maanantai 2. maaliskuuta 2015

Kouvostoliitto ei jätä rauhaan

Arvostan suunnattomasti miun kavereitten kekseliäisyyttä tuliaisten suhteen. Ei ne veitikat pelkkiä hapankorppuja tänne kanna. Kattokaapa nyt tätäkin:


Laitettiin tää antiikkinen pähee viiri Golfin kuppilaan koristeeks. Sinne voi sitte kaikki saarella ramppaavat kouvostoliittolaiset tehä pyhiinvaelluksia ja kuvauttaa ittiänsä tuon koti-ikävää lietsovan vintageviirin kanssa.

Huudilot on piukassa kavereita ja lisää on tulossa. Tämon ollu aika poikkeuksellista, toki koko ajan on käyny niin vanhoja ku uusiaki tuttuja, mutta nyt on ollu oikeen ruuhkaa. Villa Rikassa on parhaimmillaan (pahimmillaan?) ollu kolme huoneellista miun tuttuja ja naapurin Palmsissaki varauskirja tötteröllään meitsin puukkauksia. Siistiä! Lisäks tuntuu että likimain kaikki saarella vierailevat mordorilaiset piipahtaa kissakaupalla sanomassa moi ja ihmettelemässä miten läski Alepa on.

Alepa harrastaa keskikehonrakennusta. Kuvassa rankka treeni just menossa.


Kirppari oli great success


Muutoin on ollu kiireistä, pijettiin kirpputoria ja kissaklinikkahommat alkaa viikon päästä ja viisumihelvettiä ja flunssaa ja korvatulehusta ni on kaikenlaista säätämistä tässä ihan tarpeeks.

Vuodenvaihteen hujakoilla kävi yks toimittaja ja kuvaaja täällä miun touhuja vahtaamassa ja juttu ilmesty eilen. Kuhan saan jutusta kopion (ei oo netissä kokonaisuudessaan, pien maistiain vaan) ni laitan tänne luettavaks kans. Lupaan, että nyt en vähään aikaan horise missään läpysköissä tästä aiheesta, eiköhä oo miun sammakkonaama jo kulunu näissä "Mordorisa miuta vaan vitutti ja sitte miä lähin ja nyt saarilaiffii ja ooh kissat ja elämä on hianoo"-henkisissä avautumisjutuissa. Eiköhän tää miun  tarina oo jo kerrottu tarpeeks monta kertaa. Vaikkakin tää eilinen lehtijuttu ei ollu ihan sitä lässytystä vaan, vaan toisenlainen juttu hiukan.





Näin kivaa on ku tulee kavereita kylään!
Ja näin hauskaa on kun kavereitten vauvvasta otetaan kuva Lady Boy -asetuksilla


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Isot kiitokset mainiosta blogista, joka on kovasti piristänyt usean päivän ajan ja saanut tietty itsenikin haaveilemaan poismuutosta. Olisi myös yksi toivomus: olisi mahtavaa, jos kirjoittaisit joko postauksen muodossa tai jopa sivupalkkiin pientä yhteenvetoa blogissa esiintyvien kissojen elosta. Olisi kiva, jos voisi jostain tsekata, että kukas tämä kissa olikaan ja mitäs sille nyt kuuluu. Tai kuulla muuten vaan niiden kissojen kuulumisia, joita ei ole vähään aikaan mainittu.

Jarkko Oja kirjoitti...

Mikähän siä sun Kouvostoliitosas mättää, ku niit on tääl meilläki nurkat notkollaa...melkee jokatoine ku tunnen on siältpäin kotosi...
Apropoo, mustaki tehtii sillo sellane lehtijuttu ku tänne olin tullu, jukupätkä siit on jo koht kakskytä vuotta, mut ei se poikinu tollast kohuu eikä turisti virtaa...tähä asti on käyny seittemä henkee ja niisto ollu kuus sukulaisii...niin ei käy tasan onne lahjat...
Muistan ku eilisen päivän, se ol '88 talvi, kuleksin niit teijän rantsui pitkin poikin, iltasi bintangii nauttie (jos halusit kylmän nii tuli jäil) ja huuliil keikku Gudang Garamin kretek...oon mä vähä kade, mut iteppä valittin...ei täälkää paskempi oo olla, mut ainaha toi ruoho on vihreempää toisel pualel...varsinki ku täl pualel o viä lumi maas.
Nonni pitää lähtee töihi...
ai nii, sun blokis on jees, kiitti siitä
T:Bruno

Tsekkaa myös nämä