Moottoritiellä on puuma

Kissaklinikkahomma tältä erää hoiettu ja päätökseen saatettu. Puuh. Se oli sheitshemän päivän tehokas rypistys ja meni huomattavasti helpommin ja paremmin ja vähemmin itkuin kun tammikuun megaklinikka. Kattokaa, vanhaki oppii, virheistään. Tällä kertaa oli hommat orkanisoitu paljo paremmin, mutta nythä ei ollukaan sataa lusikkaa samassa sopassa vaan miulla oli likimain kaikki narut omissa räpylöissä ja tiesin kuka tulee tekemään mitäkii. Ei ollu näsäviisasta nuarisoa besserwisseröimässä ja semmosta. Saatana.

Klinikka oli siis viikon pitunen ja oltiin vaan täällä miun Hiekkakikkareella. Meil oli mahtavat eläinlääkärit, Suamesta ja Hullannista ja naapurista Balilta. Osasivat hommansa eikä tunaroineet. Meillä kävi 173 kissaa, joista 125 steriloitiin. Viikon aikana 7 kissaa jouduttiin lopettamaan, eli tyystin itkemättähän ei tämäkään klinkka menny, mutta näille asioille ei vaan voi mitään. Kaikkia vaivasia ei saaha pelastettua, vaikka kuinka tahtoa olis.

Klinikan aikana sain ihan kivasti…

Nonii. Miä olen täällä. Kotona Hiekkakikkareella jo, mutta siitä lisää tuonnenpana. Nyt mennään Bangkokkiin juomaan kaljaa ja kattomaan Bodomeja. Olinhan miä siinä ennen Bangkokkia muutaman päivän Kuala Lumpurissa, mutta siel oon ollu niin monesti ja tälläki reissulla et paskaaks siitä kirjottelemaan. Kaik on jo sanottu. Kiva kaupunki.

Oli mukavaa mennä Bangkokkiin, koska en ollu aikoihin, vuosiin, käyny siellä, enkä muuallakaan Thaimaaseessaksessalla. Tuli todellakin olo että nyt oon vakavasti ulkomailla. Malesia kun on jo niin kotosa, kun on tullu nuohottua, puhuvat tutun olosta kieltä ja toiminta on Malesiassa muutenkin sellasta mikä tuntuu jo ihan normaalilta. Thaimaa on miulle ulkomaa. Riipasin asumaan Khaosan Roadille eli reppureissarigettoon, ja aivan tarkotuksella. Se on kauhee mesta, mutta miä tykkään tuommosista hulinapaikoista. On kiva istua hetkonen jossai katukuppilassa ja töllistellä kaikenmaaliman hahmoja jota hiihtää ohi. Ja niitä hahmoja tua Kaaos Roadilla nimittäin …

Voihan Kapasen saari. Vittu että oli ihana viikko siellä. Miä olen mykkänä meiningistä, oli niin kivaa ja siistiä ja kaikkee. Ja kuppilan pitäjä Hans on yhä yhtä komia ja ihana ku ennenki ja sillä oli mahtavia uusia tyyppejä duunissa ja kaikkee. Miä join viikon aikana melkeen 50 tölkkiä kaljaa ja söin hyvin ja makasin rannalla ja luin kirjoja ja asuin Hansin varastohuoneessa. Se kuttuu sitä kyllä tittelillä Homestay mutta varastohan se on, semmonen miähekäs autotallityyppinen kaaos. Puuttuu vaan tikkataulu (tulossa!) ja alastomien pimujen kuvia seiniltä (tulossa niitäkin, Hans väittää). 


Meininki tuolla Kapasella on erittäin sosiaalista. Miä oon semmosesta yleensä aika karvat pystyssä ja en jaksa enkä oikeen osaa olla, on vaikia olla heti sellanen et jeejee kaikkien kans lässynlässyn päläpälä mutta tuolla jotenki se ilmapiiri on niin viihtysä että jopa miun kaltanen mörkö alkushokin jälkeen on ihan et no vittusaatana, ollaan sitte yhtä suurta perhettä. Tiätysti miä pari päivää vähän …