Ei oo vaaleenpunasii linssejä pääs enää


Kirjotin johonki feispukkiin tai jonneki tossa kissaklinikan ollessa kuumimmillaan, että ku tietää tekevänsä jotain oikiasti tärkiää ja merkittävää ni se antaa kummasti voimia jaksamiseen. Nyt miulla on asiaan toisenlainenki näkökulma, on ikäänku vimosetki ylevän hymisteleväiset vaaleenpunaset linssit säröilly silmiltä. Kun tekee tämmöstä hommaa, millä kokee että on on merkitys ja että se on tärkiää, ja missä on mukana sialu ja syrän pohjia myäten, ni se vasta tekeeki hommasta rankkaa ja raskasta. Kun ei voi kääntää selkää ja kävellä pois, kun ei voi laittaa puhelinta kiinni, kun ei voi olla välittämättä. Kun on pakko jaksaa, vaikkei jaksais enää yhtää.

Oi niitä aikoja IT-alalla kun ei välittäny paskaakaan ja pelissä oli vaan maine ja mammona, ei siis mitään universaalisti merkittävää.

Näin sitä alkaa kaihota menneeseen, vaikken nykytilannettain mihinkään toki vaihtaiskaan. Konttorirotan huoleton paperinpyörittelijä-elämä on saanu ylleen ajan kultaaman auvoisuuden harson. Tuntuu se rojektipäällikön ura siä Mordoris jo niin helpolta ja stressittömältä. Mitä miä siitäki kitisin oikee? Ja kannoin järkkyä painetta niskassa koko ajan ja ähelsin ku hullu? Älytöntä.

Kyllä sitä vanhaki nauta oppii menneitä asioita arvostamaan kun tarpeeks elää.

Kissaklinikka on siis ohi, vimonen päivä oli viime viikon torstaina. Viä perjantaina juoksin siivoomassa ja pyykkäämässä ja pakkaamassa ja varastoimassa ja hoitamassa rahahommia ja se oli sit siinä. Oli ihan vitun rankka klinikka. 16 päivää, helvetisti ihmisiä ja valtava määrä kissoja. Miä en ala tässä ruotimaan sen tarkemmin, mutta sanonpahan vaan että kissojen kanssa miä pärjään, mutta ihmiset on ihan toinen homma. Peiliin voin kattoa toki myäs, en oo mikään helppo tyyppi, ja oisin voinu organisoia hommat vähän säntillisemmin. Mutta olin tuudittautunu sellaseen, et ku viimeksiki suju niin huoletta ja hienosti, ja ku nyt indoneessiassa ollaan ja asiat tehään semmosella "no worries"-meiningillä, ni hullunahan ne pitää jos alan natsittamaan ja pykäämään jotain vitun taulukoita ja aikatauluja. Voin kertoa, että nyt otin opiksein. Ens klinikalla on saatana sellanen meininki, että siä joka iikalle joka tulee lähellekään klinikkaa ni lyyään laminoitua ohjeistusta räpylään. Aikataulutan vessatauotki, perkele. Ja on sovittava etukäteen, että kuka tätä hommaa oikeen viime käessä vetää ja sen on oltava miä. Ja kaikille yhteiset pelisäännöt, kiitos nam. Nyt oli liian monta kauhaa tässä sopassa ja miullahan palaa käämi sekunnissa kun aletaan hyppimään silmille ja suoranaisesti vittuilemaan. Plus rahahommat meni päin vittua, johtuen just siitä, että porukkaa lappas ties mistä, ties kenen lähettämänä, eikä kaikille ollu kerrottu esmes sellasta yksinkertasta asiaa että vain lääkäreille on piikki auki tuossa kuppilassa ja vain lounasta varten.


Boan pentu kävi saamassa tikkejä nahkaan ku joku tipu oli sitä nokkassu pahasti
No, ei siitä sen enempää. Ihmiset on perseestä, mut eläimet on kivoja. Meil kävi liki 400 kissaa klinikalla, joista noin 240 steriloitiin. Lisäks kävi yks lintu, yks vuohivauva ja yks boa-käärme-vauva. Lisäks käytiin niituilla tarkistamassa yks toinenki vuohi sekä hoitamassa yhtä lehmää. Sairaita kissoja oli perkeleesti ja jouduttiin tekemään eutanasioita, ja miä itkin niistä jokaista jonka aikana paikalla olin. Itkeskelin muutenki melkeen joka päivä, ihan välillä väsymyksen takia, välillä vitutuksen ja välillä yleisen sellasen hädän takia, kun nyt näki kunnolla mikä kissojen tilanne oikeen on. Ja se ei oo hyvä.

Varmistu sekin, että kissaruttohan meillä täällä jyllää. Siitä seuras sitten ihmisväestössä sellasta yleistä hysteriaa, joka osaltaan kaatu miun niskaan, paniikkipuheluina ja tiedusteluina ja ihmisten hätänä omien kissojensa puolesta. Miä olin iteki aivan kauhupaska housussa ja vollasin et nyt kuolee kaikki, mutta oon nyt jo rauhottunu. Gili Eco Trust tilas heti erän oikeita, kunnon rokotteita kissaruttoa vastaan, jotta ainaki nyt osalla kissoista on suoja tota mustaa surmaa vastaan, niillä onnekkailla joilla on koti joka kustantaa rokotteen (ovat kallihia, ei oo varoja massiiviseen rokotukseen vaan rokotteita on pieni erä ja ne myyään halukkaille). Miä oon ostanu Pallirahaston varoilla rokotteet omalle jäljellä olevalle kissalaumallein. Seek and Destroy ja Hietsu ei rokotetta ilmeisesti tarvi, koska sairastivat ruton jo ja selvisivät, ja saivat sitä kautta luontasen suojan. 

Tautiepidemian takia koitin olla tuomatta kotio yhtään kissaa noilta klinikoilta. Gili Airilta sitte yks surkia erikoiskissanpentu miun hoteisiin pääty, kun ei ollu vaihtoehtoja. Oli mahtava kissatapaus, todella erikoistyyppi. Miä en hänestä voi tän enempää nyt kirjottaa, koska hänet jouduin eilen illalla saattelemaan hautaan. Tuli pieni hermoromahdus eilen kyllä. Että eikö tää paska koskaan lopu.

Kun sen lisäks miun puhelin soi koko ajan ja sähköposti huutaa et tuol ja siel on yks kissa kipeenä, voitko auttaa, ni miä alan olla aika vitun finaalissa. Miä saan tästä hommasta kuukausittain minimaalista korvausta Gili Eco Trustilta, summan jolla en maksa ees puolta miun vuokrasta. Miun pitäis keretä myös tekemään asioita joilla elätän itteni, mutta tää kissahomma juoksuttaa koko ajan. Olen sikäli ns. kusessa. Mutta ehä miä voi sanoa et sori, nyt ei pysty, ku joku ottaa yhteyttä ja jossain kärsii kissa. Pakkohan miun on yrittää parhaani mukaan auttaa jotenkii. Tässä on just se kakspiippunen juttu, et kun pelissä on mukana syrän ni sano siinä sitten ei.


Mutta oli kissaklinikalla hyviäki hetkiä. Ihania söpöjä TERVEITÄ kissanpentuja ja mahtava eläinlääkäriporukka mm. Mordorin Käpälämäki-eläinlääkäriasemalta ja valtavan upeeta osallistumista paikallisväestöltä Gili Menolla ja Gili Airilla, mukavia ihania ihmisiä jotka välitti ja lahjotti rahaa ja kiittivät työstä mitä tehään ja semmosta. Että vaikka oli raskasta ja hajottavaa ni oon kyllä myös hiukan ylpiä siitä mitä tehtiin.

Fakta: tänne tarvitaan pysyvä eläinklinikka. Fakta: miun on saatava tää kissaklinikka homma sellaseks että oikeasti veän tätä itte. Fakta: tarvin apua. Muita ihmisiä auttamaan ja jakamaan ja tekemään. Fakta: tarvin tästä itelleni enemmän palkkaa, koska loppuu lysti lyhkäseen, jos en ehi elättämään itteeni tän homman ohessa. Fakta: tarvin oman rahotuksen klinikkatoiminnalle, jotta voin suunnitella itte millon on klinikoita, eikä miun tarvi kerjätä muilta tahoilta suostumusta (ja saaha vastauksia joissa sanotaan että tässä pitää nyt keskittyä muihinkin asioihin kun kissoihin plus meni liikaa rahaa viime klinikkaan plus rahojen pitäis mennä enemmän meren suojeluun eli kattellaan loppuvuodesta uuelleen). Fakta: tarvin sinne Mordoriin jonkun joka siellä päässä säätäis asioita.

Mainittakoon vielä, että Pallirahaston rahat ja Kissaplokin lahjotusnappulan kautta tulleet rahat on kaikki pennilleen sellasta, jonka päällä miä istun. Niistä ei mene penniäkään minkään näsäviisaitten hippien iltapaloihin ja espressoihin ja smoothieihin, vaan joka lati menee tasan ja tismalleen kissoille. Siitä miä piän hualen ja sen asian kanssa olen tinkimätön natsi. Miusta on pöyristyttävää käyttää lahjotusvaroja muihin ku sellasiin tarkotuksiin mihi ne on annettu.

Ei kellää ois heittää noin 20 donaa näin alkuun? Saisin sillä tosta naapurista sopivan tontin, joho sitte senku rupeis laitteleen tiiltä pinoon ja pysyvää eläinklinikkaa pystyyn. Siitä ois sitte hyvä lähtee etiäpäi.



Kissaplokiin tulee klinikoista sitte vähän toisen sävynen teksti. Sitä lukee, ja ymmärtää, niin moni ettei siä tohdi ruveta päätään aukomaan. Pitää vaa hymistellä kohteliaasti ja kiitellä kaikkia tahoja ja trallallaa.






Paikallisipanat poseeras ku kävin viemässä heiän kissan klinikalta takasi kotio
Meikän Zorron paha silmä on enää muisto vain. Tikitkii on poistettu jo. Kiitoksia Käpälämäjen vetskuille silmämunan poistosta! Ja läks siinä samalla Zorron muutki munat.

Palliton Heikki Silvennoinen teeskentelee siin, et hänel ei muka mitään osuutta tähän vessapaperikatastrofiin

Sadan tonnon pallit. Huudiloita terrorisoineen kollin kepexistä oli palkkio vetämässä sille ken hänet saa pyydystettyä.

Käytii tsekkaas tän vuohen vointi

Ja hoitamssa tän ruipelon lehmän kipiää jalkaa


Takajalaton kissa Gili Menolla

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Taijan laittaa loton vetämään, jos ja kun voitan nii lahjotan ison summan sinulle Susanna.
Olet yksi hienoimpia ihmisiä joita tiedän. <3
-Fanisi
Anonyymi sanoi…
20 donaa ... hmm, eihän se ole kuin 20 euroa tuhannelta ihmiseltä. Aloitetaan kerää rahaa niin, että jokainen joka tän lukee ja ei ole aikaisemmin lahjoittanut mitään tähän touhuun, käy heti pistämään sen kahenkympin (tai enemmän) lahjoituksen täältä http://cats-of-gili.blogspot.com/
Tee Susanna facebookkiin "kerjäys" postaus ja sitä vois sitten jakaa kaikille.
Anonyymi sanoi…
jumantsuikeli, 20 donaa ei oikeesti ole kuin 20 euroa tuhannelta länsimaalaiselta hyvinvoivalta persukselta! ei tullu noin yksinkertanen laskutoimitus pieneen mieleenkään.
mitenkähä me saatais 1000 hyvinvoivaa persusta tähän mukaan?
Anonyymi sanoi…
Yksi hyvinvoiva persus tavoitettu ja lahjoitus tehty! Haastan omasta puolestani kaikki muutkin mukaan!!

t. M-A
Anonyymi sanoi…
täällä toinen persus laittoi just 20 euroa. Enää 998 persusta tavoittamatta :-)
Zepa sanoi…
En nyt muista, sanoinko vai ajattelinko, että sun pitäis varmaan siitä paikalllisesta poppulaatiosta treenata joku apuri itelles, Ettei kaikki kaatuis sun niskaan koko ajan.

Kunnioitan edelleen, ja vielä enemmän jos mahollista. Oot uurastaja ja aatteen nainen.
Anonyymi sanoi…
Lahjoitusta tulossa! Ja ajatus: saako sullekkin avattua kaljatilin? Facepuukkiin Lahjoita Pädelle olut-nappula? Mä lupaan tarjota kaljat tai vaikka sapuskat näin etänä sun klinikkapuserruksen päätteeksi. :)

-Hanna
Mari sanoi…
Samoilla linjoilla, voisin laittaa myös kaljarahastoon, olet aika monta tuoppia jo tienannut.

Mietin rahoitusta, että vielä helpompi olisi saada mukaan lahjoittajia, jos klinikka palvelisi kaikkia eläimiä, vai oliko se jo tarkoitus?

Itseäni jäi vaivaamaan kissojen lisäksi hevosten kurja kohtelu, josta jossain blogissa kerroit. Ihan kamalalta tuntui, että villihevoset vangitaan kärsimään.

Se, että ei ajeta autoilla, on hyvä juttu, mutta se ei saisi tapahtua hevosten kärsimyksen kautta. Hevoset projektiin mukaan ottamalla saattaisi saada liikkeelle myös ekoihmiset ja vaikka raviporukan. Hevosurheilu-lehteä johtaa nykyisin Jussi Lähde, armoitettu lobbari. Tarjoa hänelle juttua saarten hevosista. Hän kerää sulle rahat, jos asiasta innostuu.
Patzy sanoi…
Kyllä miun eläinlääkäriaseman idea on nimenomaan että kaikkia saarten elukoita hoiettais, kulloinkin mestoilla olevien eläinlääkäreitten kykyjen mukaan tietty (kaikilla ei toki oo kokemusta vaikkapa kärmeksistä). Tervetuloa kanaset ja kilipukit ja lehmät ja hevoiset ja kaikki, jos apua tarvittevat.

Lottovoiton jos sais ni sitte tilukset kehiin ja siähe se kunnon klinikka ja sitte pieni kahvila mistä saa smoothieita ja leipäsiä ja on tsilli meininki, ja sitte puoti (misä myyään kissanruakaa ja muuta sälää, käytettyjä kirjoja, hianoja t-paitoja ja postikortteja ym) ja pieni majatalo missä eläinlääkärit saa asua ilmasiks ja pihan perällä miulle ja miun kissoille oma pieni palatsi, ni miun ei tarvi enää taistella vuokrarahojen kasaan rääpimsen kans ja sitte klinikan varustus kerjätään lahjotuksina ja kodittomat elukat hoietaa ilmasiks mutta täällä asuvilta länkkäreiltä kinutaan aina pieni lahjotustyyppinen korvaus hoidosta ja sitte tehtäis lääkärin kanssa käyntejä hevostalleille ja lehmien pariin ja meille sais aina tuua orvot kissapoikaset ja loukkaantuneet kissat ja niille olis siellä tilat missä heitä hoivataan ja rahankeräystapahtumia pijettäis ja talkootoiminnalla rakennettais ja tiluksilla vaan onnelliset kissat lötköttelis ja aurinko paistais aina ja kaikilla hyvä olla.

Tämmönen suunnitelma miul niiku ois.

hyvä idea toi hevosjutun tyrkytys kans, ja näitä muutenki tulee paljo että yhteisörahotusta ja sitä ja tätä ja kysy niiltä apua ja sieltä ja tuolta ja sillai. Mutta niiku sanoin ni miulla ei riitä aika kaikkeen. Mutta koitan keretä kuiteski.

Nyt pitää keskittyä hetki kirjottelemaan ja tekemään asioita joista tuleepi vähän roposia elämiseenki. Henk.koht. rahatilanne ei ole tällä hetkellä kehuttava ja kiipeli on tosiasia tuota pikaa, jollen ryhistäydy itteni elättämisen kanssa.

Kaikille lahjottajille valtava kiitos! Voipi olla että saahaan ainaki klinikkaa järkättyä johonki touko-kesäkuulle jollei tiluksia viä järjestykään!
Talvensuru sanoi…
Huhhuh! Melkoinen projekti. Mutta hyvää työtä teet! Ja mielellään lahjoitan rahaa tällaiseen työhön, niin tiedän mihin ne rahat menee.. kissoille!

Voimia!
Mari sanoi…
Suunnitelma kuulostaa ihan hyvältä, perustulorahoitus olisi hyvä saada palvelusten myynnillä, niin ei ole vain lahjoitusten varassa.

Kuulostaa siltä, että siun pitäisi tulla käymään Suomessa, neuvotella varainkeruusta muutaman tahona kanssa tai astua julkisuuteen, antaa haastatteluja yms. jolloin ns. kansa voisi ryhtyä lahjoittamaan myös.

Teema sopii ekologiseen elämänmenoon, elämänmuutokseen, eläintensuojeluun, kaiken kattavaan kissahulluuteen (jota tautia itsekin pden) ja myös voisi sivuta vastuullista matkailua. Toki tulisi valita pari kärkeä, millä lähdet eteenpäin.

Mutta tuntuisi siltä, että nyt olisi aika käväistä Suomessa. Matkarahat voi tulla moninkertaisina takaisin.
Zepa sanoi…
Hyvä idea tuo, Mari. Ja sillä matkalla pitää olla Suunnitelma! Tapaamisia jotka on sovittu etukäteen, semmoisten tyyppien kans jotka voi auttaa asiaa eteenpäin! Myös Jussi Lähde oli hyvä vinkki. Se osaa järkätä mitä vaan jos sen saa innostumaan tästä, vaik heppojen kautta.
Riikka sanoi…
Heips. Tilanne on seuraava: oon Balilla työharjottelussa ja meidän orpokodin pihaan kanto lapset ilmeisesti roskiksesta hylätyn kissanpennun. Arviolta about 3 viikkoa, eli ihan rääpäle. Eläinrakas kun oon, ja katit vie heikko kohta, niin en voinu jättää sitä pihaan pyörimään. Nyt se sit on laatikossa nälkäsenä ja maukuu. Hotellimajotuksessa ite niin ei sitä sinnekään voi ottaa. Osaakko yhtään täällä asustelevana sanoa onko Balilla mitää löytöeläintouhua vai onko tuo ihan menetetty tapaus vai mitä vois tehä? Apuva.

Laitoin tämän vahingossa vuoden takaseen postaukseen, kunnes huomasin että meen ihan vääräs vuodes, hups.
Patzy sanoi…
Riikka: vastasin sinne jo, eli etti joko BARC tai Villa Kitty, ne osaapi auttaa!
Riikka sanoi…
Kiitos! Tulee heti parempi mieli kun on edes yrittänyt tehdä jotain sen raukan eteen.

Tsekkaa myös nämä

Tulivuoriuutiset

Järjestysnatsi

Työlupasirkus vm. 2017

Hullujen kylä

Sunnuntaikävely