Feissarimoka

Oli eilen pakko vähän käyä ihmisten ilmoilla, alko ikäänku kaatumaan palmut päälle kotihuudiloilla, piti vähä tuulettua. Istua pari tuntia rantabaarissa aaltoja tuijottamassa, jauhaa paskaa tuttujen kanssa, olla tärkeenä kynän ja muistikirjan kanssa ja raapustella ideoita ylös (niitä vaan tulee!), kattella ku pojat soitteli. Ja samalla saatto juua muutaman bintsun.

Rannalla oli yks vanhempi pariskunta, ja tarkotan nyt oikeasti jopa ittiäni vanhempia. Sellasta mummo-änd-vaari-ikäluokkaa. Arvasin heti että saksalaisia ja näin olikin. Saksalaiset on estotonta porukkaa, kyllä ne tunnistaa. Vaikka ikää on siinä kahexankybän korvilla ni se ei estä olemasta kittanoissa narupikineissä ja kireissä liian pienissä spiidoissa. Vaarilla oli muuten hurjan kokosen moobsit eli miestissit, että ois hällekin hyvin käyny spiidojen kylkeen myös pikiniyläosa, sellanen hölske siinä kävi ku vaari rannalla koikkelehti.

Vieressä telmi porukka indonesialaisia, jätkiä myöten kaikki polskivat meressä vaatteet päällä. Porukan nainen oli verhoutunu pitkiin kalsareihin, pitkähihaseen kalsaripaitaan, joitten ylle oli vetästy urheilullinen ja virtaviivanen kokouikkari. Päässä oli kiree kypärämäinen huiviviritys. Kontrasti estottomiin germaaneihin oli melkonen.

Että kyllä täällä katteltavaa riittää, laidasta laitaan, hyvästä huonoon, jos vaan silmät kestää.

Paikallisten uimapukumuoti eroaa seitinohkasesti turistien vastaavasta.

Viinapääni on ottanu kyllä tanakan taantuman huonoon suuntaan. Tulin kolmesta isosta bintsusta ihan soseeseen ja olinki sitte kotona jo kaheksalta ja valmis nukkumaan. Raju meno ät Hiekkakikkare, todellista senioriväen kreisibailausta! Se on kun en oo vimosen kuukauen aikana juurikaan mitään muuta tehny ku rähminy kotona ja Eedenin Puutarhassa evri dei ni tua toleraaaaaaansh on viipottanu alamäkee ihan huomaamatta.

Tämmöstä jälkeä siitä sitte tulee. Feissarimoka.

Ei muuten ole minkäänlaista rapulaa! Jihuu!