Sukeltelua, kissoja, sivistystä

Kissanpäivät!

Tulin just sukeltamasta. Tai oikeestaan tulin just suihkusta ja sitä ennen tulin syömästä, mutta ne oli vaan välttämättömät varikkotoimenpiteet sukeltelun jälkeen. Kyllä olin mereen päästessä oikeen niiku sellanen talven navetassa jumittanu nauta joka keväällä päästetään ekaa kertaa laitumelle! Olihan täsä kuiteski yli viikon tauko sukeltelusta, sitkeän flunssan takia. Mutta nyt röörit löpsöttää taas avoinna, pää ei paineeseen räjährä, eli voin taas sukellella. Jihuu!

Aamun ekalle sukellukselle ku veneellä mentii ni nähtiin delffiinejä. Koitettii sitte seurata niitä veneellä ja oltiin koko porukka räpylät jalassa ja maskit naamassa valmiina veneen laidalla että paukataan sekaan heti jos ne tarpeeks lähelle venettä tulee. Lähietäisyys onnistuki, mutta paskat niistä delffiineistä nähty jälkeekään ku meressä hulluna suhailtiin. Mutta oli hauskaa kuiteski. Miähän oon ollu arka tommosiin syviin sinisiin olosuhteisiin, missä ei pohjaa näy, en oikee snorklatakaan uskalla riutan reunan tuolla puolen jos hävii näkyvyys pohjaan. Mutta ny hyppäsin ihan sukkana sinne vaan, pelkkään sineen. Olen rohkea!

Ja miun uuet neitimäiset pimuräpylät (koska niissä on vaaleenpunasta) on mahtavat! Vittu niillä pääsee lujaa! Kyllä huomaa, että Häkkisen Mika on kaukaista sukua, se on vauhti geeneissä, oli kyse sitte asvaltilla kaahaamisesta tahi veessä räpylöimisestä.

Lisäks oli kivaa et olin ainoo ns. asiakas, ni saatii sukellella silleen rennosti Lutwalan poikien kans, hyö läks kaikki mukaan ni miul oli turvallinen olo kun on kolme komeeta sukellusopee mukana. Mutta Lutwalan tyypit tietää jo, et miusta ei oo stressiä, ni hyökii voivat otta sukeltelun sillo ihan sellasen hauskanpidon kannalta. Miusta tulee stressiä kyllä kohtapuoliin, kuhan alan oppilaaks taas. Sitte ei enää niin hauskaa ehkä ookkaa ku miä oon siä hätääntymäs ja kiukuttelemas viikkotolkulla.

Nähtiin myäs kaks haita! Aina yhtä siistiä! Ja iso kilpikonna ja useita pieniä. Ja sitte erittäin hämmentävä joku lituska lettu, joka oli todella jostain toisesta todellisuudesta, tais olla peacock flounder. Silmätkii sil sojotti miten sattuu ja outo antenni pojotti kohti taivasta ja.... kertakaikkiaan erikoinen otus, ei tästä maailmasta, ei todellakaan. Pitää paikkansa mitä oon sanonu evoluutiosta. Se on paskapuhetta koko homma. Myö ollaan jonku ulkoavaruuden porukan labrakoe. Näkeehän sen jo ku tuonne veen alle vilkasee.

Ja sitte. Lisää uskomattomia juttuja. Olin jo kuullu huhuja et Lutwalan kissapesue on kasvanu taas yhellä mirrillä, kun joku nuori tyttökissa on vaan lampsinu mestoille ja jääny siihen asumaan. Tänää sitte tapasin tän uuen tulokkaan. Kattoin jo kaukaa, että ei perkele, ei kai ny sentään... mutta kyllä, se oli se pieni vattahaavanen tyttökissa, joka oli miun hoivissa tuos kuukaus sitte ku lääkäri täällä kävi. Löysin sen yks aamu tuolta tien poskesta, sillä oli mätivä haava vattassa ja nilkuttaen käveli. Lääkäri oli onneks ko. päivänä tulossa käymään ni mirri saatiin paikattua. Ku hän oli toipunu ja päästin hänet vapaaks, ni se päivän tässä pyöri nurkissa, ja sitte hävis. Ehkä pari viikkoa sen jälkee käväs taas tuossa Kakkosen Kuppilassa yks päivä, mutta sen koommin ei oo näkyny. Kunnes tänää hänet sitte tapasin Lutwalasta. Olin tuntevinani jo ulkonäöstä ja varsinki hännästä, mutta vattassa oleva haavan arpi varmisti tapauksen. Vattahaavahan se!

Hämmentävää, koska ensinnäki Lutwala Dive ei ole tässä missään naapurustossa, vaan sinne on ihan reipas matka. Ja toisekseen, kun Tauski aikoinaan hävis viikoks, ni hänet löysin niinikään Lutwalasta, kun hyö esittelivät et tiäkkö, meille on tullu uus kissa, ei suostu poistumaan. Ja miä katoin että ei perkele, Tauskihan tuo on. Tauskin toin sillon kotio, mutta Vattahaava saa kyllä jäähä Lutwalan kissoiks, jos sinne haluaa asettua. Meil on täs Kakkosella kissoja niin vilisemällä jo, että lisää ei tarvis tulla ollenkaan. Mutta tuossa on parikin vattat valtavina tynnyreinä hiihtelevää kissamammaa lyllertäny pihan poikki, kohta on uusia poikasia varmaan luvassa.

Mutta se sukelteluista sekä kissoista. Mits muuta?

Miä oon nyt siis jotakuinki flunssasta toipunu. Kyllä oliki mälsää sairastaa, vitutti kun ei päässy sukeltamaan. Mutta olipa sit aikaa löhöillä ja lukee kirjoja ja juua bintangiaki välillä. Oli päiviä, etten poistunu murjusta ku syömään tai ruokkimaan kissoja. Kun sattu olee muutama tosi sateinen päivä, ja kauhee köhä ja räkä ni ei paljo huvittanu mikää. Mutta se onki just parasta et miulla on aikaa olla tekemättä mitään, ei tuu hermoromahus et loma piloilla, jos viikon vaikka makaa niistämässä nenää.

Oyetille tehään rastatukkaa. Miäkii kävin tekees kaks pökälettä sen päähän.

Pojat opetti miut eilen tekemään rastoja. Tein kaverin afrotukkaan kaks rastapökälettä. Tylsää hommaa, en jaksanu enempää, tehkööt pojat keskenään toisistaan rastajätkiä. Takkua takun perään vaan ja se oli sillä selvä. Paikallinen hiuslaatu ku sattu tuollaki sällillä olemaan sellasta kikkaraa karstaa et siihen ei tarvitte ku puhaltaa ni asettuu rastaks ihan ittestään. Toista se on tää mordorilainen hento ja ohkain liimatukkalaatu: kaikki miun kolme (optimistinen arvio) hiusta on tikkusuoria eikä asetu mihinkään, ees pakottamalla. Iha sama, se on kans asia millä ei oo mitään vitun merkitystä enää. Siis et onks tukka hyvin. No ei se oo, mutta who cares? Ja erittäin hianosti osaan ihan itte leikata tukkani kans: senku vetää kammalla vaan ja heti ku kampa jää takkuun jumiin ni saksilla nipsh napsh ja kärventyny takkupätkä tukasta pois. Simple as that!

Katuvalo keskellä viidakkoa

Mistä tulikin mieleen: sivistys vyöryy voimalla Hiekkakikkareelle! Tänne on - oo äm gee - avattu ensmäinen kampaamo! Oikeen sellanen länsimainen kotkotus, missä saa tukkaväriä ja leikkausta ja mitä viälä. Että tarjolla on ny sellastaki hoivaa, jos haluaa. Lisäks rantaraitti on nyt päälystetty likimain koko saaren ympäri, on enää pari kohtaa missä joutuu fillaria taluttamaan. Ja raitin varrelle on tullu pimeisiin kohtiin KATUVALOT! Katuvalon pongasin myös tuolta keskeltä viidakkoa, ku Lutwalasta olin tulossa. Mit vit? Mitähän seuraavaks? Golf-kenttä (minigolf-ratoja on valmistumaisillaan jo, kaksin kappalein)? Itse arvostaisin eläinlääkäriasemaa valtavasti. Et jos niiku toivomuksia vastaanotetaan ni siin ois.

Hiekkakikkareella siis kaikki hyvin. Lähipäivien ohjelmassa miulla on sukeltelua ainaki huomisaamuna ja sit varmaan vähän - ylläripylläri! - bintsu- ja regeihommia myös.

Ja lähipäivinä saatte tofucurryn valmistusohjeet, halusitte tai ette, sillä ruokaplokimoment kutsuu minua taas vallan vaativasti. Min piti jo tänää asia hoitaa, mutta tofu on loppu ni en saanu tofucurryy lounahaks enkä voinu siis sen valmistamista keittiössä kameran kans vakoilla. Mutta huomenna asia ehkä järjestyy!

Nymmiä oikasen hetkeks. Päivänokosten aika!

Bintsut tulee kohta kaapista!

Täällä Hiekkakikkareella baarityöntekijöillä on raskaat työpäivät. Kuten kuvasta näkyy.

Maailman paras Tauski

Soo-soo!

Pikkujätkän saa helposti hyvälle tuulelle. Ei tarvita ku puukko ja pahvilaatikko, ja sen jälkeen ei tuu kitinää vähään aikaan. Perkele. Ja siis puukolla voi tehä pahvilaatikosta tuommosen robottipään. En siis tarkottanu tässä sen murhaavampia toimenpiteitä.

Himmeli

Hänestä en saa koskaan kuvaa jossa hän näyttäis normaalilta

Näätsiä tossa sammakon?

Äkäin haukotus

Peto pusikossa

Arvakkaa mikä tän Lutwalan minimini-pienen (nyt jo kasvaneen) kissanpoikasen nimeks tuli? Hän on SUUNTO!