Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2014.

Feissarimoka

Kuva
Oli eilen pakko vähän käyä ihmisten ilmoilla, alko ikäänku kaatumaan palmut päälle kotihuudiloilla, piti vähä tuulettua. Istua pari tuntia rantabaarissa aaltoja tuijottamassa, jauhaa paskaa tuttujen kanssa, olla tärkeenä kynän ja muistikirjan kanssa ja raapustella ideoita ylös (niitä vaan tulee!), kattella ku pojat soitteli. Ja samalla saatto juua muutaman bintsun.

Rannalla oli yks vanhempi pariskunta, ja tarkotan nyt oikeasti jopa ittiäni vanhempia. Sellasta mummo-änd-vaari-ikäluokkaa. Arvasin heti että saksalaisia ja näin olikin. Saksalaiset on estotonta porukkaa, kyllä ne tunnistaa. Vaikka ikää on siinä kahexankybän korvilla ni se ei estä olemasta kittanoissa narupikineissä ja kireissä liian pienissä spiidoissa. Vaarilla oli muuten hurjan kokosen moobsit eli miestissit, että ois hällekin hyvin käyny spiidojen kylkeen myös pikiniyläosa, sellanen hölske siinä kävi ku vaari rannalla koikkelehti.

Vieressä telmi porukka indonesialaisia, jätkiä myöten kaikki polskivat meressä vaatteet p…

Siunattu sähkökatko

Kuva
Kerroinko jo, että lähikylän bajamajan kokonen pieni moskeija hommas uuet ämyrit tuossa joku aika sitte? Änywäys, sellaset saundtsydeemit asentivat että rappaukaset ropisee seinistä kun moskeijan huuto alkaa. Se on erikoisen siistiä siinä kello viis aamulla. Sieltä tulee viieltä sellanen kymmenin minuutin huuto, sitte ne ottaa puolen tunnin (tupakki?)tauon ja jos siinä lähitienoon viaton satanisti on justiisa kyenny saamaan uuelleen unen hännästä kii ni kello 5:40 alkaa uus huuto. Ihan vaan varmuuden vuaks, visiin. Ettei ny kukaan vaan nuku enää, aurinkokii nousee ihan just, rise and shine.

Ekoina aamuina vitutti niin että mietin jo dynamiitin hankkimista ja sen saatanan mölinätemppelin ampumista kuuhun. Nopiasti kuiteski sitte totuin tähän hommaan kyllä. Miun on muutenki pitäny olla seiskalta Eedenin puutarhassa ni iha sama sitte heräänkö viieltä vai kuuelta. On sitte aamulla aikaa rauhassa ruokkia ja rapsutella kissat ja juua mehua ja poltela tupakkia eikä tarvitte kiireettä piellä…

Kissamurhetta ja muuta äksönintynkää

Kuva
Tää on nyt vaan tosi nopia tiedote. Lyhyesti. Yritän ainaki. No jaaritteluks menee kuitenki mut what can I do?

Lukekaa kissaplokista millanen surkia, syräntäsärkevä kissanpentutapaus miulla on nyt huushollissa. Kuurosokee epileptinen (tai jotn) parka. Voi helvetin perse miä sanon. On ollu taas silmäkulmissa ns. hana auki eilisestä saakka tuon kanssa. Ei näihin koskaan totu. Mutta jos jotain positiivista koittaa löytää, ni äsken ku kävin kotona tarkistamassa potilaan ni ettei ois seitinohkasesti ollu parempi vointi hänellä. Voi olla myös sitä, että haluan niin kovasti nähä positiivista merkkiä sielläki missä sitä ei ole että kuvittelen omiani, mutta ihan kun hän ois vähän reagoinu ääniin. Kun niin kovasti en haluais yhtään kuolemaa enää käsissäni piellä ni elättelen ehkä perusteetontaki toivoa tuon raukan suhteen. ja voi PERKELE KUN EI OLE SITÄ ELÄINLÄÄKÄRIASEMAA TÄÄLLÄ! Saatanansaatana.

Heikki, Pössy ja Zorro, min piänet, oli viime yön ekaa kertaa ulkona. Miuta jännitti enemmän ku heit…

Hevoisexperience

Kuva
Vauvvakuvat saks, paitsi jos ne on eläinvauvoja.

Pidin eilen piiiitkän lounastauon ja alkajaisiks kaahattiin fillareilla kaverin kans tuanne saaren toiseen päähän Stud-heppatalleille. Se on semmoin talli missä on lähinnä täällä asuvien länkkäri-hevoishullujen hevoiset asumassa. Ihan siis oikeita hevosia, eikä noita surkeita pieniä taksiponeja. Oon tualla talleilla käyny ennenki kuikuilees, ja miun vierailut on aina ollu sellasta kiljahtelua ja säntäilyä. Hevoiset on perkeleen isoja otuksia, enkä miä tajua niistä mitään. Siksi peloittaa. Hevoisen ei tarvitte ku kattoa kohti ja päästää joku ääni ni miä olen jo kiipeemässä puuhun et ääääk se syä miut.

Mutta kun kuulin muutama päivä sitte et siäl on syntyny piäni hevoisvauva ni oli pakko lähteä kattomaan. Kun en oo semmosta ihmettä ikiin nähny. Kuvissa se näytti pitkäkoipiselta ruipelolta eikä mitenkään söpöltä. Ei herättäny miun äidinvaistoja lainkaan. Toisin kun käy esmes kissapoikaseten kanssa.



Mentii siis kattomaa ja siä se oli aitau…

Tipu syä!

Kuva
Eedenin puutarhassa elo on ku disnielokuvassa. Ei puutu ku vähän bambeja ja pupuja tuosta hillumasta, muuten on meininki kohillaan. Perhoset lentelöö, lihavia kissoja makailee, lintujen sirkutus rikkoo tärykalvot.

Yhellä Eedenin poitzulla on ystävyyssuhre kahen piänen tipusen kanssa. Oon monta päivää kytänny kameran kans et saisin heiän ruokailutuokiota vähä videolle, mutta perkeleen tirpat pyrähtää heti karkuun ku meen lähelle. Tänää onnistu, melkeen. Normaalisti siinä on kaks tipua aterioimassa mutta toiselle tuli kauhee ramppikuume heti ku otin kameran esiin. Se pyrähti lähimmän katon reunalle kasaileen ittiään ja huuteli sieltä et vittu en tuu ennenku tuo läski häipyy ton kamerasa kanssa.

Tässä HUIKEA luontodokumentti. Up yours, Animal Planet! (Olen hämmästyny että tän videon laittaminen juutupeen onnistu ja meni sillai melko sukkelaan, ei kestäny ku noin 5 minsaa).



Ja tältä se pulu näyttää lähikuvassa:


Tän luantoelämyksen lisäks ohjelmassa on tänää myöhemmin pyärällä niivitys tuo…

Entiin vs. nykyin elämä

Kuva
Elämä voi muuttua, jos sen laittaa muuttumaan. Siitä aiheesta voisin helposti lähteä pitämään herätyspuheita ihan mihin vaan life coaching -tilaisuuksiin, ihan millon vaan. Kymmen askelta muutoksen tiellä! Onnellisuus on oma valinta! Herää, pahvi, elämä odottaa tuolla ulkona! Mene ennen ku on liian myähästä! Muutos vaitii toimintaa, pelkkä uhoaminen ei riitä! Lopeta ruikuttaminen ja ota ohjat omiin kätösiis! Räyh!

Mutta sillä välin ku oottelen, että miuta tilataan uusavuttomien messuille luennoimaan ni ajattelin listata eniten muuttuneita asioita, ikäänku entinen elämä vs. uus elämä. Tämä menee avautumiseks ja henkevyydeks ja sellaseks yleiseks lällynlääks et vittu ku miä olenki nyt valaistunu ja onnellinen ja ennen kaikkea helvetin hyvä ihminen. Hajotkaa tyä siäl oravanpyärissänne kitisijät! No ei ihan mutta melkeen. Letsgou!


Mieliala eli fiilis

Tärkein asia on tämä, ja vaikuttaa olennaisesti kaikkeen, koko elämään!

Olen älyttömästi onnellisempi ja rennompi ku Mordorin arjessa työläise…

Nahjustelua, shoppailua, pikkusen raivoa ja kylpemissuunnitelma

Kuva
Kävin eilen Lombokilla vetämässä shoppailukierroksen. Lähinnä ostamassa kissanruokaa, siis. Miun pitää ehkä alottaa joku whiskasin pimeä kauppa, koska jättisäkki pöperöä on Lombokilla niin paljon halvempaa kun täällä, ja kaikkihan tarvii koko ajan kissanruokaa.  Mikä oiva pizniz-idea, tämäkin!

Huomaatte varmaan, että miulla näitä ideoita riittää. Kissanruokapizniz on vaan yks niistä. Ongelma on vaan että toteutuksen asteelle ei pääse juuri mikään, koska olen saamaton nahjus ja keskityn pelkkään tussuttamiseen. Lisäks ei ole aikaa eikä osaamistakaan kaiken toteuttamiseen.  Miä olen ihan okei organisoimaan ja ideoimaan asioita, mutta mistää ei tule mitää jollei miulla ole porukkaa ympärillä jotka TEKEE. Tässä, rakkaat toverit, on se pieni ero joka tekee toisista miljunäärejä ja yrittäjiä, ja toisista tämmösiä persaukisia pummeja, jotka ei tee muuta ku haaveilee lottovoitosta. Se lottovoitto kun on kuitenki todennäkösempi rahasanpo (vaikkei ees lottoais) kuin että itte omin jaloin kompa…

Mikko ja Timppa

Kuva
Kattokaa, täti etenee kiihtyvällä vauhdilla kohti nykyaikaa! Vaikka onki kännykkä vaihtunu semmoseks missä on - kääk - näppäimet eikä mikään helvetin hiplausnäyttö ni nyt kuulkaa olen löytäny sellasen ihmeen ku LIIKKUVA KUVA.

Itte en kyllä jaksa mitään hassutteluvideoita hirviästi kattella, jo senkin takia että nettikoneksön on täällä niin hias et siin ei mee ku hermo ku koittaa jotai videoo pällistellä. Mutta aattelin kokeilla ny kuitenki et millä perseellä tänne plokiin aina sillon tällön sais jonku pöljän videon laitettua. Siis semmosen ihan itte kuvaamani taiteellisen ja upeen tunnelmafilmin miun arjesta tällä tropiikissa.

Koitin joskus aikasemminki, ja miulla on joku miljoona videoo jemmassa jostai Laosin vuoristosta, esmes, mutta vittu siitä tullu mitn ku koitin niitä laittaa tänne plokiin, ei vaa skulannu. Nyt hokasin et tuuttaan ne ens tuanne juutupeen ja sitte linkkaan tänne ni avot.

Ensmäinen stara miun elokuvaohjaajan uralla on Karmilan Mikko. Hän on mahtava persoona. Hän o…

Katsaus Mordorin otsikoihin

Kuva
Hei, vuosittaisen mediakatsauksen aika! Melkeen tismalleen päivälleen vuosi sitte kirjottelin et miltä Mordor näyttää sellasella silmällä joka seuraa menoa kansainvälisen tiatoverkon kautta. Meininkihän näytti vähän oudolta, mutta niiku sillonki arvelin ni tiijä sitte onko se aina ollu tuommosta, ja nään hulluuden nyt vaan paremin ku kattelen sitä kauempaa.

Parastahan tuossa vuoden takasessa mediakatzauksessa on se, että sillon elin vielä siinä uskossa että reissun loppu häämöttää ja paluu Mordoriin on edessä muutaman kuukauen päästä. Eipä tiänny vanha nauta sillon, että vuoden päästä olen täällä yhä!

Ennenku tääki höpinä riistäytyy tussuttamiseks, ni aletaaas kattoo mitä lehet kirjottaa. Miä oon nyt laiska enkä jaksa nysvää et mistä mikäki otsikko tai jutuntynkä on nyysitty ja ährätä linkkejä juttuihin. Ne ei oo olennaisia. Ei täs olla mitää tutkielmaa kirjottamassa, kuha vähä hupsutellaan.



Oli taas Putous-sesonki ja saatana kyllä oli uutiset sillon sekopäisiä. Miä en ymmärrä tätä et…