tiistai 25. elokuuta 2015

Kuulumiset Kikkareelta ja aimo pläjäys kissanpentukuvia



Kuulumiset tässä. Lets gou ja alotetaan vitutuksen aiheilla ja siitä sitte kohti onnellista loppua tai jotain.


Naapurikylän bajamajan kokosella moskeijalla on Metallican äänentoistolaitteet, oletettavasti, ja siä on nyt taas joku riahakas imaami käyny vääntämässä nupit kaakkoon. Miä toki uskontoja suvaitsen, suvaitsen niin saatanasti, niin satanisti kuin olenkin, mutta suvaitsevaisuus on nyt vähän koetuksella. Kun viaton satanisti ei saa nukuttua vaan väkisinherätetään kello 5 aamulla julmettuun joikaamiseen ni satanistia alkaa nimittäin hiukkasen riepomaan.

Uskonnothan on perseestä, joka laji. Saattaahan se olla, että tämän meiän universumin taustalla on joku suurempi, mahdollisesti hyvää tarkoittanut, Voima, mutta siitä olen ihan varma että sen Tahon tahtoa ovat ihmiset tulkinneet niin päin vittua, ettei mitään järkeä. Oli uskonto ihan mikä hyvänsä. Kaikki fanaattisimmat kilipäät samaan uuniin ja luukku kiinni ja moido ni jo alkais maalimalla mennä paremmin.

Seuraava asia. Täällä on talvi! Meiän kuiva kausi on myäs vilpoin. +23 on mittari näyttäny nyt aamusin sheittemän hujakoilla ku oon posottanu pyärällä Edeniin Taalasmaaks. Toki siitä se sitte sinne kolmeenkymppiin nousee aika haipakkaa mutta kylä meinaan pullukkaa viluttaa aamusin, varpaatkii ihan kohmelossa.

Edenissä on kivaa olla Taalasmaana. Eden on niin hiano. Oon kateelliin Suzannen hianosta puutarhasta joka parhaillaan puskee tomaatteja  ja vaikka mitä. Täällä on yleinen käsitys ollu et vittu täällä mikään kasva, paitti palmut ja panaanit ja rikkaruahot, koska tuos on vaan joku vajaa metri maaperää pinnalla ja sen jälkeen pelkkää hiekkaa. Mutta kyllä kasvaa kun laittaa kasvamaan, ja jos ei usko ni voi tulla Edenin tomaatteja kattomaan.

Miun Palatsin pihaanhan kasvikset näyttäs tulevan ihan vaan kuolemaan. Toki miulla kun ei ole rahaa laittaa puutarhurointiin latiakaan ni oon lähinnä lahjotuksena saatujen tahi varastettujen rehujen varassa, ja min pihan maaperä on mitä on. Siinä elä mikään eikä ole rahaa multakuorman ostamiseen. Onneks oon pykänny takapihalle järettömän kompostikasan, joka tekee miulle oikiaa multaa niin et suhina vaa kuuluu. Muutama panaanipuu on yhä yhä henkisä ja eilen kävin nyysimässä pari papaijapuun alkua, jotka tosin varmasti kualee koska papaijat on vaikeita nirppanoppia eikä viihy missään ja närkästyvät jos niitä ees kattoo sillä silmällä et hei miäpä siirrän siut toiseen paikkaan. Ja tossa Eedenin takana näkyy kasvavan jotain, en tiiä mitä ne on, jonkinlaisia fiikuksen tyyppisiä pojottajia, mutta kuokin ne  ihan kohta ylös ja vien min pihaan kuolemaan.


Nylön, Tyyne ja Anssi puussa. Kattokaa tuota Tyynen ilmettä kun hän maistaa oksaa!

Huushollini on nyt täynnä. Yhtään kissanpoikasta en ota enää. Ainakaan siis just nyt. Miulla on huushollilla nyt seittemän pentua kasvamassa. Kuus heistä on jo ulkoruokinnassa ja sisällä on vaan yks minipieni rääbäle joka tuotiin kissakaupalle lauantaina. Niin on suloin ja seuralliin ja hiano tyyppi. Näien lisäks meil on sairaalan pahnoilla joku liki 10 pentua, kaikki on viel tosi pieniä mutta toivottavasti joku ne adoptoi sitte ku piänet on kasvanu ja rokotettu ja valmiita uusiin koteihin.


Nyt on kaikkee!
Kissojen hirmunen lääketilaus saapu vihdoin viime viikolla. Siähen mälläsin liki 10 miljoonaa (noin 650 egee) pallirahastosta, mutta nyt on rokotteita ja matolääkkeitä ja tippanesteitä ja haavasuihkeita ja vaikka mitä vähäks aikaa. Lääketilauksen tein Balin eläinsuojelujärjestö BAWAn kautta, ne on ihania tyyppejä ja olivat viä miun tilaaminen juttujen lisäks täyttäny laatikot lahjotuskamalla. Nyt on vitamiinigeeliä ja kirpputippoja niin paljo ettei oo ainakaan niistä hommat kiinni. Lisäks tuossa yhen sukelluspuljun yks tyyppi toi meille parilla miltsillä lääkkehiä kun kävi Balilla Sunset Vetillä hoidattamassa kissaansa. Eutanasialääkettäki on nyt kokonainen pullo. Se on hyvä että sitä on, koska aina välillä tarvis tulee.

Eilen tuli lähtö Golfin/Palmsin Charlielle. Charlie oli ihana ikivanha musta laiha kissanraato, joka tuotiin Gili Airilta meiän maaliskuun klinikalta. Charliella oli sillon paise leuassa ja oli tosi huonossa kuosissa, mutta kun vietti sairaalassa muutaman viikon ni alko elämä voittamaan. Charlien vapautin miun pihaan, ku aattelin et siin ainaki on ruokahuolto kuosissa, mutta Charlie ei viihtyny. Jolkotti Golfille ja Palmsille ja jäi siihen ja varasti kaikkien syrämmet, koska Charlie oli niin hellyyttävä persoona. Charlie pysy laihana ja vähä semmosena ressukkana, ja kyllä tiiettiin että vahvasti elämän ehtoopuolella hän on jo. Oli silti aika rankka paikka eilen ku Palmsista soittivat että Charlien lähtö taitaa olla käsillä. Kävin Charlien hakemassa, hän ei jaksanu enää ees jaloilleen nousta, maukas vielä vähän ku laitoin koriin. Palmsin tyypit sanovat hyvästit ja sitte suhasin pyärällä Lutwalaan, missä Tori laitto Charlien vihreemmille niituille. Aika kovasti itketti kyllä. Mutta Charliella oli hyvät viimiset viis kuukautta Palmsin ja Golfin kissana, sai rapsutusta ja rakkautta ja kanaa ja herkkuja.

Charlien aurinko laski. Snif.


Kiirusta on vähän ollu ku on muutaman päivän Taalasmaakeikka ja sitte tää saatanan kuiva kausi minkä takia menee helvetisti aikaa pihan kastelemiseen, et siel nyt ees jotain kitukasvusta paskaa versois, kissakaupalla evri dei ja ravaamista sairaalalla ja aijoo pitäs rahankeräyspoksit käyä taas tyhjentämässä (niistä suurin osa ei tuota ku päänsärkyä, mutta onneks muutama boksi suorastaan imee lahjotuksia) ja vielä on yks jakso Master Chef Australiaa jälellä. Sitte saan miun elämän takasin, saatana. Kolme kuukautta ja yli 60 jaksoa, melkonen setti. Mutta maaliman paras kokkausohjelma on tuo, ehottomasti.


Naapuriini ihan siihe melkee vastapäätä on valmistumaisillaan piäni majatalo Black&White. Eri jees, sieltä saapi hyvät alennuksen min kavereille, huoneet näyttää kivoilta, fillarit sisältyy hintaan, heil on uima-allas jota miäki saan käyttää jos haluan ja eilen asensivat internetin. Erikin mesta, Erik on miun talonomistaja ja hyvä tyyppi kaikkinensa. Siähen pykäävät jossain kohin viä muutaman torpan lisää mutta neljä kämppää alkaa olla jotakuinkii valmiina. Jotain pullukoita siällä jo näkyy asustelevan vaikka huudilot on viä aika raksatyämaana. Jahka mestat on siivottu ja puunattu ni meen ottaa kuveja ja laitan jakoon ni halukkaat spurgut voi sitte min kautta siitä varata majotusta.


Kissojen nettisivu on valmis. Hiukan on viä esteettisten seikkojen viilausta, kuvia ja sillai, mutta muuten kaikki kunnossa ja ajantasalla. Ja nyt en saatana vastaa enää kenellekään joka laittaa textaria ja kysyy tyhmiä. Jos ei osaa kattoa tualta nettisivulta ni imekööt kelliään.

Nyt ku on lääketilaus saatu ja nettisivu kunnolla julkastu ni voiki ruveta ähräämään kirpparihäpeninkiä syyskuulle, yhen päivän miniklinikkaa lokakuulle ja toki marraskuun isossa klinikassa on säätämistä kans.

Ja sit on ne hevosetkii saatana.

Okei, kissanpentuja aimo pläjäys lopuks. Molo!

Paitzi ekana Uuno Goodheart. Perkeleen mirri. Hän tuppaa vaeltelemaan ja saan yhtenään suhaa hakemaan sitä millon mistäkii. Eilen hain sen Kelapa Villoista.
Synkkä

Sukka

Tyyne

Anssi Kela

Tyyne ja Anssi

Uus piän

Uus piän

Tolleki koitettii löytää kotia mutta miun kämpillähän seki kirmailee. Velipoikansa kans. Velipojalla on toinen silmä paskana, hänestä taitaa tulla miun kolmas ykssilmäin mirri.

Uus piän




Ei kommentteja: