Kaupungin kuhinassa

Singapore on tänää tämmöin

Iltaa vaan. Miäpä olen jo varikkostopilla Sinagporessa. Moneskohan kerta tällä reissulla ku tätä kautta kurvasen? Aika mones. Mut ei se mitää. Täällä on edelleen mukavaa, mutta kallista. Majapaikkakii on ihan kauhee koppero, ja maksaa ihan pöyristyttävät 50 egee yö. Mut onneks nyt en asu kaukana kaikesta ja keskellä iloisia taloja ja jännää hutsuäksöniä, vaan vähän toisella lailla sykkivillä huudiloilla Chinatownissa. Paikka on nimeltäns Econ Inn @ Chinatown. Sijainti on sikajees, kaikki on ihan täs lähel, mutta muuta hyvää täst murjusta ei oikee voi murjasta. Okei, en oo viä nähny yhtään torakkaa, se olkoon kans plussaa.

Tulin Singaporeen eilen illalla myöhään. Oli ihan kauhee matkustuspäivä, koska oli ihan kauhee rapula. Ku jotenki se viimisen Hiekkakikkare-illan vietto maanantaina siin kotibaarissa lipsahti ihan mahottomaks kaljan lipitykseks ja örveltämiseks. Mut oli ihan älyttömän hauskaa ja ei vaan saanu itteään potkastua ihmisten ajois nukkumaan, oli niin mukavaa ku poijjaat rämpytteli kitaroita ja laulovat ja tähet loimotti taivaalla ja kaikki oli vaan sillee ihan helvetin kivasti. Ni piti sitte ikäänku bailata vähä varastoon ku nyt ei sit Hiekkakikkareen tähtikirkkais illois muutamaan kuukauteen istuskella.  Ja sen varastoon bailaamisen sain todellakin tuta kun eilen noin 12 tuntia ähelsin erilaisten kulkuneuvojen kans että pääsin Gililtä Singaporeen. Ei paljo hymyilyttäny.

Itketti muutenkii Hiekkakikkareelta lähtö, kissojen hyvästely ja kaikki sellain. Ja sit siihen viel  krapulainen ahistus päälle, ni oli lähellä etten Balille saapumisen yhteydessä repiny päitä irti kimppuun hyökkiviltä kaupustelijoilta. Vittu miä sanon. Ku ei auttanu ees että painu autoon istumaan ja pakoon, sieltä sinnikkäimmät kampes perässä ovesta sisään määkimään joittenki vitun aurinkolasien tai saatana vaikka vanhojen naulojen kans et OSTA OSTA OSTA. Voin kertoo että hiukan hiersi ihmistä siin kohtaa.

Oon shoppaillu, mut täst kaupast en tarttenu mitää

Mutta Singaporeen pääsin tappamatta ketään. Oon tääl tänää rampannu hoitamassa asioita: viisumianomukset Indonesian suurlähetystöön, Camipamille kenkien ostaminen ja niien postiin tuuppaus, miulle pientä varusteiden täydennystä hajonneitten/hajoavien romujen tilalle (tosin suurimman osan varusteiden täydennystä jätän Kuala Lumpuriin, siäl o halvempaa). Shoppailun ohessa oon  puolihuomaamatta kävelly varmaan sata kilsaa. Oon hiihtäny tual ympäri kylää siihen mallii et saa nähä pystyykö huomenna kävelemään metriäkään mihinkään. Jalat rakkuloilla ku pitkästä aikaa on tarttenu oikee läpsyjä käyttää, saatana ku nekii ahistaa. Varpaat tykkää olla hiekassa eikä varvastossussa.


Niin, ja  tärkein asia, jota miettiessä siel varmaan muutamatkii tyypit on viettäny unettomia öitä. Se mato joka miun jalassa on temmeltäny: hän on menehtynyt. Sain eilen jo illalla lentokentällä apteekista oikeet lääkkeet, samoja nappeja ku viimekskii vetelin ku jylläs se vitunmoinen matohässäkkä. Haen niitä tepsiviä pilsuja viä puoli repullista lisää ennenku lähen mihinkään. Ihan vaan varmuuen vuoks.

Mut juu, kyllä Sinagpore on mukava, vaikka oonkii enempi saarihommien suuri ystävä, enkä kaupunkien kuhinasta niin välittäis. Mut jos jossain kylil pitää olla ni ihan mielellää miä tääl oon. Viälä mialummin oisin Kuala Lumpurissa, mutta sinne pääsen onneks jo perjantaina. Miä saan perjantaina passini takas Indojen lähetystöstä ja sen jälkee miun hippulat senku vinkasee ku lähen halvempaan Malesiaan.

Tääl Singaporessa ku on ihan vitun kallista kaikki. Rahanmeno ahistaa ihan perkeleesti, koska tää kuukaus on muutenkii ihan budjetillinen disasteri kaikkine Floresin reissuineen ja sukelluskursseineen (ja niist sukellushommista miä tuun tilittämään täs ihan lähipäivinä enempi, ne hommat vaatii ihan oman postauksensa). Mut katoaa tos muutaman päivän päästä kuinka järkyttävän vituiks tää kesäkuu rahallisesti oikeen menee.

Lopuks vähä kuveja viel. Ja sit eiku hyvää yätä, miä painun nukkumaan ja toivon et aamulla pystyy kävelemään. Aattelin et huomenna jatkan tutkimusmatkailua elikäs tallustelen kaupunkia ristiinrastiin. Jos rakkulat sen suinkin suo.

Viimisen illan kemut täs aluillaan. Ihanat pojat.

Pojat soitti ja huus

Bile!

Ja ai että meil olimukavaa!

Singaporen kotikatu on tällä kertaa tämmöin

Piäni temppeli tuli vastaan jossain sivukadulla mis seikkailin

Hianoja noi tommoset talot

AMPIAISMIÄS!

Chinatownis on kauhee markkinahumu

Buddhan hampaalle on rakennettu pieni temppeli

Krääsää

Taidekuva