Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2015.

Meri, tuo kalojen vilpola

Kuva
Saari on ihan helvetin täynnä porukkaa. Rantaraitilla pyöräileminen aiheuttaa välittömän rattiraivokohtauksen. Sinko tai vähintään haulikko pitäs olla että pääsee kaikkien saatanan katuja tukkivien törrpöjen ohi ilman et verisuani katkeaa päästä.

Onneks sain tossa viikon lomailla. Yks italialainen kissamuija piti kauppaa auki ja miä sain olla vaan. Juatiin kavereitten kanssa kaljaa, lötköteltii naapurin uima-altaalla ja käytii sukeltelemassa. Viikkoon en poistunu omasta päästä saarta mihinkään Golfin kuppilaa pitemmälle. Eilen ku piti sitte lopettaa lorvailu ja tulla kissakaupalle saaren sykkivimmän ytimen välittömään tuntumaan ni  verenpaineen nousu oli huikea. Onneks Hiekkakikkare varmaan hiljenee heti uuen vuuen jälkeen. Toivottavasti.

Bizniz-naisna pitäs tietty ajatella vaan että kun on kauheesti jengiä ni vähäkö nyt kauppa käy ja kissoille tulee rahaa niin että korvat soi. Mutta ku miä oon vähä paska bizniz-nainen kun en silviisii jaksa ajatella.

Mutta enivei: piäni loma omilla …

Kissakaupan uuet hianot roinat

Kuva
Joulusesongin pitäis olla jo kuumana mutta saari on yhä aika tyhjä. Liekö nuo tulivuorihommat vaikuttanu vai mikä, ehkä jengi on vaihtanu lomaplääninsä varmempiin kohteisiin. Mutta kummallista on. Normaalisti majatalot on tässä kohin jo täyteen buukattu, mutta nyt liki jokasessa mörskässä on vielä tilaa joulunpyhiks.

Sadekausi on myäskin alkanu, on ollu huikeita ukkosmyräköitä ja pari päivää on ollu harmaata ja sateista. Ei muuten haittaa, oon aivan innoissani kun ei enää pöly lennä ja mikä parasta: piha on ruvennu pukkaamaan rikkaruahoja! Rohkenin myäs sijottaa puali miljoonaa uusiin rehuihin, nyt kun taivas hoitaa kasviksien kastelemisen. Kasvisten ostaminen on helppoa, setä tuli rehulastin kanssa aidan taakse huutelemaan ja löin sille kaikki lompsassa olleet käteiset kouraan ja sain liki 20 jotain rehua. Mitn hajua mitä siä on, jotain missä on kukkia ja sit pari jotain heinää ja jotain. Iha sama, kaikki kelpaa!

Miulla oli tuossa helvetillistä ressiä ensinnäkin työlupapaskojen kans…

Luurilla bloggerointi?

Kuva
Oon saapunu nykyaikaan koska miulla on puhelin joka suihkii villinä netissä ja siihen saa kaikkia mahottomia appeja joilla voi tuhlata aikaansa ja jopa tehä jotain järkeviäki asioita. Koklaan täs nyt miten toimii bloggerin puhelinjutska.

Työlupa Indonesiaan! Näin se hoituu! On helppoo ja halpaa eikä mee hermot yhtää!

Kuva
Tässä syräntäsärkevä tilitys miun raskaasta savotasta, jota oon käyny säätäessäni ittelleni työlupaa. Näin se meni. Toukokuu 2015 Ekana pitää löytää työpaikka. Työpaikan on oltava oikea, olemassa oleva, rekisteröity yritys joka on on kelvollinen palkkaamaan ulkomaalasia ja heille työlupia hankkimaan. En tiädä mitä ko.kriteerit on, mutta ainakin jossain vaiheessa oli että yrityksen pitää työllistää niin ja niin monta indonesialaista per yks ulkomaalanen. Työlupa-sääntöjen sekavuus on vähintäänkin samalla tasolla kun Indonesian viisumisäädökset noin ylipäätään. Toisin sanoen säännöt on jotain ja kukaan ei tiedä mikä on oikea versio eikä missään ole 100% varmaa informaatiota saatavilla. Iha sama, miun avustussuhde Edenin majataloon päätettiin muodostaa viralliseks, semminkin kuin ens vuonna tulen olemaan Taalasmaana Edenissä pitkiä jaksoja ja tulen saamaan siitä ihan oikeaa palkkaa. Nin parasta olikin hoitaa miulle luvat ja paperit kuntoon, että voin olla siltä osin rauhassa.  Sitte alko pap…

Elonmerkki! Kissaklinikka!

Kuva
Olen hengissä! Mikäs pahan tappais, nimittäin. Ei ainakaan tulivuorenpurkaus, hurjat venekyydit tahi naama eellä jättimäiseen hämähäkinverkkoon törmääminen (syränkohtaus oli kyllä ihan hilkulla, kun tämä tänää aamulla tapahtui).

Uutisia lyhyesti näin aluks ja sitte tulee myähemmin muuta asiaa, mm. kilomeetrin mittanen tuskallinen selvitys siitä miten Indonesiassa hommataan tyälupa. Sen verran mainittakoon, että eihän miun paperisota ole vieläkään valmis, mutta nyt on toivoa että viimeset silaukset hoituu maanantaina. En silti viäläkään huakase, koska Indonesia. Sitähän ei koskaan tiiä jos vaikka tänään tulee voimaan uusia lakipykäliä, nimittäin.

Eniveis: tulivuori. Sehän puuskutteli pari viikkoa tuos marraskuun alussa, sitte otti piänet nokoset ja taas tuossa muutama päivä sitten piaras tuhkapilven taivaalle ja aiheutti ylimäärästä päänsärkyä lentomatkailijoille. Tiettävästi vuori on nyt taas vähän rauhottunu, mutta eihän näistä luonnonvoimista koskaan tiiä mitä seuraavaks tapahtuu.