Hyvää nussia! Ja asioien järkevä ja itsekäs tärkeysjärjestys.




Juhannusaatto eli on jussi eli nussi! Hyvää jnussia, evribadi, elkää hukkuko, tahi tappako toisianne. Tahi ittiänne. Tai hukkukaa ja tappakaa vaa, paskaakos se miuta liikuttaa.

Jälleen pahoittelut, etten oo kauheesti kirjotellu. Selityksiä next. Miulla oli ens liikaa kaikkee äksönii, sitte tuli pieni burn out (kyyyyllä, se on mahollista vaikka kuinka olis aikaa istuskella tekemättä mitään) ja piti ottaa muutama päivä ihan sellasta himassa yksin homostelua eikä nähä ketään, jos suinki mahollista. Siinä kohin oli sitte vihdoin myös aikaa ja rauhaa olla tuokio iisisti ja ajatella mennyttä ja varsinki tulevaa. Ku vaikka kaiken tohinan keskellä ostaa lojautin ne helvetin lennot Helsinkiin (ja - ennen kaikkea - myös pois sieltä) ni emmiä oikeen oo ehtiny sitä asiaa vieläkään tajuumaan (miä tajuan et miulla on lentolippu mutta miä en tajua että kuukauden päästä olen MORDORISSA). Ja piti myös surra miun Mordorin kissan, Humpan, lähtöä vihreemmille niityille. Se on ollu miulle aika rankka paikka.

Miullaha oli melkosta kiitoa tuo toukokuu, oli lomareissua ja working holiday Kapasilla, Bodomia Pankokissa (viäläki pyärii kalsarit jalassa, ne oli niiiiin hyviä!), kissaklinikkaa Hiekkakikkareella ja ennen kaikkea kavereita käymässä. Kaikki oli tosi jeejee, mutta ku miä oon tämmönen ajoittain epäsosiaalinen mörkö, joka tarvittee aikaa ihan vaan yksin olemiseen, jotta saa piettyä ajatukset kasassa ja ymmärtää mikä on meininkien tola, ni semmoseen ei tuossa oikee mitää rakosta ollu. Ku Kiisket viime viikon keskiviikkona lähtivät, ni miä jotenki vähä kans masennuin, koska oli niin vitun siistiä ku ne asu naapurissa ja kerkes tuos muutamassa viikossa niin tottumaan siihen, ja tuli olo että nuo KUULUU tuohon ja tänne. Ni miä heijän lähön jälkee vedin lärvit, sitte muhin yhen päivän rapulassa, yhen päivän yksin ajatuxia selvitellen ja tulevaisuutta mietiskellen. Ja sitte olin valmis taas avaamaan Palatsini portin ja lähtemää ihmisten ilmoille.

Miun on ollu pakko tehä muutama raaka päätös. Eka on se, että miun täytyy priorisoida ajankäyttööni ja on pakko keskittyä ennen mitää muuta säheltämistä sellasiin asioihin, jotka tuo nuudelia kattilaan ja sitä kautta varmistaa sen, että miä voin jatkaa täällä elämistä. On yksinkertasesti pakko olla itsekäs ja ajatella asioita järjellä, eikä pelkällä tunteella. Miä en yksinkertasesti voi enää olla niin, et ku joku soittaa et miun kissalla on nuha ni miä tipautan kaiken käsistäni ja hyppään pyärän selkään ja lähen kattomaan ja viämään lääkettä. Nyt oon tiukasti sanonu näissä asioissa että tervetuloa hakemaan antibioottikuuria tai matolääkettä tai muuta miulta täältä, mutta miä en nyt ehi kiitämään tästä mihinkään. Tai jos on vakavammasta asiasta kysymys, ja ku miä tiädän etten VOI tehä yhtään mitään jos on vaikka kissalla koipi poikki, ni jakelen vaan Lombokin ja Balin eläinlääkäreitten yhteystietoja. Ihmisten on pakko ruveta ottamaan hiukan vastuuta kissoistaan itte, ja moni toki ottaaki, mutta jotkut on ruvennu soittamaan miulle suunnilleen jos kissan paska on puoli sävyä edellistä jööttiä vaaliamman väristä et ÄÄÄÄÄK mitä miä teen, voitko hei tulla kattomaan tätä uuen väristä kakkaa. Joskus ei tiiä pitäskö antaa avokämmenellä herätyställi vai pitäskö vaan nauraa. Esmes "Miun kissalla on pahoja hengitysvaikeuksia! Apua!" kun osottautu tilanteeks, että kissa KEHRÄÄ onnellisena. Että tämmösiä asioita.


Kello kahestatoista oikialle: Laku, Seppo, Santtu Hämäläinen, Tarja Ylitalo ja Koukku.
Miulla on hima täynnä kissoja ja miulla menee oman pesueen asioien hoitamiseen jo kepeesti pari tuntia päivässä.Vieraskammarissa on Lumikki ja Seittemän Piäntä Kääpiötä (yks pentu läks vihreemmille niityille viime viikolla, mutta seittemän porskuttaa). Makkarissa on Seppo ja sillä öisin seurana sisarusparvi Tarja, Koukku ja Santtu, sekä hieno musta poika Laku. Pihalla asuvat kissat siähen päälle. Ruakkimiset ja hiekkalaatikoien siivoomiset ja silmien putsaamiset ja Lumikin vitamiinit ja Sepon epilepsialääkkeet ja Kääpiöitten pesäkorin riepujen pyykkäys ja muu siivoilu (voin kertoa että sheitshemän pientä kissanpentua sotkee IHAN VITUSTI!). Oman huushollin mirrit hoian tiätysti, mutta muitten kattien perässä en nyt ehi juoksemaan. Puhelinpalvelu skulaa ja lääkkeitä saa hakea miulta, mutta thäts it.

(Ja kissojen hoitamisen päälle viä Palatsini puutarhan hoitaminen ja yleinen siivoilu ja tiskaaminen ja kaupassa käynti ja millon pitää hakee pulsaa sähköön tai puhelimeen ja kissanruakaakaan ei saa ku keskustasta ja pyykit ja miulleki joskus ruokaa pitää laittaa ja ja ja... tarvin poikaystävän, joka on kätevä käsistään ja aikaansaava, tai jonkun muuntyyppisen, ilmasen, kotiorjan. Hakemukset emaililla, kiitos).

Miun prioriteettilistan ygösenä on nyt asiat joista tulee rahaa, tai joista tulevaisuuessa tulee rahaa. Näin ollen miä palasin viime sunnuntaina määrätiatosin ottein mereen, koska se kutzui ja minä kuuntelin. Dive Master - uurastus on nyt tärkeysjärjestyksessä ekana ja hommat on laitettu uuelleen käyntiin, koulutuspaprut on katottu läpi ja tekemäti olevat hommat on mietitty ja niitä on nyt ahkerasti suoritettu. Valmistuminen on eessä ihan lähiaikoina, jollei joku saatanan korvatulehushärdeli taas pilaa kaikkea. Mutta miäpä nakuttelen sukelteluista ihan oman jutskan myähemmin, ku höyryyminen siitä hommasta ei kuiteskaa kaikkia jaksa kiinnostaa.

Konttoripäivä

Nyt miä oon muuten Taalasmaan Ullana Edenissä. Ihan vaan tämmönen neljän päivän juhannushomma, piän majataloa tolpillaan sen aikaa ku omistaja Suzanne onpi käymässä Balilla shoppailemassa sisustusrojua. Suzanne rakentaa parhaillaan omaa, oikeeta taloa tuohon Edenin tontin kulmaan ni tarttee sinne kaikkea. Siitä tulee ihan vitun hieno talo ja oon kateudesta vihriänä. On miunki palatsi kiva ja sympaattinen mutta sehä ei ole oma ja ohan se vähän rempallaan joka suunnasta. Suzannelle nousee tuahon sikahieno kakskerroksinen spektaakkeli misä on oikee länsimainen keittiö missä on jopa oikee uuni (!!!!) ja tulee olohuanetta ja terassia ja parveketta ja laaturompetta joka läpi, eikä mitään köpöö shittii, joka hajoo ja ruastuu sekunnissa. Tuommosen linnan pykääminen alusta loppuun, täysin asumisvalmihiks, tuleepi maksamaan kuulema noin 30 000 euroa.

Lottovoitto, missä viivyt? En paljoa vaatis! En tarttis ees miljuunaa!

Btw, oon nyt ollu 7 päivää polttamatta tupakkaa. Ja juomatta kaljaa. Aika rajua!

Oggamogga, tää nettiin, sit muien asioien hoitelua, ja sukellusjuttuja tuleepi sit laterrrrRRRRRRRR. Molo!


Tarja Ylitalo katzoo kameraan.

Laku

Koukku ja Hämäläisen Santtu puussa. Noille on ollu kahtee otteesee uus koti löytyneenä, mutta eka mesta peruutti, ja tokalle miä ilmotin eilen että vittu miä en anna noita enää poies. En pysty. Kiintymys on ja itku tuli kun mietin et nuo pitäs antaa jonkuu vieraan mukaan.

Siähen tulee hiano linna

Tyäkaveri Eedenissä

Kommentit

Zepa sanoi…
Oijoi, onpas Laku varsinkin kauneista kaunein! Hyvä että alat vetää rajaa siihen mitä jaksat saaren kissojen suhteen. Kyllä sun joku "oppilas" pitäsi siihen saada myös ettei koko hyvä rojekti romahda jos sulle vaikka sattuu jotain etkä pääse hoitamaan koko saaren asioita. Assari. Semmonen hyvä kaveri jolla järki juoksee ja joka välittää eläimistä. Oisko yhtään mahdollista?

Tsekkaa myös nämä

Mielensäpahoittajamuumio suurkaupungissa

Oodi uudelle Kissakonttorille

Persaukinen vanha pläski ihmisraunio

Raksaprojekti loppusuoralla!

Herra Ylpön Perse