Remonttihelvetit

Remonttiblogista hyvää päivää. Ois muutaki asiaa mutta kerrotaan nää jouheet remontti- ja katastrofiuutiset ensin ni pääsen sitte rähjäämään esimerkiks puhelinnumeron rekisteröimisestä, joka on pakko tehtä mutta kun se ei vaan saatana onnistu. Mutta siitä lisää laters.

Ilmaset sievät kivekset!
Aluksi hyvät remppauutiset: Palatsini terde eli terassi sekä varastokatos valmistu vajaassa kahessa viikossa ilman suurempaa draamaa. Se oli helppo hommeli, enkä ollu asian suhteen pilkkuja nussimasa ollenkaan ja kyttäämässä viivottimen kanssa että jokanen kaakeli tulee justiisa suoraan. Ote tuohon projektiin oli, että kuhan jotain tulee valmiiks misä on katto ja lattia ni kelpaa miulle, se on tsiljardi prosettia parempaa kun entinen tilanne ilman minkäänlaista terassia, vuotavan heinäkatoksen kera.

Raksajätkät pykers hommat vauhilla ja miä kattelin sivusta. Mettästin ilmasta puutavaraa sekä ilmaset kivetykset, koska rahaa ei juurikaan ole, ja muutenkin pidän kierrättämisestä. Kaikki mikä on ilmasta on plussaa. Valmista tuli viime perjantaina, ja sen jälkeen miä viälä vähän maalailin tolppia ja varastonurkan seinää, Mäkelän Sähkömiäs kävi laittamassa terden kattoon valon ja homma on ikäänku siinä. Lopputulos on yllättävänkin katsetta kestävä. Ilmaset pummitut kaakelikiveksetki on ihan sievät. Niihin tarvii sutittaa vielä joku helvetin kivessuojaus, ja sen teen ku ehin. Sitte voi asentaa terdelle soffan ja riippumaton ja siinä eteerisenä kissojen kanssa pötkötellä, joskus sitte toukokuussa kun on pötköttelylle aikaa. Ja toki pitää viä myllätä koko etupihan noin muuten, tehä siihen Viidakkopiha Osa 666. Aijjettä!

Meikän terde
Helpotus oli valtaisa kun raksajätkät poistuvat pihasta, miä aloin olla aika vitun kypsä jatkuvaan paukutukseen ja sirkkelöintiin ja varsinki jätkien puheripuleihin, kun yhteistä kieltä ei hirviästi ole. Nyt on huusholli taas miun ja kissojen oma rauhaisa epäsosiaalisuuslinnake, mihin ei ole kenelläkään kutsumatta asiaa.

Sitte pääsinki keskittymään Majatalolla muhiviin helvettiprojekteihin ja katastrofeihin, joista tärkeimpänä omistajan talossa tapahtuva veden lorina sieltä mistä veden ei pitäs lorista, eli katosta. Siellähän rupes tulemaan vettä kylppärin lattian kohasta alakertaan, alakerran katto alko vetämään homeeseen ja meininki täten akuutti. Koska raksamaister ei suvainnu ilmestyä paikalle, ei voitu ku kytkee vedet talosta pois ja ootella. Puhelimella ei tavottanu ja jos tavotti ni hän lupas tulla "huomenna" tai "torstaina" tai joskus, mutta ei koskaan ilmaantunu sillo ku oli luvannu.

Viime perjantaina iltaäivällä arvon Raksamestar vihdoin ilmesty paikalle. Arvatenkin koska terdeprojekti miun talolla valmistu ja hän oli liksaa vailla. Esittelin vuotavan katon ja sanoin että nonii, hommiin siitä. Juu ei katoppa ku josko tiistaina tullaan. EI KÄY! Tää olis pitäny korjata jo 10 päivää sitte, että jumalauta nyt töihin. Avatkaa ees se katto ja kattokaa mikä siellä on vialla. Myöntyivät tähän ja touhukkaana tikaspuita ottivat alle ja työkaluja esiin. Minä totesin, että hyvä ja lähin kotio tarkistamaan että terdeprojektista ei ole naputtamista ja voin maksaa liksat.

Seuraavana aamuna menin takas Majatalolle ja kas, olipa vitun hyvin se katto avattu. Olivat tehny siihen pari pientä viirua sahalla ja thäts it. Ei sen vertaa että ois voinu ees kurkistaa sisään ja koittaa paikallistaa, että mistä se vesi vuotaa. Puhelut Raksamestarille eivät menneet mihinkään tai jos meni ni ilmotti vaan että tiistaina tullaa. Voi jumalauta.

Koittaa tiistai eli eilinen. Ei tullu ketään aamulla. Soitellaan perään, kukaan ei vastaa. Joskus iltapäivästä joku hampuusi soittaa että tulee mestoille kuha ens käy syömässä ja rukoilemassa. Parin tunnin päästä jätkät Majatalolta soittaa että nyt ne raksaukot on täällä. Käskin niien repiä sen vitun katon auki ja ettimään mikä siellä vuotaa ja tulen kissakaupan sulkemisen jälkeen kattomaan ja sovitaa sitte että mitä tehään.

Menen mestoille ja kattoon on tehty pieni kolo mistä mahtuu pää sisään. Alla on tikapuut ja miulle annetaan taskulamppu ja kehotetaan menemään kurkistamaan sisään. Kurkistan enkä tiiä mitä pitäis kattoa. Lauma ukkoja on siinä voitonriemusena että ei siellä mikään vuoda, kaikki on ihan kunnossa ja kuivaa, jotta no problem, everything okei. NO EI KAI VITTU VUODA MIKÄÄN KUN TALOSTA ON KYTKETTY VESI POIS JO 10 PÄIVÄÄ SITTE! Kuivasta putkesta tuskin mitään vuotaa, sen verran miäki tajuan vaikken putkimiäs olekaan. Että eikö ammattilaisherroilla käyny miälessä jotta kytkee veden taloon ja laittaa vähä hanoista lorottelmaan ni näkis mikä kohta siellä fuskaa? Jaa niin no tätähän ei kukaan tullu ajatelleeks. Laitettiin vesi päälle, pistin ukot muihin hommiin ja sanoin että kattotaan aamulla mistä siellä vuotaa kun annetaan olla vesi päällä yön yli ja lorottelen aamusta hanoja ja suihkua ja vetelen vessaa. Että tulkaa tänne kello 8 aamulla ni eiköhän jostain vesi lorise. Asia selvä.

Luonnolisestikaan ketään ei kaheksalta tullu vaan tuossa vähän ennen puoli kymmentä joku laahusti paikalle että noniin. Miulla jo atomipommipilvi pään päällä valmiiks. Mutta eipä jänskää että nyt ne vuotokohat sieltä yllättäen löytyki, eikä se veden tulo sieltä katosta ollukaan vaan hysteerisen ämmän mielikuvitusta. Ai katos joo, tuolta vuotaa ja tuosta kans, yes boss, there is a problem. NO SHIT?

Ongelmat on paikallistettu ja ongelma onkin oletettua isompi. Taitaa vaatia yläkerran kylppärin räjäyttämisen, ja siitä vasta lystiä sitte tuleekin. En tiiä vielä mitä tän asian kanssa tehään, huushollin omistaja nyt miettii että mitähä ja kertoo miulle sitte.

Indonesiassahan, kuten muuallakin tämän suunnan maissa, on kaikenlaisessa asioimisessa tärkeää ettei hiilly. Pitäis hoitaa kommunikointi rähjäämättä ja huutamatta, pitäis hymyillä vaan ja olla kohtelias, vaikka hommat kusis kuinka paljon. Miä en siihen yksinkertasesti pysty. Miulla hirttää hermo ja miusta tulee äksy ärripurri äänensäkorottaja. Huushollin omistajalle sanoin, että en ihmettele jos raksajätkät heittää hanskat tiskiin, että tuolle noidalle myö ei remontoida enää yhtään mitään, mutta miä en näissä tilanteissa yksinkertasesti pysty hillitemään ittiäin. Onneks Suzanne, omistaja, on yhtä herkkä kiihtymään, ellei vielä pahempi, joten ymmärsi kyllä ja sano että ei hänkään kykene hillittemään hermojaan näissä asioissa. BITCH POWER!

Tästä tulee vielä hauskaa! Remonttihelvetti to the max!

Mutta niikun oon enneki sanonu, ni ois helppoo jos ei ois vaikeeta. Ja remontti/rakennushommat jos mitkä on niitä just jotka ei ole helppoja. Se on ihan sama missä päin maailmaa ollaan, niin vituiks menee aina jotain jos joku tarttuu ees vasaraan.  Se jos mikä on varmaa.








Kommentit

Tsekkaa myös nämä

Puhelinnumerohelvetti, osa 2

Henki pihisee ja hammas jomottelee

Puhelinnumerohelvetti

Laitetaan kaikki remonttiin!

Puhelimessa asiointi