Kleptokissat

Miun kissat on voroja. Lumikki erityisesti kunnostautuu nyysimällä safkaa naapureilta. Nyt se on vähä rauhottunu, koska imetys alkaa olla ohi ja sen ruokintavaistot pesueensa suhteen alkaa hiipua. Kääpiöt on kotiarestissa, Lumikki on pihalla. Tiukkaa vierotusta, koska miulla palaa hermo kun kääpiöt seuraa Lumikin tissejä ja Lumikki vie ne aina jonneki naapurien takapihan risukasaan ja kääpiöt siä sitte ihan villiintyy ja on säikkynä ja syävät mitä sattuu ja vaarat vaanii.

Ois pitäny jo pitkän aikaa valokuvata kaikki mitä Lumikki on miun keittiölle kantanu. On tullu keksipakettia ja kananjämiä ja kaloja ja herratiäs mitä.

Zorro toi miulle tuos yks päivä pienen käärmeen. Heikki on tuonu kerran pussillisen tuoreita mustekaloja. Että osaa ne muutkin.

Yllätykset oottaa usein aamusin makkarin oven eessä olevalla matolla. Siinä sit joku mirri tapittaa silmät (tai silmä, jos Zorro) pyäreenä et kato köyhä, toin siulle hiukan huikopalaa, sano kiitos ja kehu vähän.

Ymmärrän tän safkan pöllimisen kyllä, mutta yks päivä keittiöllä ootti semmonen pehmolelu. Käykö joku mirreistä nyysimäsä lapsilta leluja? Mitvit?

Mitä helvettiä?

Tää odotti keittiöllä eilen

Majatalon Happy pyydysti liskon

Lisko oli viä elossa joten pelastin sen ja vein takapihan pusikkoon

Ameriikassa on tommonen klepotomaanikissa. Näin siitä dokkarin Animal Planetilta joskus. Huikee tapaus.



 


Kommentit

Mari sanoi…
Onpas sulosta, ehkä ne on voroja, mutta yhteista pesää rakentavat. Eli et nälkään siellä kuole, kun herkullisia kalanpäivä on aamupalaks ja iltojen iloks pehmolelut vielä.

Tsekkaa myös nämä

Madafakin MATI LAMPU!

Hiekkakikkareen kuulumiset: kobra, kissabile, siämenneste, vuohet

Naapurin vuohet kävi kylässä

Hei me rakennetaan!

Työlupauutiset