maanantai 27. helmikuuta 2017

Rantojen raivaus, Päivä Nelijä



Ei tuukkaa viäl kissajuttuja, vaan lisää asiaa tästä meneillään olevasta rantojen raivaamisesta. Tää on nimittäin niin jännää! Ja asiasta on miulta nyt niin paljon kyselty, että kollektiivisesti infoa tulee tässä.

Saarihan siis muodostuu näin: on meri, sen jälkeen hiekkarantaa, sitte tulee rantakatu ja rantakadun jälkeen vapaata mellastusta eli kauppoja, kuppiloita ja majataloja.

Sääntö on ollu aina se, ettei rannoille saa rakentaa. Rantoja ei myöskään voi omistaa. Rannat kuuluu kaikille, ja vesirajaan tarttis olla joku 30 metriä ennenku minkäänlaista kiintiää rakennusta saa olla. Tilanne täällä oli vuosien saatossa pikkuhiljaa valunu sellaseks, että rannat rupes olemaan täynnä rakennuksia, ihan tömäköitä betonitönöjä, ravinteleita, kauppoja, hieromalaitoksia ja ties mitä bizniztä. Monessa kohin ei hyvällä katottu, jos siähen rantahietikolle menit pyyhettäs levitteleen ja sen päälle eteerisenä kellahtamaan, annettiin ymmärtää että hei, siun pitää meiän kuppilasta ostaa jotain ni sit saat olla.

Kaikki, painotan KAIKKI, rakennukset ja bisnekset rannalla on täten ollu laittomia. Mutta kun naapurikin, ni mie kans. Siivu turisteista jokaiseen taskuun, kiitos. On ollu erittäin hyvin tiedossa, että tämä peli ei loputtomiin vetele. Rantojen raivaamisesta kulki huhuja jo 5 vuotta sitten, ja tässä on vaan ooteltu, että millon jotain oikiasti tapahtuu.

Jo kuukausia sitte kaikki rannoille rakentaneet biznixet sai kirjallista ukaasia, että raivaus on tulossa ja se tapahtuu helmikuussa 2017. Mutta koska Indonesia, niin ei voinu tietää pitääkö aikataulu ollenkaan paikkaansa. Kyllä se nyt kuitenki tässä viime viikkoina on selkeesti ilmi tullu, että nysse rytinä oikiasti on tulossa. Takaraja oli viime perjantai elikäs 24.2. Jollei sillon ollu ranta puts-ja-plänk ni univormusetät tuli kyllä pyytämättä auttamaan.

Usiat paikat otti tilanteen nöyränä vastaan ja purkivat ja siivosivat rantarakennelmansa ihan itte. Osa taasen ei uskonu eikä laittanu tikkua ristiin, ei ees siinä kohin kun armeijan ja polliisin ukot tuli laumoina mestoille ja kaivinkone alko kaatamaan rakennuksia. Eräässäkin hulppeessa hotellissa oli huhujen mukaan asiakkaat istunu rantakuppilassa aamiaisella ihan ilman huolen häivää, ei ollu kerrottu ollenkaan että jotain suattaa tapahtua. Siinä oli varmaan monella aamiaismunaa väärässä kurkussa kun paikalle perjantai-aamuna pelmahti lauma ukkoja aseet tanassa ja kuppila rupes ympäriltä kaatumaan.

Nyt eletään paivää numero 4. Armeija ja polliisi on yhä sankoin joukoin saarella. Äsken kaivinkone posotteli tuosta ohi, ja ohimennessään hajotti kaiken mitä vielä rannan puolella tietä oli pystyssä.



Miten tästä eteenpäin? Rakennusromua on rannoilla vielä ihan helvetisti. Tiettävästi rojua roudataan Lombokille, ja aikan paljon näyttää myös kierrättyvän. Siellä sun täällä paikallisten asumusten pihoilla on puupinoja ja muuta käyttökelposta, mitä on käyty tuolta purkutyömailta keräämässä parempaan talteen. Ittekin olen käyny korjaamassa talteen kaikenlaista pientä (ns. paanukattojen paanuja, niistä askartenpaskartelen viittoja uuelle kissakaupalle, sitte ku se joskus on pystyssä). Paljon on myös ollu nuotioita rannoilla männäiltoina, se on varma. Heinäkattojen jäänteet roihuaa kivasti.

Siihen nousee Egoisten uus ravinteli

Monet rakentaa parhaillaan rantakadun toiselle puolelle kakkoskerroksia, ellei satu olemaan ihan maan tasalla tilaa laittaa kuppilaa siihen. Kakkoskerroksista voipi moni olla sitäkin mieltä että ai kauhee, mutta monet näyttää tekevän uuet pytingit aika hyvällä maulla. Sieltä kelpaa sitte yläkerran terdebaarista tuijotella merelle, koska näkymä on nyt esteetön.

Ja suurin osa porukasta on ottanu tämän aika positiivisella mielellä vastaan. Vaikka biznez on nyt vähän käymistilassa, monella on mestat kiinni (mm.Egoistessa) niin kyllä tunnelma on silti erittäin jees. Miä uskon myäs että turistit arvostaa sitä, että nyt täällä on oikiasti sitä hiekkarantaa silmänkantamattomiin, turkoosi meri siinä liplattaa. Ja ei täällä nälkään kuole, ravinteleita on ja on aina ollu muuallakin kun rannoilla.

Aina on tietty niitäkin, jotka ei näe missään mitään hyvää. Monella on ollu pinna helvetin kireellä tämän raivaushomman takia, varsinkin jos on kalikka kolahtanu omaan tahi ystävien nilkkaan. Toki tässä on sekin puoli, että rantabiznexien mukana monelta lähti työpaikka alta, mutta kunhan nuo uuet kakkoskerrokset valmistuu niin työvoimaa taas tarvitaan. Jotkut ei myöskään millään suostu tajuamaan, että rantarakennukset on kaikki olleet laittomia. Se on ihan sama onko se ollu länkkäriomisteinen, paikallisjätkien risukasa-tyyppinen kuppila, porhojen jakartalaisten tai kenen hyvänsä pykäämä pytinki: tasapuolisesti KAIKKI on olleet laittomia ja ne on nyt vedetty nurin. Rannoilla ei nyt sallita MITÄÄN kalusteita tahi minkäänlaista bisneshommaa, ei kenellekään.

Mitä mieltä itte tästä olen? Sitä mieltä, että jesssssss, tää on mahtavaa! Okei, miusta pitäis sallia aurinkovarjoja ja rantapetejä, mutta siinä on sekin puoli, että kukas ne omistaa. Jokuhan ne aina omistaa ja siitä seuraa sitten taas se, että rannalla pyörii biznez ja tähän miun omistamalle rantapetialueelle ei ole muilla asiaa ja siihen ei turisti saa kellahtaa jollei jotain korvausta rantapetin käytöstä anna. Ja siitä se nopiasti taas lähtis lumipallo vyörymään. Rantapetiarsenaali tartteis jonku suojan yöks ja äkkiäkös siähen nousis joku bambuhökkeli sitä varten, ja jos bambuhökkeli ni miksei pieni risubaari ja siinä sitä sitte taas oltais, naapuri alkais laittamaan vähä parepaa baaritiskiä ja kylkeen alkais nousta kauppaa ja ties mitä. Eli se on kaikki tai ei mitään, koska muutoin ihmiset ei tajua.

Toki kaiholla muistelen aikoja kun Kakkosen Koralpiitsillä oli rantabaari ja regeikemu ja heinäkattoset makaamot. Oi niitä aikoja. Mutta kun heilläki se homma karkas täysin lapasesta ja rupes nousemaan kauppaa ja hieromalaitosta ja helvetillistä katosta ja muuta paskaa ni tunnelmahan siinä tyystin pilaantu.

AIJJETTÄ! 


Mutta on tää jumalauta kertakaikkisen hienoa. En malta kissakaupallakaan oikeen pysyä aloillain, ku koko ajan ramppaan tuohon rantakadulle tuijottamaan että kuinka upialta näyttää. Siitä näkee suoraan merelle, Menolle asti. Jumalattoman hianoa. Ja uskon että meistä monella jotka täällä pysyvästi ollaan ni tunnelma on kertakaikkisesti plussan puolella. Kun ollaan vuosien saatossa nähty se muutos mikä täällä on tapahtunu. Joskus sillon muinoin kun rannat oli rantoja. Ja nyt on kyllä selkiästi otettu askel taakse päin, ja se on hyvä suunta se.

Monella onkin näinä päivinä sellanen huumatun lehmän hymy päällä kun tuota rakennuksista tyhjää rantaa kattellaan. On se hiano!


Eilisen ja tän päivän kuvasatoa tähän lopuks.











sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Taalasmaan arki ja Edenin kärmes




Edenin omistaja Suzanne läks lomille ja miä olen Taalasmaana tuonne maaliskuun loppupuolelle saakka. Jes, palkallista duunia! Tulee tarpeeseen, nimittäin. Olen aivan persauki ja lisäks velkaakin on ihan vitusti. Piti tämän vuoden vuokranmaksuun lainata aimo köntsä massia. Nyt pitäs enää jostain taikoa sama köntsä kääshiä jotta saapi velat maksettua. Vihaan olla velkaa, mutta se on hyvä se, koska tuleepahan maksettua takasin ja niin nopiasti ku suinki mahollista. Tästä olen itzelleni kiitollinen ja omaa selkää taputan. Se on miulla aina ollu periaatteena, että ensin maksetaan laskut ja velat ja vasta sitten syyään ja ryypätään.

Miun Taalasmaahommathan pitää sisällään mm. varausten hoitamista, rahaliikenteen sumplimista, kirjanpitoa, kanojen kyttäämistä, kissojen ruokkimista  ja yleistä vahtaamista että hommat sujuu ja kaikil on kaikkee ja jääkaapissa kaljaa, sidukkaa ja limonaatia. Lisämausteena kaikenlaisten ylläritilanteitten setvimistä sekä millon mitäki excel-taulukoien höyläämistä. Ja tietysti meiän asiakkaiden kanssa kommunikointia.

Ennenkin olen sanonu, ja sanon taas: vittu, ihmiset!

Männäpänä tuli iltasella puhelinsoitto, että moi onko teillä täksi yöksi huonetta vapaana. On meillä. Tyyppi kysyy onko teiän huoneet kivoja ja siistejä. No on tietty. Ja vaikkei olis ni luuletko että sanoisin et ei ku nää meiän huoneet on ihan paskoja ja likasia. Sitte hän kysyy että voinko minä mennä takuuseen, ettei huoneessa ole ötököitä eikä gekkoja. Piti laskea miljoonaan ennenku sain sanottua että kuule, myö ollaan Indonesiassa, sellasta majataloa et löydäkään joka pystyy siulle 100% varmuudella takaamaan, ettei huoneissa ole mitään elävää sisällä, Ollaan tropiikissa jumalauta, täällä vipeltää yhtä sun toista (palaan yhteen vipeltäjään ihan kohta). Potentiaalinen asiakas on langan päässä että okei okei. Tiedustelee hintaa, ja kerron sen hänelle. Tyyppi kysyy pokkana että voinko antaa alennusta KOSKA TÄMÄ ON MEIDÄN VIIMINEN KOHDE TÄLLÄ MEIDÄN LOMALLA! Aijaa no sitte, ihan viimisenä kohteena meille tulisitte, eipä siistiä, kyllähän sen takia alennusta pitää antaa. Vitut. Tuota en ollu ennen kuullukaan, eli ois voinu ihan sen takia antaa vähän alennusta, jollei tyyppi olis jo kyselly tyhmiä aikasemmin.

Alennustahan asiakkaat on pyytäny mm. seuraaviin syihin vedoten:
- ollaan vaan yks yö
- ollaan monta yötä
- ollaan häämatkalla (se onki just se millon lähetään kinuumaan alennuksia ja kaikenlaisia erikoiskohteluita, koska naimisiinmeno, kaikkien pitäs kumartaa ja palvoa ja pokkuroida ja antaa kaikki ilmasiks)
- on jonkun syntymäpäivä
- ihan muuten vaan

On kysytty myös että onko meillä fillareita vuokrattavana. On meillä. Maksaa tämän-ja-tämän verran per päivä. Ahaa. Mutta voidaanko saaha fillarit ilmasiks? Ai niikun minkä takia? Ihan vaan huvikseen? Ette voi. Ne maksaa teille ihan sen saman niiku kaikille muilleki.

Mutta onneksi - ja tämänkin olen ennenkin sanonu - suurin osa asiakkaista on kivoja ja hyvillä fiiliksillä eikä niuhota turhista. Ovat lomalla, kuuppa on säädetty lomamoodiin eikä sillon pienistä kitistä. Sille yhelle pimulle joka meillä asu joskus vuosi sitte kun sähköt oli jonku 30 tuntia putkeen pois, ni hänelle olis joku pokaali (tai alennus) pitäny antaa, kun ei yhtään napissu. Totes vaan että "täähän on vaan osa tätä seikkailua, ei haittaa pätkääkään".


Palataan vipeltäjiin. Toissailtana olin jo kotona pötköttämässä ja kattomassa telkkaria kun Edenin jätkät laitto viestiä että Hello boss, myö tapettiin just cobra täällä. Ja kuvia tuli heti perään. Miulla lojahti melkeen paska housuun. Kärmes oli valtava. Ja miulla hirviä huoli että onko Edenin kissat ja kanat kunnossa. Oli ne, mutta läheltä oli liipannu yhellä kissalla. Kärmes oli jostain tullu, oli luikertamassa yhen meiän mökin terdelle, kun Axl Rose (kissa) oli lähteny karvat pystyssä ilmottamaan kärmekselle että alahan painua helvettiin meiän pihalta. Luajan lykky pojat näki tilanteen ja ehtivät hätiin lapioien ja isojen kivenmurikoien ja tiäs minkä aseitten kanssa. Kärmes oli lajia black spitting cobra (sanoivat pojat ) ja ei ole mukava kärmes se. Jos olis Axl ottanu matsia ni henki pois olis melko varmasti ollu lopputulos.

Koobra


Valitettavasti kärmes menehtyi tämän häpeningin tuoksinassa. Olis ollu kiva jos se olis vaan säkitetty ja viety muualle elävänä, mutta ymmärrettävästi tuommosten myrkyllisten otusten kanssa ei ole leikkiminen.

Siitä onki jo usiampi vuosi aikaa, kun täällä meiän huudiloilla on cobraa bongailtu. Mutta näemmä heitä täällä vilistelee.

Ounastelen, että tässä saattaa olla selitys usiampaankin kissakuolemaan viime aikoina. Kun muutoin terve ja potra mirri potkasee tyhjää tuosta vaan ilman mitään näkyvää syytä, niin liekö olis pusikoissa vastaan tullu paha kärmes? Ei voi tietää mutta mahdollistahan tuo on. Näin sadekauden loppupuolellahan saari on mahotonta vihriää pusikkoa täynnä ja herra tiäs mitä siellä pusikoissa miunki talon ympärillä oikeen ryämii.

Kissahommista lisää seuraavassa postauksessa. Vaikka joku lukija oliki kommentoinu et mitä miä vaan kissoista hössötän et käy vähän tylsäks ni sori. Johtusko se hössötys vaikka siitä että teen saaren kissaprojektia noin 24/7 ja välillä (useimmiten) ajatuksiin ei juuri muuta mahu? En tiiä, mutta semmonen tutina tässä vähän on.



ÄÄÄÄKKKKKKKKKK!

lauantai 25. helmikuuta 2017

Rannat rannoiks, kakkospäivän kaaos

Egoisten kissa ihmettelee että hetkinen, eilen tässä oli vielä ravintola, nyt on vaan jumalaton hiekkalaatikko.


Kävipä eilen melkonen rytinä pitkin Hiekkakikkareen biitsejä. Polliisi ja armeija on täällä edelleen vahtimassa että rakennukset kaatuu ja rannat siivotaan. Paikoin näyttää niikun olis pommi räjähtäny, ja toki tämmösen kaaoksen siivoominen hetkisen kestääkin. Mutta muutamat mestat ovat oitis putsanneet kaikki ryänänsä veke ja avot näyttää kuulkaa oikein kivalta.

Rantakatua tepastellessa tahi pyäräillessä nyt vieno tuuli mereltä kivasti leuhottaa ihokarvoja, kun ennen tossa rantsuraitilla posotus oli kun jotain hikistä tunnelia olis menny. Meri liplattaa siinä, porukkaa loikoilee rantahietikolla ja rantaa.... sitä on, eessä ja takana, esteetönnä.

AI LAV IT!

Kattokee kuvia, ihan itte otin tuossa äsken.

Siinä on kuulkaa Kakkosen Kuppilan baarin jäänteet. 

Kakkosen Koralbiitsin ranta rupiaa näyttämämään samalta ku sillon kun tänne vuosia sitte ekaa kertaa tulin.
Siinäki oli ravinteli ihan vasta äsken


Suunnitelmaa Hiekkakikkareelle. Mitähän tästä oikein tulee?





Egoisten biitsi meren ääreltä päin

T'ässä vielä hetki menee ennenku biitsit on joka kohasta siivottu



Törmäsin vanhaan tuttuun! Mr.Indiana ja hänen asumuksensa. Sinnittelevät vielä biitsillä, mutta eiköhän lähtö kohta tule.

Kissakauppaa ei tarvinnu avata tänään. Tällä hetkellä rannoilla ei saa olla MITÄÄN. Ei pöytiä, ei tuoleja, ei rantapetejä, ei MITÄÄN. Näin ollen Egoisten tiluksilla joka läpi on täynnä heiän kalusteita. Pääsin tuosta jotenki luikertelemaan sisään sen verran että sain kauppakissoille haettua ruokaa ja heiät syätettyä, mutta totesin että tässä on ihan turha yrittää mitään kauppaa tänää tehä. Lupasivat roudata romujaan muualle säilöön eli ehketi jo maanantaina bizniz äs juusual.


perjantai 24. helmikuuta 2017

Tuomiopäivä

Noniin. Tänään on se päivä kun saarelle on tullu laivalasteittain univormupossea. Rantojen tyhjentämisen deadline-päivä on tänään.

Jo muutaman viikon on ollu rytinätä biitseillä kun rakennelmia on purettu, ja tällä viikolla homma on ollu ihan helvetillistä kaaosta. Paikoin on näyttäny niiku tsunami olis pyhkässy yli. Rantarakennuksia puretaan, ja tiän tois pua rakennetaan. Rakennusjätkät on ihan helvetin kysyttyjä just nyt. Hevoiskärryt on suhannu ees taas roudaamassa paskaa pois ja rakennustarvikkeita tilalle.

Mutta kyllä näyttää jo kivalta niissä kohissa mistä ranta on jo putsattu! Jumalavita, kun ajaa pyärällä rantakatua niin peräti näkee meren!!!!! Hurraa!

Vielä on kuitenkin valtavasti mestoja, jotka ei oo tehny yhtään mitään. Joko naivina olettavat, että myö kato ku tunnetaan Oikeita Ihmisiä ni myähän tästä luistellaan eikä mikään muutu, tai sitten kenties aikovat laittaa kovaa kovaa vastaan. Tahi ihan vaan kelaavat että vittujakos myä vaivaa nähää minkään purkamiseen, jos nuo univormujätkät tekee sen ilmatteeks. Tiijjä häntä.

Itte en ole viälä tänää kerenny kylille kattomaan mikä mayhem siellä on päällä. Kuukauden pesti Edenin Taalasmaana alko tänään ja tässä on nyt kaikenlaista. Kuten esim.... TADAAA..... ystävämme MATI LAMPUUUUUUUUU!  Mutta jahka tuossa tunnin päästä lähen kissakaupalle ni samalla tuleepi nähtyä mikä on meininki.

Alla hiukan kuvia tältä aamulta, iloisna varastin internetistä, kun kaikki niitä nyt pitkin feispukkia postailee. Ja muuta asiaa kirjottelen laters, kunhan pääsen johonki misä on sähköä. Läppärin akku loppuu justiisa, mutta toivottavasti ehin tän julkasemaan ennen kun laskeutuu pimeys miun tietzigaan.






torstai 9. helmikuuta 2017

Luonnon armoilla ollaan

Golfilla sataa


Kikkareemme on hiljainen. Veneliikenne Balilta ja Balille on jälleen seis ja on vielä ainakin maanantaihin saakka, ehkä pidempäänkin. Alkuviikosta ei seilanneet venhot edes Lombokille joten oltiin täysin  motissa. Meri on ollu räyhäkäs, aallokko hirviä, tuuli on puhuroinu ihan raivona. Ja sataa, jumalavita että sataa! Ei nyt ihan tauotta mutta sitte ku hana aukiaa niin sitä vettä nimittäin tulee. Vihriää on, jopa miun kirotussa puutarhassa rehottaa. Kylä siitä viä hyvä viidakko tulee!

Sadekauden saarimuotia. Kuuminta hottia!

Lisäks on ollu sähkökatkoja, pisimmillään osa saarta  on ollu 30-40 tuntia putkeen ilman sähköä. Vesi on pätkiny myöskin, taivaalta sitä kyllä tulee muttei aina hanoista. Ja lisäks miä olen kärvistelly ilman telkkarikanavia kohta jo 2 kuukautta. Indovision, kenen satelliittitsydeemi miun huushollissa on, he ovat paskoja. Ukot on käyny kahteen kertaan jo korjaamassa jotain, minkä lopputuloksena kanavat näky noin vuorokauden ja sen jälkeen ne hävis taas. Oottelen heitä takasin. Vuokraisäntä on soittanu niille jo sata kertaa mutta eivät suostu uskomaan että kanavia ei näy. "Vastahan myö käytiin korjaamassa, kyllä ne näkyy" olivat sanoneet. VITTU KUN EI NÄY! Haluan ja tarvin miun murhadokkarikanavan takasin ja vähän äkkiä!

Kun ei ole telkkaria niin mitäs helvettiä sitä iltasin tekis? Mie en tiijjä. Täten olen lähinnä istunu Golfin kuppilassa juomassa kaljaa ja jauhamassa paskaa, harvase ilta. Eihän tämäkään peli voi loputtomiin jatkua, jumaliste.

Että näin elellään nyt. Luonnon armoilla ja teknisten onkelmien uuvuttamina. On tämä rankkaa.

Mutta tärkiämpiin uutisiin eli jo aikasemminkin mainittemaani rantojen putsaukseen! Pikkuhiljaa on hommat ruvennu etenemään, mutta yhä ollaan tilanteessa jossa huhuja ja juoruja liikkuu, eikä kellään oikeen oo yhtä varmaa tietoa esim. päivämääristä jolloin pitäis olla rannat siivottuna. Tänään kuulin huhua että takaraja on 23.helmikuuta, tai niillä tienoilla. Tuolloin, jollei ole jatkoaikaa hakenu ja sitä saanut hyväksytettyä, on oltava rantapytingit poistettuna. Tulossa on lauma tiettävästi armeijan ukkoja ja alkaa lekat heilumaan mikäli jotkut vielä sinnikkäästi, ja ilman lupia, rannalla jotain koittaa äheltää.. Rakennukset laitetaan nurin, piste. Turha inistä, näin tapahtuu.

Saaren sukkela juoruverkosto tiesi myöskin kertoa, jotta muutamat isoimmat biznexet ovat tyynesti ilmottaneet, että vitut tehään mitään ja turha tulla lekojen kanssa uhkailemaan. Ounastelen, jotta luvassa on melkosta hässäkkää ja kuumia tunteita puolin ja toisin. Saapi nähä millanen mellakointi täällä on valloillaan tuossa parin viikon päästä.

Elämme jännittäviä aikoja!

Tuosta on jo joku ravinteli laitettu matalaks.


Perus-turistillehan tämä rantojen siivous ei sinällään aiheuta mitään härdeliä. Toki tällä hetkellä monessa paikassa näyttää niiku olis pommi räjähtäny, kun on ravintelit ja muut jo purettu, mutta rakennusjäte makaa kasana tien poskessa. Mutta jahka tämä tilanne tästä selkenee ja siivous on tehty, niin kylä sitten kelpaa olla. Rantakadun meren puoleinen osa tulee oikiasti olemaan rantaa. Meren liplatusta voipi eteerisenä tuijotella pyärällä suhatessaan, kun näköesteenä ei ole tiäs mitä hieromalaitosta ja rihkamakauppaa ja ravintelikatosta. Mutta hetki tässä varmasti viärähtää, ennenkun siivoushommat on sillä mallilla että voi tuossa huokailla että kylläpäs nyt kelpaa, rantaa on, senkun menee ja pötköttää.

Kyllä nyt nimittäin kelpais olla laittamassa uutta ravintelia pystyyn johonkin. Hiekkakikkareen osto-myynti-palsta Feispukissa on tukossa ilmotuksista missä rantakuppilansa purkamaan joutuvat tyypit koittaa muuttaa ravintelikalusteita ja astioita ja kylmälaitteita ja ties mitä ees jonkinlaiseks rahasummaks.

Perkele kun olis rahaa nin kylä Sulo Vileeninä ostasin uusia huonekaluja, mitä tarvitten kunhan miun keittiöremppa joskus valmistuu. Myäs uuteen tulevaan kissakonttoriin tarvitten vaikka mitä kalustetta ja sälää. Mutta persaukisen on turha intoilla. Tärkiämpää on nyt ensin rääpiä jostain rahat oman Palatsini vuokraan sekä sen uuen kissakonttorin rakentamiseen. Huonekalusteita miätin sitten kun nuo tärkiämmät hommat on maksettu.

Aaaaaai ja kappas, se on kuulkaa taas MATI LAMPU elikäs lamppu on guallu elikäs sähköt veks.  Johan tässä sähköä onki koko päivän jo ollu. Just kun miätin että tänään en ainakaa mene illalla mihinkään juomaan kaljaa mutta jos tämä mati lamputus jatkuu pitkään ni ehän miä saatana pimiässä hikisessa Palatsissanikaan voi kököttää.

Siinä toisen edesmenneen kuppilan jäännökset

Rantakadun tois pua on rakenteilla uutta syömälää/juomalaa
Harmaata on. Tuolla pilvien sisällä on Lombok. Meri näyttää nyt tuossa saaren itarannalla kohtuullisen rauhaisalta, mutta saaren pohjosrantsussa jyllää jumalattomat surffiaallot. Enkä halua ees kuvitella millasta allokkoa on tuossa Lombokin ja Balin välillä avomerikohissa. 





lauantai 4. helmikuuta 2017

Kissojen uus pääkonttori


Tuohon nousee uus kissojen pääkonttori!

Kattokaas, luuska on hengissä! Tänne paskantaminen on jääny nyt kaiken muun jalkoihin tyystin täysin, mutta katos vaan kun ämmä aktivoituu heti kun on jotain vailla. Tällä(kin) kertaa se on raha. Antakaa sitä, ja paljon! Mutta antakees kun kerron ensin että mihin ja miks.

Menossa olevan rantojen putsaamisen seurannaisvaikutushan onpi sellainen, että miun piäni ja rämä kissakauppa joutuupi jyrän alle. Koska Egoiste-ravinteli, jonka tiluksilla kauppa on, joutuu myöskin laittamaan rantakuppilansa matalaks, niin hyö luonnollisestikin tarvittevat tiän toiselta puolelta kaiken tilan mitä järjestettävissä suinkin on. Näin olen miun kauppa ja varastokoppero joutuvat väistymään. Yllätyksenä tämä ei suinkaan tullu, ounastelinkin että lähtö tulee mutta kyllähän siinä sitte vähän alahuuli väpätti kun asia miulle virallisesti ilmotettiin. Että mitäs vittua miä nyt teen? Ei ole rahaa mihinkään mistä jotain vuokraa pitäis maksaa, ja vaikka oliskin rahaa niin kun tuo rantasiivous on menossa ni kaikenlaiset tilukset edes siedettävällä sijainnilla on tyystin kiven alla.

Pyhkäsin tuona uutispäivänä kaupalta Golfille särpimään oluen pahimpaan hermoomiseen ja sanoin sitte miun kaverille Robertille että semmonen homma ois että tarvin uuen kissakaupan, tuli Egoistesta häätö. Robert ei silmää räpäyttäny, vaan totes välittömästi että no myähän rakennetaan siulle tuohon uusi kauppa. Mitäs laitetaan? Eikö tehä samalla vähän parempi ja isompi pytinki? Laitetaanko erillinen klinikkahuone? Kauppaan isot ikkunat ja eteen komia terassi missä kissahullut shoppailijat voivat istahtaa? KYLLÄ KIITOS!

Robert ja pari sen kaveria omistavat Golfin ja Gili Palmsin ja niillä on siinä viälä perkeleellinen tontti tyhjillään. Siähen nousee villoja pikkuhiljaa mutta tilaa toki on survoa siähen piäni pääkonttori kissoille. Heti seuraavana päivänä piirreltiin jo suunnitelma, minkä perusteella joku tekee oikeet rakennuspiirrustukset. Värväsin Edenin Suzannen pusaamaan rahankeräystapahtumaa (helmikuun 19.päivä Golfilla). Rupesin vaahtoomaan pitkin someja et tämmöstä. Vonkaan rahaa ja rakennustarvikkeita. Palkintoja meiän kissatapahtuman skaboihin. On ihan saatanasti tekemistä mutta onneks nyt on porukkaa messissä jeesimässä.

Toiveena on kerätä aimo köntsä kahisevaa, jotta saatais rakennuskustannuksista ees suurin osa kuitattua eikä aussiukkojen tarvitte omasta taskustaan kaikkea laittaa. Semminkin kun saan sitte loisia heiän tiluksillaan ja hyö on miuta muutenkin jeesiny vähän joka käänteessä kun jotain tarvin.

Vissiin olen joskus jotain tehny oikein kun tuommosia ystäviä miulle on siunaantunu. Kiitollisuurenvelkani on valtava, sitä en pysty koskaan takasin maksamaan, mutta jos ees rahallista velkaa saa kuitattua niin pystyn elämään. Ja toki supporttaan heiän pisneksiä majottamalla kavereita heiän hotelliin sekä ryyppäämällä Golfin kuppilassa harva se ilta. Se nyt on vähintä mitä voin vastapalveluksena tehrä, jumaliste!

Armaat lukijat, tukijat ja varsinkin kissaihmiset: kaivakee kuvetta ja antakaa euro tai tuhat. Klikkaa tästä kissojen lahjotussivulle.

Myös crowdfunding-kampanja on tulossa, rupian sitä ähräämään next.

Lisää infoa on mirrien tuoreimmassa uutiskirjeessä. Klikkaa tästä ja lue.