Kissavauvat

Ikää miltei 3 vuorokautta!

Päivää. Meillä on täällä nyt niin onnettomat internettiyhteydet että katotaan tuleeko plokin päivityksestä ns. hevon ns. vittua. Siksipä asiaa nyt pieninä paloina, yks aihe kerrallaan. Ja alotan tuuttaamalla söpöysoverdosea, elikäs kissavauva-uutiset.

Pesue ja mutsikissa voivat hyvin. Suloisia vauvoja, oikeen ihmeneloset, niitä vois tuijottaa 24/7 eikä aika kävis pitkäks. Kaikki neljä mirrinpoikasta kasvaa silmissä, kun ovat koko ajan mutsikissan tisseissä kiinni. Vikinä on kovaa ja syömisen lisäks ne vähän laatikon pohjalla, miun vanhojen risojen pöxyjen päällä, möyrii. Eteneminen on sellasta ryömimistyyppistä, päätä heilutetaan samalla puolelta toiselle. Sellasta vähä niinku, tiättekste, samanlaista toimintaa mitä tänään vappuaattona oletettavasti näkee siä Mordorin kaduilla ja puistoissa.

Kissapesueelle oon koittanu löytää sijotuspaikkaa, semminkin kun miulla viisumi umpeutuu ja on lento Singaporeeen perjantai-aamuna ja suunnitelmat käyä Malesiassa lomailemassa. Kahelle pennulle löytykin paikka, kun yhen tutttavan emokissalta katos pennut, mikä lie lisko tai kärmes käyny ne yön hämärissä popsimassa. Emokissa oli tietty aivan murheen murtama, vaelteli huudiloilla ja maukui surkeena. Tissit turvoksissa maitoa ja noin. Soittivat sitte miulle että mitäs jos jaetaan 4 pentua, ja tuolle pentunsa hukanneelle emolle veisin kaks. Kissanpennut sais sieltä sitte tulevaisuuen kodinkin itteleen. Kokeiltiin tätä eilen, eli vein 2 pentua vieraalle emolle. Emokissa meinas hajota onnesta, kehräs niin että meinas pyörtyä ja heittäyty aivan onnessaan pötkölleen tissit levällään. Mutta miun pienet eivät suostuneet vieraanhajusiin tisseihin kajoamaan, eli se suunnitelma unohettiin sitte kun ei siitä tullu yhtikäs mitään.

Ja kun tuommosen tarinan mystisesti kadonneista kissanpoikasista kuulin ni hyvänen aika, en yksinkertasesti pysty tuuppamaan emoa ja pentuja pihalle johonki kiven koloon tai mökin alle, että koittakaa pärjätä. Semmonen ei tule kuuloonkaan!


Ihmenelosille pitää kyllä sitte myöhemmin löytää uuet kodit, Kakkosen Koralpiitsillä alkaa olla kiintiö täynnä, ja kyllä miekin sen tajuan, vaikka haluaisinkin pitää joka helvetin mirrin omilla huudiloilla, ja kiinnyn jokaiseen joka hiukkaakaan katsoo silmiin, pikkuisen puskee ja kehräyksen pöristelee. Tuolla pyörii aikuisten kissojenki lisäks 6 kissanpentua jo ennestään. Heistä yhelle, ehkä jopa kahelle, on jo uuet kodit tiedossa. Koitan tässä jonkinlaista kissa-adoptio-hommaa saaha vireille, mutta vaikeetahan se on kun joka nurkalla on jo valmiiks kissoja niin perkeleesti. Kattellaan. Asioilla on tapana järjestyä!


Mutta kuinka järjestää kissapesueen olotilat nyt ku miun täytyy viisumin takia poistua? Eihän se sitte loppujen lopuks ongelmaks lainkaan muodostunu! Nokkelimmat siellä saataakin jo aavistaa, että vittu miä mihinkään Malesian lomalle lähe. Kipasen Singaporessa visarunilla ja tuun takas. Päätös oli kaikin puolin helpotus, sillä ei miuta suoraan sanoen juurikaan kiinnosta täältä lähtee, vittu, yhtään mihinkään. Oon pois kolme päivää ja kissaemo pentuineen asuu sen aikaa miun bungalowissa niiku ennenki ja miun täällä lomaileva kaveri Leanne pitää miun avaimen ja käy kissaperhettä kattomassa ja huolehtimassa että heil on kaikki hyvin ja emolla on ruokaa ja raikasta vettä ja käyttökelponen hiekkaloota.


Samalla, tämän asian käydessä päälle, oon luopunu kaikista muistakin matkailusuunnitelmista. Turha ees yrittää, väkinäistähän se vähän tässä jo pitkään ollu, lähteminen on aina murheen paikka ja kaipaus takasin musertavaa. Miun koti on täällä ja täällä pysyn, enkä liiku kuin viisuminhakuvisiiteille. Ennenku on ihan viiminen pakko lähteä. Ja se viimeisen pakon lähtö, se on kauhea ajatus.

Mutta asioilla, niillä on veikee tapa järjestyä. Sitähän ei tiiä mitä tässä vielä eteen tulee.

Muita asioita tulee tuokion kuluttua, jos tiedon valtatie sen suvaitsee.

Tässä he ovat jotakuinkin tismalleen vuorokauden vanhoja