Henki pihisee ja siitä on paperit

Hengissä ollaan, fyysisesti. Kuuppa on yhä jumissa ja pääkopan kasailu on edelleen työn alla. 7 kuukauden putki duunia ilman yhtään vapaapäivää veti muijan aikamoisiin tiloihin ja sieltä koitan yhä rämpiä pintaan. Menee tovi, semminkin kun ei ole oikeen ollu mahista vetää lonkkaa ja lepuuttaa.

Täten en ole jaksanu blogia kirjottaa. Olen yrittäny, luoja että olen yrittäny, mutta mitä olen saanu kirjotettua on ollu niin hyytävää paskaa että parempi olla sellasia ruikutuksia julkasematta kun ei ole ollu mitään järjellistä asiaa tahi kerrottavaa.

Mutta nyt on! Kävin Kuala Lumpurissa kaiken kattavassa lääkärintarkastuksessa. Melko hämmentävä kokemus on moinen kun asioidaan siveässä muslimimaassa, missä paljas iho on kauhistus ja peljästys. Ja kun itte tulee Mordorista missä on tottunu siihen, että jos menee lääkäriin sanomaan että varpaassa on pipi niin ekana käsketään ottaa paita pois. Se on värkit esiin, ilman sen kummempaa hässäkkää. Toisin hoituu Malesiassa, voin kertoa.

Alotetaas tarina kuitenkin aivan alusta.

Olen viimeks asioinu "oikeissa" lääkäreissä noin 7 vuotta sitten kun vielä Mordorissa asuin ja tein lähtöä tälle reissulle, jossa yhäkin olen. Kaikenlaisilla puoskareilla on täällä lorviessa tullu käytyä, mutta rehellisesti sanottuna ei oo lekurivisiitit ollu järin luottamusta herättäviä. Perseimpänä esimerkkinä visiitti klinikalla Perhentian saarilla, kun kroppa oli täynnä luteen puremia ja ihon alla möyri yli 70 matoa. Siinä oli vitsit vähissä ja Perhentianin klinikan "lääkäristä" ei ollu mitään iloa. Jotain saatanan huulirasvaa se anto matoihin. Auttoi ei yhtään.

Enivei, alko olla sellanen tutina että ois kiva saaha jotain verikokeita ja muita katottua, että montako syöpää ja muuta tappavaa tautia mahtaa olla muhimassa kun ei oo aikoihin lääkärissä tullu käytyä. Kun lisäks ikää alkaa olla jo ihan vitusti ja jotain kohtaa koko ajan kolottaa, ni oli hiukan fiilis että pitäskö jo varata aika krematorioon. Kun äiti kuitenki lupas maksaa lääkärintarkastukset ni päätin mennä ekana moiseen ja vasta sitten krematorioon, jos aihetta on. (PS. Kuin siistiä on että liki viiskybäsellä akalla ei ole rahaa edes lääkäriin, vaan äitin pitää moiset maksaa? Hävettää. Mutta se onkin toinen juttu se.)

Miulla oli ohjelmassa pakkovisiitti johonkin Suomen suurlähetystöön uuen passin hakemista varten, joten aattelin samalla reissulla hoitaa jonkunlaisen terveystarkastuksen. Tämä kokovartalotarkastusten tarjoominen maksukykysille länsimaisille punkeroille tuntuukin olevan kasvava bizniz täällä päin maalimaa. Health Screening -osastoja löytyy ihan helvetin monesta laitoksesta ympäri aasiaa. Tarjontaa on perkeleesti ja siinä meni hyvä tovi guuglaillessa hintoja ja paketteja että millasta ronkintaa millä rahalla mistäkin saa.





Päädyin Kuala Lumpurissa sijaitsevaan Gleneagles -sairaalaan ja heiän tarjoamaan kattavaan tarkastuspakettiin, joka oli erityisesti suunnattu miun kaltasille viiskybäsille mätisäkeille. Siinä oli kaikenlaisia verikokeita ja ultaääniä ja röntkeneitä ja juttuja ihan helvetisti. Heiän Health Screening -paketteja ja niien sisältöjä&hintoja voi pällistellä tästä linkistä. Lisäks buukkasin visiitin selkälääkärille koska selkä on ollu ihan vitun paskana jostain viime lokakuusta saakka. Että kattotaan ny kaikki samalla ni tietää sitte miten paljon on elinaikaa jälellä.

Sitte eiku Kuala Lumpuriin. Meni pari päivää passihommia ym hoiellessa, selkälääkärikäynnillä ja sitte oli yks kokonainen päivä varattu tähän mätisäkkitarkastusspektaakkeliin.

Melkonen lasaretti muuten olikin tuo Gleneagles Hospital. Jumalaare, siä oli jopa Starbucks!!!!! Sairaalassa!!!!

Health Screening osasto oli uuen kiiltävässä erillisessä rakennuksessa ja sinne suikkasin aamulla ineen. Olin kelannu, että saletisti menee niin että tässä nyt kirjaudun täällä sisään ja sitte loppupäivän saa juosta ympäri sairaalan rakennuksia labrasta röntgeneihin ja ultraääniin ja muihin. Mutta ei! Oli viksusti kasattu tuonne Health Screenin osastolle kaikki tarvittava, ei tarvinu liikkua sieltä mihinkään. Se oli yhteen huoneeseen ineen jotain asiaa varten, sieltä ulos, hoitsu vastassa, istumaan seuraavan huoneen edustalle oottamaan vuoroa ties mihin ja sama uuelleen kunnes vimonen rasti oli suoritettu ja pääs käymään syämäsä ja sitte takas oottelemaan tuloksia ja keskustelua lääkärin kanssa.

Mutta sitten siihen yleiseen paljaan ihon pelkäämiseen. Jumaliste. Koko terveystarkastuspäivänä en ittekään nähny omaa nahkaani ku sillon kun piti vaihtaa ylle lasaretin kaapua, kyllä piettiin huoli ettei vaan vilaha mitään minkä ei ole pakko vilahtaa. Jestas. Ollaan kuitenki sairaalassa, hoitohenkilökunta oli kaikki naisia, on niillä itteläänki esim tissit eli tuttua tavaraa luulis olevan, mutta ei herra paratkoon siä suinkaan valtoimenaan voinu hinkkejään heilutella ees saatanan mammografiassa. Sielä varovasti sairaalakaavun raosta tarvittava tissi laitteeseen ja muuten kaapu tiukasti päällä. Röntkeneissä ei missään pitäny ottaa mitään ruumiinosia vaatteettomiks, vaan kaikki röntkenit räimittiin vaatteet päällä. Miä oikeen mielenkiinnolla ootin, että millähän helvetillä ne ottaa pildestä papakokeen, koska herraisä, ei saletisti hoidu sillai reteesti että perse paljaaks ja saxet auki, niiku Mordorissa.

Eikä hoitunutkaan. Lääkärin luona piti ottaa verhon takana vaatteet pois ja laittaa sairaalakaapu ylle. Erillisellä peitolla lääkäri sitte suojas etten miä ittekään ees vahingossa nää vilaustakaan mistään siveettömästä ja hän sitte varovasti sieltä jostain kaapujen ja peittojen raosta tuikkas jotain ineen ja ruopas tarvittavat näytteet.

Aikaa tähän koko härdeliin meni joku 6-7 tuntia, josta suurin osa toki oli odottelua millon mihinki ronkintaan ja testauksiin. Menin kaheksalta ineen ja pääsin puoli-kolmen maissa ulos. Osa tuloksista ei yhessä päivässä valmistu ja tulee emaililla tällä viikolla, mutta suurimman osan sai saman päivän aikana. Ja hämmentävää kyllä, olen fyysisesti ihan simpsakassa kunnossa (ellei sitte jotain ole täysin perseellään noissa testeissä joiden tuloksia viä oottelen). Muutamaa asiaa pitää vähän tulevaisuuessa seurata, mutta ei mitään mistä pitäs järin huolissaan olla. Selässäkään ei ole muuta kun iän tuomaa kulumista ja siihen tuli lääkkeeks liikuntaa ja kipunappeja.

Ikä, saatana, se pilaa ihmisen elämän!

Krematorioon ei täten vissiin tarvi ihan vielä mennä. Hieno homma ja hyvin hoitu kaikki ja rahaa tähän hauskanpitoon meni rapiat 500 egeä. Tuolla hinnalla sai vähäksi aikaa mielenrauhaa sekä nivaskan papereita & cd-levyn joista löytyy kaikki miusta päivän aikana tongitut, testatut ja kuvatut asiat.

Kiitos, äiti!





Kommentit

Ana sanoi…
On se niin, että ikä pilaa elämän. Toivon sulle pään paranemista. Itelläkin samaa vaivaa liian kovan kevään takia. Meni pää vähän rikki. Mutta tabuilla eteenpäin.

Tsekkaa myös nämä

Henki pihisee ja hammas jomottelee

Puhelinnumerohelvetti

Laitetaan kaikki remonttiin!

Puhelimessa asiointi