännissä." -meuhkaamista. No myö siinä ehkä vähän oltiin pienessä hiprakassa ja hysteerisiä ja kikateltiin, mut entäs sitte? Saa kai sitä olla, ku lomallahan tässä ollaan. Ja ku sade taukos ni luikittiin saman tien koteihin nukkumaan. Kiltit puumat, groaaaarrrrrr.

Joku paikallinen rämpytipändi


Jossain kohtaa iltasadetta menin sitte sanomaa, et no ei kai nää trooppiset sateet kauaa kestä. Varmasti tämmösen kaatosateen jälkee aamulla paistaa aurinko. Tieshän sen jo melkeen siinä ku sanat tuli suusta ulos että mistä vetoo ni aamullaki sataa, saatana.

Mut nyt täs on hyvää aikaa tehä kaikenlaist puuhasteluu. Siis lukee kirjaa, pläräillä kuvia, täytellä exceltaulukoita (joo, seuraan exceltaulukoilla ihan kaikkea, hyvä kun en vessassakäyntien määrääki... mutta siis oikeesti ihan vaan rahan menoa), näpytella plokia ja sellasta. Majatalon täti toi aamupalat (nasi gorengia ja kahvia tänään) terassille ja toivoitteli hyvät huomenet ja nyt täs senku ihmetellää mitääntekemättömyyden mukavuutta. Ai että.

Jos ei koko loppuviikkoa satele ni meil on ohjelmas viel ainaki luonnonpuiston viidakon koluaminen. Otetaa ihan opaskii sille reissulle ni se osaa sit kertoo meille tarinat ja tietää mis piikkisiat asuu ja sillai. Ja meil on jo paarista löyetty tuttu poika, joka on töissä viidakko-oppaana tuol, eli homma on vaa kaunista säätä vaille valmis.

Uh, olipas rankkaa tää naputus, nyt takas pihalle istumaan ja lukemaan.

Ainii, tääl on jostai syystä älyttömiä vaikeuksia päästä feispuukkiin, eli elkää ihmetelkö jos ei siel kauheesti käyä tiedottelemas. Tänää esmes taas ni ei mitn koneksöniä faceen. Jos on askaa, laiteltaa textarei tai meilii. Moi!

Meijjän huudilot kartalla. Tuo vihreä tuhero on se viidakkopuisto.

Kommentit

Tsekkaa myös nämä

Tulivuoriuutiset

Hullujen kylä

Sunnuntaikävely

Työlupasirkus vm. 2017

Järjestysnatsi