Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2013.

Gordonille tofua

Kuva
Uuuuuuh, kapitalismi jyrää nyt miun plokissa. Kaveri on vaahonnu tommosesta TradeDoubler-hommasta, misä voi anoa joihinki ns. kumppanuusohjelmiin joienkii yritysten kanssa ja sit laittaa niien mainokset omalle sivulle ja sit jos joku niitä klikkaa ja ostaa (OSTAKAA! Ihan vitusti!) vaikka lennon ni kaching-kaching miulle pätkähtää provikkaa. Pientä semmosta, mutta joka lati tulee tarpeeseen. Kokeilen tätä nyt, niin täällä ku miun kirjaplokissaki, persaukisen on pakko, ja pahoitteluni jos ärsyttää. Ja mainoksethan näkyy vaan jos ei oo toi ädplokki käytössä.

Jatkuvaa räpellystä tämä elannon riipiminen, mutta kyllä se tästä. Perjantaina oon taas koko päivän naapurin majatalossa töissä, ja justiisa sain kissarojektin palkan, ja kohta tulee taas kaveri Palatsini vierastiluksille majailemaan. Sieltä täältä, pieninä palasina, tuo elanto kertyy. Jei!

Muutoin elämä Hiekkakikkareella on normaaleissa uomissaan. Paitsi et nyt ku miun patoutuneet tsekzuaaliset höyryt miun alitajunnassa käy kuuman…

Lombokin orpokoti

Kuva
Se miun pieni supersöpö kissanpoikanen kuoli toissa yönä. Miun kämmenellä viimeisen vaisun vinkauksen päästi, viimeisen henkäyksen vaikeasti haukkoi, sydän anto periks ja vihreet niityt kutsui. Hautasin hänet pimeässä talon taakse, oli sähköt poikki ja pimeys oli musta ja paksu. Tähet loimotti, kun pienen hautaan laskin ja sinne peittelin. En pysty siitä tämän enempää kirjottamaan, pillitän jo noien rivien kirjottamisen jälkeen, oon niin murheen murtama yhä. Tämmöseen ei totu koskaan.

Saattohoitoyön jälkeen ei ollu fiilikset kovin järeesti plussalla ku eilen aamulla piti lähtiä Lombokille asioita hoitamaan. Mutta sinne vaan. Mentiin kaverin kans ihan julkisella hitaalla puuveneellä, kun ei ollu hengenhätä ja meriki on nyt vihdoin lopettanu sekoilun ja on tyynehkö. Ni uskals lähtee noilla täyteen ahdetuilla puupaateilla vesille. Bangsalin kauheessa satamassa oli kaverin luottokuski autolla vastassa ja sitte ajeltiin Monkey Road -reittiä Mataramiin.

Kävin ihan ekana Imigrasissa hoitams…

Talouspoliittinen katsaus

Kuva
Palataan aiheeseen raha. Miähä oon tiedotellu suunnilleen joka kuukaus että paljoko oon tässä kuussa törsänny. Mut muistaakseni ny en oo sanonu juur mitää usiaan kuukauteen, vaikka piäneen vihkoseeni ahkerasti kirjaan ylös kui pal rahaa menee, ja nyt myös et kui pal sitä tulee. En silti ehkä jatkossakaan enää jaksa budjetointejani höyrytä joka kuukaus.

Kuiteski, nyt lienee aika sellasen yleisen tilannekatsauksen. Oon ollu matkoilla miltei tismalleen kaks vuotta, herraisä (kaksivuotistunnelmia tulee sit vuosipäivän tienoilla). Paljonks on mänt koko tän parivuotisen porsastelun aikana? Ja miten tästä eteenpäin?

Kaksi vuotta, 24 kuukautta. Rahaa on menny noin 46 000 euroa. Se on IHAN VITUSTI. Mutta se on myös sen verran kuin etukäteen arvelinkin, noin niiku kuukausittaisen kulutuksen osalta eli vajaat pari tonnia kuussa. Miulla on ollu kuukausia kun on menny vaan tonni, mutta on ollu myös kuukausia et on menny yli kolme tonnia.  Sukelteluihin on menny rahaa ihan helvetisti, en oo pitän…

Naisen unelmat ja munahommelit

Kuva
Helvetti. Olen tällä viikolla kahtena yönä nähny kuumia unia Gordon Ramsaysta. Eka kerta meni vielä huumorin piikkiin mutta viime yönä tuo  mielestäni erittäin epäeroottinen töksähtelevästi artikuloiva raivooja oli pitämässä taas Hell's Bedroomia miun unissa. Mitä helvettiä? Olen äimänä.

Pitää vähentää kokkausohjelmien tölläämistä telkkarista. Mikä siinäki on että niitä jaksaa tuijottaa, vaikkei itte ikiin kokkaa muuta ku munaa ja nuudelia?

Munasta tulikin mieleen, kävin äsken naapurin risukaupassa munaostoksilla. Munia menee ihan vitusti, koska kissat tykkää kokkelista, enkä miä ittekään munaan sylkäse. Risukaupassa oli paikalla noin kolmesataavuotias mummeli, joka sai paniikkikohtauksen kun tulin paikalle. Juoksi takaovesta ulos hakemaan apua. Ei ois tarvinu, selviän munabisneksistä ihan sujuvasti indonesiaks. Ada telur? sanon ens eli tiedustelen onko munaa tarjolla. Jos on, niin kerron että dua belas telur, elikäs kakstoista elikäs tiu munia. Kun munat on pakattu, osaan kysyä …

Humppa ja Suitsu ettii uutta kotia

Kuva
Miun Mordorin kissat Humppa ja Suitsu ettii uutta kotia. Ne on ollu ihanassa himassa miun kaverilla, mutta siel on puhennu paha allergia, tukehtumismeininki alkaa olla todellinen ja kissat pitäs sieltä saaha uuteen kotiin mahd.pian.

Mirrit on tyttöjä, leikattuja ja sisäkissoja, alle 10 vuotiaita molemmat. Humppa on sellain syntymähämmästyny ja rakastaa mikrossa kypsennettyä pakasteseitiä. Suitsu on pitkäkarvanen, kookas ja seitinohkasesti haastava luonne, hän luulee, että universumi pyörii hänen ympärillään. Hyö ehottomasti pysyvät yhessä eli heiät pitää saaha yhteiseen kotiin. Ovat nykysessä paikassa sulattaneet myös kolmannen kissan sekä lapsi-tyyppisen ihmisen.

Tarvittevat kissaystävällisen, ymmärtäväisen ja täyspäisen kodin. Sellasen josta miulle joskus kerrotaan mitä heille kuulluu ja laitetaan jopa kuva silloin, toinen tällöin.

Auttakee! Jos siä tai joku siun tuttu vois tarjota heille kelpokodin ni yhteyret miuun sähköpostilla patzymatka (ät) gmail piste com. Isot tattikset!

(O…

Viisi asiaa Hiekkakikkareesta

Kuva
Viisi asiaa Hiekkakikkareesta/indoneessiasta seuraavaks. Vertailun vuoks, kun jo Mordorista nää asiat listasin.

Vaikka elämä on täällä ihanaa ja trallalaa ei huolen häivää (paljon) ja aurinko paistaa ni ei täm silti oo silkkaa rantahietikossa danssaamista hei! Kyllä, olette kaikki motkottajat oikeassa, arki se on on täälläkin, on paskoja asioita ja joskus ihan jopa vituttaa.

Mutta alotan ens siitä mikä kaikki on ihanaa! Osa noista päätyy kyllä myös sinne vitutuslistalle.

VIISI ASIAA JOTKA TEKEE HIEKKAKIKKAREESTA IHANAN

1. Sää

Eikökö mää. Ja kainalopieru perään.

Kelit on täällä hyvät ja miä piän lämpösestä, miä palelen nykysin jo jossain 25 asteessa ja jos meressä ollaan ni +28 asteinen merivesi pistää luuskan sinertämään jos siä meressä liki tunnin lutrailee. Siihen on syynsä että olen täällä enkä Mordorissa.

Tykkään kun aurinko paistaa ja ympäri vuoden on se noin 30 astetta mittarissa. On ihanaa kun ei tarvitte vetää mitään pilkkihaalaria päälle että uskaltaa pistää nokkasa ovesta ulos…

Vihellys vaimenee, vauhti kiihtyy

Kuva
Vähis on poistunut Hiekkakikkareelta. Maksani vihellys pikkuhiljaa vaimenee. Olipas hauskat pari viikkoa! Viimeinen ilta meil meni tutulla kaavalla: rastajätkien risubaarissa eka, sitte italiaanojen pizzeriassa maailman parasta pizzaa, sitte yhes paaris yhet ja SamaSamassa monet. Kotio lähtiessä miun fillarin lukko ei suostunu aukiamaan, kuppilan pojat auttoivat rälläkällä. Kipinät vaan sinkoili ja naks, lukko oli entinen, mutta saatiin menopelit alle!

Seuraava majoittuja Palatsini vieraskammariin tulee kuiteski jo aivan pian ja sen jälkeen sitä seuraava ja ja ja.... se on tää vuodenaika kun mordorilaisii suorastaan kuhisee mestoilla ja vauhti vaan kiihtyy.

Nyt kun on hetki aikaa keskittyä muihin hommiin niin meininki on kissarojektin kanssa puuhastelua. Eläinlääkäri tulee huomenna. Ja meil on kuukauen päästä isompi viikon klinikka tulossa ja nyt ku oon touhottanu niin perkeleesti ni on tulossa vapaaehtosta eläinlääkäriä ihan Känädästä saakka ja semmosta. Klinikan kans on viel kauhee…

No nyt kävi näin

Kuva
Animal Planetilta tuli dokumentti naisesta jolla on 700 kissaa. Vaviskoot, mokoma, perästä tullaan! Ja vauhilla.

Huushollissani on uutukainen. Kovin biäni on hän, mutta touhukas. Dimmu on hätää kärsimässä.

Tämä uutukainen löyty jostain tiän poskesta yksin huutamassa perjantaina. Eräs tuttu leidi oli osunu paikalle kun siinä oli joku turistirouva tyttärensä kans päätä raapimassa et mikä neuvoksi. Pitkä juttu, mutta miun nurkkiinhan se sitten pääty. Poloinen oli löyettäessä pualiks sokia kun toinen silmä oli kuivasta rähmästä muurautunu umpeen. Oli nälkäin ja niin täynnä kirppuja etten oo sellasta koskaan nähny, ja haava päässä, haisi pahalta.

Tuossa se ny asustaa sitte. Hänet on kuurattu ja pinseteillä kirpparit poies nypitty. Hän syä kuin hevoin, ei pysy korissa, ravaa ympyrää, pissii ja kakkaa siivosti hiekkalaatikkoon, maukuu vienosti, sävy on kysyvä. On niin suloinen!

Pulassa olen jos tahti tämmöisnä jatkuu. Mutta helvetti sentään, minkäs teet. Eihän tuommoista voi mihinkään kylil…

Vauvahait on söpöjä

Kuva
Vähiksen kanssa päätettiin, jotta on pakko ottaa jotain järjellistä tekemistä lukujärjestykseen. Muuten tuppas menee päivät siähen, että puuskutetaan miun palatsilla, iltapäiväsellä kaahataan fillarit suihkien rastajätkien risubaariin, jatketaan siältä johonki, seuraa hutikka, kaatuillaan takas palatsille joskus pimeellä ja seuraavana päivänä sama uusiks. Meille tua soppa maistuu, nääs kun harvoin nähään eikä olla lasiin koskaan syleskelty noin yleisesti kumpikaan.

Näin ollen: terveisiä Lutwala Divestä! Vähis äheltää tualla Open Water -kurssiansa ja miä tapaskelen aikaa iltapäivän sukellusta ootellessa. Miä en jaksa notkua mukana teoriaopinnoissa, joita nua tual just ährää, mutta oon ollu messisä ku on menty mereen. Jännää on ollu, semminki ku ittellä oli takana joku pualentoista kuukauen tauko ettei oo meri kuttunu, ja vaik ois ni en o kuunnellu, kert oon ollu töis tai korvaviallinen tai sit ihan vaan laiska paska. Divemasterismini on siis yhä autuaasti vaiheessa mutta ei haittaa. M…