Polkasumatka

En kerro teille yhtää mitää kuulumisia nyt. Tikahtukaa uteliaisuuteenne siä ihan vapautuneesti. Ette tiiä vaikka oisin mitä jännää tääl puuhannu, ties vaik ois sujahtanu kiipijäkala takapualeen tai ois ollu jotaa muuta ihan siis timanttisen ömeisingii.

No jos ihan rehellisii ollaa, ni miulla on ihan helvetillinen lomaummetus, niin perä- kuin runosuolessakin. Siinä siis se oikee syy et en jaksa nyt länkyttää kilsatolkul mitää et uubeibi-jee-ihanaa. Vaik siis, uubeibi, jee, kaikkihan todellakin on ihanaa. Koska oon tääl, enkä siäl!

Laitan tähä nyt sit vaa tämmösen taiteellisen ja kuvallisen reportaasin, ku tein tos yks päivä jotain niinki jännää ja ravisuttavaa että pidin kameraa (Olympuksen tough-sarjan joku se on, tiedoks sille jolleki joka kysy) käessä samalla ku polkasin mankelilla sukeltamaa. Tältä siis näyttää miun matka kotoo sukelluspuljulle. Kuvat on paskoja tuhnuja, koska kun meikä polkasee ni siin ei paljo jarruja käytellä. Pois alta risut, kanat, lehmät ja kookospähkinät! Ja sit jäi noi uhkaus-asetukset kameraa päälle, ni siks kaikis kuvis on tollain ihan helvetin taiteellinen väritys änd feelis. Joo.

Ei miul muuta täl kertaa.

Kotiterassi kun taakse jää.

Otan rämän mankelin siit puun kupeesta ja toivon et siin ei kiipeile kovin montaa hämähäkkii

Kakkosen Koralpiitsin takapihalta pois

Uima-allaksen ohitus

Iso-Stigu, tööt tööt, pois alta!

Moottoritielle hetkeks

ÄÄÄK tulee koni vastaan

Pois motarilta ja viidakon halki vievälle oikasureitille

Paikallisasutuksen halki

Mökkejä

Täst risteyksest oikeelle

Pölisevää polkua pitkin...

...viidakkokaupan ohitte

Polku jatkuu

Lehmä ja miäs pusikossa

Ohitan tätin

Ohitan lehmiä

Melkee jo perillä

Viel tää kinttupolku

Ja sit ollaakii jo suklauspuljun takapihalla

Parkkeeraan fillarin pihaan ja sit...

MERI KUTSUU! MINÄ KUUNTELEN!