Meri - mie 6-0

Ehhhehehehhehehe. Papukaijatki nauraa miun aamuselle räpiköinnille.
Otin aamutuimaan pienen otteluntapasen meren kanssa. Piti olla juhlahetki, miun sukellus numero 250. Mutta meiän merihän on ollu tässä hiukkasen ärhäkkänä viime ajat ja niin tänäänki. Hirviä aallokko siinä kotirantsussa, semmonen kutsuva surffareille muttei muille. Myä kuiteski Stevenin kanssa kelattiin et ei se mitn, suikataa siitä läpi vaan ja mennää kattoo mikä meininki, oli niiku sellanen shore dive -viritys siinä aikeena. Oisha miun pitäny tajuta että miä en niin vaan "suikkaa" enkä varsinkaan "läpi" mistään helvetin surffausaallokosta, mutta jotenki luulin taas olevani joku saatanan supersankari ku siinä märkäpuku päällä tärkeenä pasteerasin. Että joo joo, mennää vaa no problem, wuppiduu, meri kutsuu letsgou. Siinähän sitte meinas katketa jalka, hävitä räpylät ja tulla kualema kun yritin supersankaroida itteni aallokon läpi. Siinä kohin missä aallokko murtuu ni pääsin ehkä viis metriä eteenpäin siinä aaltojen välissä ja sitte viuh vaan lensinki kymmenen metriä kohti rantaa. Siinä periaatteessa oli sellanen ikiliikkujan paikka, jollen ois antanu periks, voisin olla siinä  räpiköimässä foevaah enkä pääsis yhtään sen meremmäs.

Luajan lykky että miulla on pitkä märkäpuku, muuten oisin ollu niin verillä ja ruhjeilla että ois voinu painua veestä suoraan johonki kasattavaks. Nyt on vaan mustelmia ja hiukkasen turvoksissa oleva nilkka (jäi korallien väliin kun aalto kävi päälle ja tuli pientä vääntymistä siinä samalla kun meinasin hukkua). Varsin rajua oli meininki, siin ei montaa minuuttia tarvinnu taistella ku olin kokovartalo-maitohapoilla ja ihan paskana. Luovutin ja taapersin takasin rantaan.

Huomenna sitte se sukellus nro 250. Toivottavasti. Kerkesin jo hekumoia että huomenna kun on kissakauppa kii ni lutraan meres koko päivän. Mut en sittenkää. Aamulla oltava kasilta kissakaupalla, ku on yks hätätapaus, eläinlääkärit Balilta tullu pikahälytyksellä tänne tänää ja aamuvarhain kirurkista toimenpidettä yhelle mirriparalle. No ei se mitn, meri kyllä oottaa, kissat on tärkiämpiä.

Tiedoksi muuten kaikille: riisikeitin ei ole sama kuin leipäkone tahi uuni. Kokeilin tänään. Tein päheen perus-taikinan hiivasta ja jauhosta ja veestä ja jostaa ja annoin taikinan hianosti nousta ja näyttää taikinalta, sitte tirvasin sen jöötin riisikeittimeen ja haaveilin et sielt tulee koht sellain vastaleivotun leivän tuaksu ja kuahkee limppu on tosiasia. Ihan tismalleen ei menny niiku suunnittelin, tämäkään hommeli. Lopputulos oli sellain tiukka ja tiivis, kelmee ja tahmee ektoplasmaköntsä. Kissat kyllä söivät sen ihan riemulla.

Että ollu semmosta aika rajuu tappion tuntumaa tässä päivässä.

Röökilakko Päivä 4 ja sortuminen oli todella lähellä. Luulis että ois helpompaa mitä usiamman päivän sinnittelee mutta miulla oli tänää ihan kaikista hankalin päivä. Mietin jo et miks vitussa kiusaan itteeni tällä hommalla? Miusta tupakin polttelu on kivaa ni miksen senku polttelis menemään? Aikuinen ihmiin olen ja saan tehä just niiku miuta sattuu huvittamaan, ei tarvitte keneltäkään lupia kysellä eikä kenellekään mitään selitellä. Semminkin kun röökihän on täällä halpaa et ei se ees taloutta kaada. Mutta tää on nyt vaan tämmönen hetkellinen kurinpalautus kaiken tommosen vapaamiälisen pellossa (tai viidakossa) elämisen jälkeen. Koska jos pystyn olemaan esim. viikon polttamatta ihan tuosta vaan ni se tarkottaa miusta et oikeestihan en niiku vakituisesti röökaa. Vaikka siis vetäsin vuoden 51 muuta viikkoa sillai kahen askin päivävauhilla. Nih! Itsepetos, paraspetos!

Peeääs. Tätäkin ruikutusta oon koittanu pitkin päivää julkasta mutta toistaseks ei oo onnistunu. Nyt on ilta ja oon kotoon ja oon saanu jo kuvat tähän laitettua ja telkasta alkaa ihan just KILLER KIDS ja jos tää ei nyt mee kerralla julkasuun ni antaa olla.


Peeääs Kax, eli Kakkosen Peeääs: huamenna viissin ilmestyy miun eka kolumni, Mordorin savokarjalan sanomalehtien sunnuntaiosastolla. KÄÄÄÄÄÄÄK. Se on semmonen yleispätevä, kolumnistinne taustoja kartoittava, maalimaa syleilevä alkuplörinä vaan. Varsinaiseen asiaan päästää sitte helmikuussa.


Tämä kissa ilmesty pihaan tänää. Epäilen että se on yks Lutwalan sairasosaston potilaista. Hän ei oo koskaan käyny miun himassa, hänet vapautettiin tuonne omille huudiloilleen hyvän matkan päähän, mutta nyt se on istunu miun pömpelin katolla muutaman tunnin. Ei uskalla, tai osaa, tulla alas. En tiä kui se on tänne päätyny. Muuten pistäsin sattuman piikkiin, mutta tämä on tällä viikolla jo toinen Lutwalan kissasairaalan ex-potilas joka ilmestyy miun pihaan.

Rohkiana typykkänä Tarja lähti tsekkaamaan uuen (pallittoman) kollin. Palliton Kolli meni ihan panareihin. IIK TYTTÖ LÄHESTYY IIIIIK TYTTÖPAKTEEREJA ÄÄÄÄÄÄÄK!

Ylisöpö Von Hertzen ja Lucyfer Ewing (Lulun sisko) huikalla

Helvettilääne. Kissakaupan naapurissa on kaks ovelaa pimukissaa. Niin ovat jemmassa pysyny kun on ollu lääkärei käymässä ja tässä on nyt sit lopputulos. Toisen emokissan pesue tässä... 
Ja toinen emokissa pesueineen tässä. Molemmissa huusholleissa nelijä vauvvaa. Ovat muuten emojen viimoset, lähteepi äiteiltä värkit ku lääkärit taas kohta tulloo. Mutta voi helladuudelis sentään kun on niin söpöjä nuo vauvat! Koitan kuitenki tyytyä tarkkailemaan pesueitten vointia enkä (ainakaa viälä) oo pakkaamassa heitä koreihin ja tuamassa kotio turvaan. Molemmilla on ihan hyvät ja turvalliset ja suojaisat paikat missä ne on piilossa ja kaikki voivat toistaseks oikeen hyvin.

Kommentit

TA-MIIT sanoi…
Miulla ois yks melkoisen hyvä, ei-jeesusteleva syy tarjota sille, että et polttais. Jos sie saat tupakasta jonkun keuhkokupan ja kupsahdat, niin kuka noita kissaraiskoja sitten pelastaa? Tsemppiä, itse vetelin viimeiset sauhut noin 14 vuotta sitten ja ei ole tullut ikävä.
Anonyymi sanoi…
Moi
Tänään oli savon Sanomissa juttu siitä kun hyppäsit 2011 oravan pyörästä. Muutama kysymys tuli mieleen:
Mikä siinä suomen työssäkäynnissä ahdisti?
Miksi et harkinnut suomessa downsiftailua?
Oliko it ala niin hektistä ja elinpiiri materialististä siinä elin ympäristössä jossa suomessa elit?
Miksi vaihtoehtona ei ollut arjen muutaminen mieluttävämmäksi vaan täytyi tehdä totaalinen elämäntavan muutos?
No nämä kyssärit tuli mieleen sen lehti jutun perusteella. Luenpa tässä blokiasi niin varmaan osaan saankin vastauksen.
Mikko Kuopiosta
Kiitos mainiosta blogista! Mulle aina välillä tulee mieleen samanlaisia pakkoajatuksia (kts. http://uraaidinruuhkavuodet.blogspot.fi/2014/12/rakennetaan-rannalle-bambumaja-ja.html) mutta näin perheellisen hankalampi tuosta vaan nostaa kytkintä. ...Vai onko tämä vaan selittelyä...?
Puunhalaaja sanoi…
Nää siun jutut on kyllä sellasia, että yhen lukasun aikana vuorottelee itku-ranteet-auki-epätoivo-huutonauru, ei voi mittään.
Jos tuoreleipätuska on epätoivonen, ja huushollistais löytyy mikroveivi, niin koklaapa tällasta: http://karppaus.info/resepti/resepti.php?id=659
On muuten paljon parempaa kuin miltä näyttää. Ja uskallan veikata, että lopputulos on joka tapauksessa parempi kuin riisikeittimellä.

Tsekkaa myös nämä

Mielensäpahoittajamuumio suurkaupungissa

Oodi uudelle Kissakonttorille

Herra Ylpön Perse

Persaukinen vanha pläski ihmisraunio

Raksaprojekti loppusuoralla!