Oon takas kotona Hiekkakikkareella. Ollu jo muutaman päivän. Jihuu! Liki kaikki kissat on tallella, muutama vielä pongaamatta, mutta ne on semmosia jotka käy vaan sillon tällön syämässä eikä hengaa koko ajan Palatsini keittiössä.
Kissat on ihan liekeissä kun nyt on ekaa kertaa kuukausiin tilanne ettei miulla oo huushollissa sisällä pieniä pentuja tai mitään potilaita, eli ovet on auki ku oon kotoon ja kissalaumalla vapaus loikoilla sänkyssä ja sinkoilla ympyrää sisällä. Ottavat siitä kaiken irti. Kun tuun iltapäivällä kissakaupalta kotio ja aukasen min neitsytkammion oven ni välitön sujahtelu alkaa saman tiän ja peti on heti piukassa katteja.
Koti ilman kissoja on vain asunto, näinhän se menee.
Nyt ku kävin Malesiassa lepäämässä ja olemassa epäsosiaalinen mörkö, ni tein siinä samalla itelleni vähän sääntöjä, ettei tommonen burnautti pääse uuelleen tulemaan.
Miähän rakastan sääntöjä ja rutiineja. Ärsyynnyn valtavasti jos sovituista asioista poiketaan tai oletetaan että olen joku saatanan ex tempore persoona tai kuvitellaan et miä pasteeraan jossain ja ootan että puhelin soi ja olen hetimiten valmis mihin tahansa. Sellanen elämä sopi kyllä sillon kun oli vaan lomalla, mutta kun nyt on asioita joita pitää saaha aikaseks, ni ei passaa enää sinkoilla.
Sääntö numero 1: OPETTELE SANOMAAN EI! Ei kukaan muukaan taivu aina ja koko ajan kaikkeen. Miun ei tarvi kaikkeen aina olla et joojoo, varsinkaan asioihin jotka aa: joku muu voi tehä, pee: ei sinänsä kuulu miulle ja see: jotka ei edesauta millään tavalla miun omaa henkilökohtasta toimeentuloa tahi kissaprojektin toimintaa.
Sääntö numero 2: ÄLÄ REAGOI TYHMIIN KYSYMYKSIIN. Jos ei ihminen osaa guuglata tai ei vaan tajua kattoa että kyllä on kissakaupan aukioloajat netissä ni anna olla. Jos joku on niin ääliö että laittaa miulle emailia (kissapostiosotteeseen) ja tiedustelee onko meidän HOTELLISSA tilaa ens viikolla kolmelle hengelle (jep, tämmönen email tuli pari viikkoa sitte), ni älä vastaa mitään. Jos on noin tyhmä, ettei mistään huomaa et ai katos toi on eläinsuojeluprojekti eikä majatalo ni anna olla, älä tuhlaa aikaan tommoseen.
Sääntö numero 3: JÄTÄ - tai pikemminkin OTA - AIKAA KIVOIHIN ASIOIHIN. Millonkohan esmes olen viimeks kerenny sukeltamaan? En edes muista. On koko ajan jotain muuta meneillään ja niin kiire, mukamas. Miun on varattava aikaa henkilökohtasesta lukujärjestyksestä asioille joita haluan tehä ja joista tykkään. Eli sukeltamaan on mentävä, kissat ja kissaprojekti pärjäs vaikka olin reilut kaks viikkoa Malesiassa ni kyllä ne pärjää jos oon tunnin veden alla.
Yllä olevat asiat on opettelun alla tällä hetkellä. Näien lisäks jatkan yhä pienimuotosta uutispimentoa ja faseboikottia. Hoian kissarojektin FB-sivua ja postaan omaan rohviiliin jonku elonmerkin sillon tällön, ettei äitee ala huolestumaan, mutta muuten en notku vahtaamassa mitä kaverit touhuaa tai kui sekasin Johanna Tukiainen tänä yänä hilluu. Maaliman tapahtumat tsekkaan muutaman kerran viikossa. Ei miun tarvi olla kartalla sen tiuhemmin. Tieto lisää tuskaa, tiedottomuus tekee oikiasti välillä tosi hyvää. Sähköpostita ja semmosia henkilökohtasia yhteydenottoja katton sentäs ainaki kerran päivässä. Koen että jos jollain on tärkiää asiaa ni se tajuu laittaa henk.koht. viestiä eikä jotain julkista kommenttia johonki kissanpersekuvaan minkä saatan sillon tällön johonki postata.
Näien lisäks Angry Birds on poistettu puhelimesta. Niin, sääntö numero 4: ÄLÄ TUHLAA AIKAAS IDIOOTTIMAISUUKSIIN. Tahi idiootteihin. Idiooteista kerron joskus lisää, kohtasin sellasen Balin varikkostopilla viimeks.
Tähän tiiserimäiseen vihjaukseen lienee hyvä lopettaa. Palaan sitte ku kaiken kivan puuhastelun keskeltä kerkiän!
Eiku viä sääntö numero 5: ÄLÄ STRESSAA. Miä en voi tehä enempää ku mitä voin tehä. Toki on fakta että kun puuhaa tämmöstä eläinsuojeluhommaa missä on sialu ja syrän täysillä mukana ni koko ajan on riittämätön olo. Mutta miun pitää takoa kallooni että vaikka aika raju oonki ni en miäkään jatkuvalla syätöllä ihmeisiin pysty.
Joo, nyt heippa. Alan laittaaa kissakauppaa kiinni, sitte lähen heittää yhen rokotuskeikan (ja on muuten viiminen kerta kun suostun tähän, omistajat saavat luvan roudata kissat kaupalle rokotettavaks, miä en vittu tän jälkee enää kotikäyntejä tee ainakaan yksittäisten kissojen rokottamiseks) ja sitte meen kotio mirrien kans lölliin.
Ei tee ees mieli kaljaa. Jännä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti