Sterilointitehdas

Valmiina steriloitavaks

Täällä ollaan, elkää huolehtiko. Miä oon vaan ollu totaalisen puhki kun oon puolen vuoden mitääntekemättömyyden jälkeen päässy oikeen puuhaamaan jotain, en oo kerenny enkä jaksanu plokia käyä naputtelemassa. Mutta nyt on kissaklinikkaorjan hommat saatettu kunnialla päätökseen ja voin siis kertoa kui hommat suju (surffatkaa muualle jollei kissat kiinnosta, ei miul tässäkään postauksessa muuta asiaa oikeestaa ole).

Kuuen päivän Gili Eco Trustin kissaklinikka saarella piettiin ja miä olin siäl tiäteskii into piukeena joka päivä jeesimässä, 8-9 tunnin päiviä pakerrettiin. Oltiin 4 ekaa päivää Trawangan Diven tiloissa ja viimiset 2 päivää Lutwala Divessa. Yhteensä klinikalla kävi miun laskujen mukaan lähes sata kissaa, joista noin 85-90 mirriä steriloitiin, eli varsinainen sterilointitehdas tässä pieltiin. Loput klinikalla vierailleista mirreistä oli joko liian pieniä leikattavaks, jo aikasemmin steriloituja tai sitte sen verran sairaita (kissaflunssassa lähinnä) ettei voitu operoia. Kuuleman mukaan ainoostaan 2 kissaa jouduttiin lopettamaan ja ne sitä varten lääkärin pakeille tuotiikin, olivat huonossa kunnossa. Muutamia jo raskaana olevia narttukissoja kävi myös operaation läpi, ja parit abortit miekin vahingossa satuin näkemään. Pahaa teki, mutta homman nimi on kissapopulaation rajottaminen, joten sikäli asia oli ihan päivänselvä, että pennut otetaan pois. Ei tokikaan mitään aivan viimisillään olevia ruvettu aukomaan, mutta sellasia, joista ei vältsyyn vielä ees päälle päin näkyny että jaahas, siel on jo pullat uunissa.


Leikkaussali
Lääkäreitä oli 3, joista yks aussi ja kaks indonesialaista, joista toinen miun tuttu tohtori Gede Lombokilta. Lisäks oli lauma lähinnä kanadalaisia eläinlääkäriopiskelijoita auttamassa, ja sit muutamia meitä tumpeloita jotka ei osaa mitään, mutta joilla syrämmet läpättää kissojen taajuuksilla. Samaan aikaan pyöri saarella myös heppaklinikka, joten lääkäreistä ja opiskelijoista osa oli siellä, ja kissaklinikoita piettiin myös naapurisaarilla, joten pääasiassa meijjän klinikalla oli paikalla yks lääkäri ja pari kolme opiskelijaa. Viimiset päivät miä oon ollu yksin heräämön puolella, ku muita vapaaehtosia ei oo paikalle saapunu. Ei oo haitannu, tajuttomat potilaat on helppoja, niiten kans mie selviin kyllä. Vahtasin, että hengittävät, siivosin pissaa, paskaa ja oksennusta, ja rauhottelin ku alkovat heräilemään ja olivat kännissä ku käet.

Gili Eco Trust makso paikallisille 10 000 rupiaa per kissa jonka ne klinikalle toi, ihan kannustaakseen paikallisiakin osallistumaan talkoisiin. Aika vähän kuiteski hyö asiaan osallistu, mutta olivat auliisti hengessä mukana ku myö juostii tuol pitkin pusikoita aamusin pyydystämässä kissoja. Ekan päivän jälkeen miun ei tarvinu ku kadulla kävellä ku sieltä ojenneltiin kissoja että vie tää kans. Parhaina päivinä steriloitiin parikymmentä kattia, hiljasin päivä oli eilen ku vaan 8 kissaa pääs värkeistään eroon. Mutta kokonaissaldo on miusta huikeen hieno (se noin 85-90 kissaa) ja se lienee jo sellanen määrä, että sen vaikutus alkaa täällä näkymään.

Steriloinnin lisäks kissoja madoteltiin, lääkittiin ja paikkailtiin. Jokaiselta steriloidulta kissalta napsastiin korvasta pala pois sen merkiks, että ne on käsitelty. Lisäks niille laitettiin muutamia päiviä pysyvää vihreetä väriä naamaan, ettei pyydystelty samoja kissoja tän klinikan aikana.


Heräämön pahnoilla
Hommat meni hienosti, lähes vammoitta selvisin (mitä nyt pari kollia puri käteen niin että piti hakea antibioottikuuri kun käsi turpos sellaseks puhalletuks kumihanskaks) ja on ollu ihan älyttömän mukavaa ja palkitsevaa olla mukana tämmösessä asiassa, joka  on miulle suurena kissojen ja muittenki eläinten ystävänä lähellä syräntä, ja lisäks vaikuttaa positiivisesti tän hiekkakikkareen elämään. Ja miä rakastan tätä kämästä hiekkakikkaretta, jota moni toki vihaakin, mutta miä viihyn täällä ihan älyttömän hyvin ja pala syräntä ja sielua jää tänne kyllä joka kerta ku täältä lähtee. Yleisen sädekehän kiillottumisen lisäks täs on ollu hienoo tavata hienoja ihmisiä (kelatkaa! Ihmisiä, saatana!), ja varsinki on ollu kivaa huomata että miä en oo ainoo kaheli täällä. On niitä muitaki, jotka on ihan kissahulluja ja siten siis elementissään tällä saarella.

Lutwala Divessa varsinkin oli älyttömän hyvä meininki, siellä paikan täti teki meille ruuat ja hääräs siellä koko ajan kysymässä tarvitaanko jotain. Ja ku sinne tuotiin pieni laiha surkee kissanpoikanen, jolla ei ollu kotia, ni sinnehän se sitten jäi, Lutwalan uueks kissaks, vaikka täti niin vanno että heille ei tähän enää yhtään kissaa tule, kun on jo neljä, jotka syö heiät konkurssiin. Mutta eihän sitä koditonta pientä rääpälettä voinu kadullekaan heittää. Siellä se sukelluskaupan tiskillä nukku, vatta pullollaan kanaa, ja joku aina kiikutti rannalle pissimään ja kakkaamaan ja sit takas sisälle turvaan. Kissanpäivät koitti sille, päätellen siitä millasia punkeroita Lutwalan 4 muuta kissaa oikeen on. Hillittömiä plösöjä, jopa miun Mordorin mirrit Humppa ja Suitsu on niiten rinnalla sutjakoita.




(Lutwala Divessa oli myös sukeltamisen suhteen niin rauhallisen näkönen meininki, että miut on viittä vaille ympäripuhuttu kokeilemaan heijjän kanssa sukeltamista. Lupasivat, mukavan hinnan lisäks, että pääsen parin vuoden takasen sukelluskokeilun jättämistä traumoistani ku tuun heijjän opejen kans koklaa kaikessa rauhassa, ilman kiirettä, hässäkkää ja päälakeen hakkaavaa veneenpohjaa. Saatana, on jo nyt kyynel visiirissä ja kakkapökäle kuvitteellisessa märkäpuvussani! Mutta tää asia realisoituu tossa parin viikon päästä vasta. Jos realisoituu.)

Jo tajuihinsa tulleet mirrit laitettiin kanakoreihin selviämään
Näin meni kissaklinikka ja miä oon valtavan ilonen että sain olla tässä mukana, vaikkei miusta ny muuta apua ollu ku heräämön puolella tarkkailijana enimmäkseen. Toisaalta se vapautti asioita osaavat ihmiset tärkeempiin hommiin, ku miä hoitelin kännisten kissojen vahtimista ja erilaisten eritteiden siivoomista. Ja kyllä miekii jotain 7 vai 8 kissaa omin käsin pyydystin ja kiikutin steriloitavaks, osa tuttuja katteja naapureista täst omilta huudiloilta ja osa ihan jostain kadulta napattu. Ja kävin myös tolpillaan pysyvät katit sitte palauttamassa sinne mistä ne oli haettu.


Kyl oli mahtavaa ja miä oon ollu aivan liekeissä ja innoissani ja kelannu, että tältäköhän tuntuu niistä ihmisistä jotka on töissä ns. kutsumusammatissa. Että vaikka illalla on niin poikki että kaatuu vaan sänkyyn, ni samalla tuskin malttaa oottaa että tulis taas aamu ja pääsis takas hommiin.

Mut nysse on ohi, ja miul on täs eessä pari päivää pelkkää löhöömistä, en tee mitään enkä liiku mihinkään täst omilta nurkilta. Perjantaina miä sit hyppäänkii pikaveneeseen ja posotan Balille. Sieltä lennän lauantaina Labuan Bajoon Floresille. Kelatkaa! Lähen kuin lähenkin vihdoin sinne helvetin Komodolle kattomaan ne perkeleen isot liskot. Siinä kävi näet sillälailla, että viime keskiviikkoiltana miä viäl hiukan hiirtä heilautin, ja pongasin Komodo National Parkista yhen päheen olosen saarenkikkareen. Siellä saarenkikkareella on tismalleen yks majotuspaikka, ja meilasin sinne et onks heil tilaa jos kesäkuun alussa tuun. Kelasin, et se on miun nopanheitto tälle asialle, et jos sinne pääsen majailee ni meen, ja jos heil on täyttä ni kassellaan sit vaik syssymmällä uusiks. Mut niin vaan sieltä vastattiin samantien et tervetuloo, punkalowi on puumalle varattu. Eipä siin sit kummempaa, naapurista matkatoimistosta sain shopautettua lennon ja se on sit niiku menoks.

Mutta siitä kerron sit enempi ku siellä jossain oon (jos siellä on mitään yhteyksiä ulkomaailmaan) ja Jurassic Parkissa on vieraltu. Nymmiä painun suihkuun, oon yltä päältä kusessa ja paskassa ja yrjössä ja muussa kuonassa. Moi!

Kissaemo ja sen viikon ikäset vauvat kävi lääkärintarkastuksessa
Potilaalle meinas tulla vilu
Tiettävästi saaren ainoa pitkäkarvanen rotukattikin steriloitiin

Mitään en oo ottanu!
Heräämö Lutwala Divessa
Öri-öri!
Päästäkää jo poiiiiiiiiiiiis!!!!!!

Kommentit

Zepa sanoi…
Superisti kiitoksia ja ylistyksiä teille! Mahtava työ.
Anonyymi sanoi…
Hauskaa Floresia! (Toivottavasti et ole menossa Seraya-saarelle, huonoja kokemuksia maaliskuulta...) Labuanbajossa hyviä rafloja paljon, The Cornerissa kantsii käydä ainakin. t. lukija nro 5

Tsekkaa myös nämä

Mielensäpahoittajamuumio suurkaupungissa

Oodi uudelle Kissakonttorille

Raksaprojekti loppusuoralla!

Persaukinen vanha pläski ihmisraunio

Herra Ylpön Perse