Sivut

maanantai 10. elokuuta 2015

Uusia piäniä ja kissanpaskaa huushollissa

Hiekkakikkareella kaikki okei. Miäki sain jopa perseeni himasta irti tuos lauvvantai-iltana ja käytii oikeen tua tois pua saarta ihan  uusis rantakuppilois! Join kolme bintsua ja olin ihan dingdong. Onneks Master Chef Australia loppuu kohta, sit ei tarvi jumittaa telkkarin ääressä viittä iltaa viikossa. Ja sit alan treenaan kaljan juamista ja ulkona käymistä ja sosiaalisena olemista ihan raivolla. Mordorilaisten sesonki pukkaa päälle parin kuukauden päästä ja ei tuu mistn mitää jos minen pysty ku pari bintsua sipaseen ja haluun vaa kotio nukkumaan viimestää kymmeneltä. Saatana!

Oli muuten lauvvantaina ihan turstifeelis, koska en oo käyny ainaka pualeen vuateen saaren auringonlasku-puolella, ja puolessa vuodessa huudilot hiukkasen muuttuu. Ihan silmämunat ymmyrkäisnä olin et mitä vittua. Oi miä niin muistan viä ajat kun tuol pua Kikkaretta ei ollu mitää! Mutta nyt on, kaikkee. Ihan kivoja kuppiloita kans, mutta myös hirveitä fänsipänsi-resortteja missä turistit makaa spiidosillaan ravinteleissa viä yheksän aikaa illalla ku muut koittaa siin viäressä vetää jotain hummeridinneriä ja siamailla hianoja drinksuja. Sellases mestas ei viihytty ku sekunti, bintsuki oli lämmintä ja kallista, ja palvelu hidasta. Vaihettiin toisenlaiseen mestaan aivan, semmoseen missä sai kylmän kaljan ja sai iskeä varpaat hiekkaan ja nuotio loimotti rantahiekassa ja oli hyvä feelis.

Kaikenlaista. Tua kun pyäreilee ni monttu auki aivan ku joka nurkkaan on noussu jotain ihme mestoja. Olen satavarma että kaikille ei mitenkään riitä asiakkaita. Huhu kertoo, että jopa nyt kun on hig seasoneista highein meneillään, ni tyhjää on monessa paikassa, varsinkin tua keskemmällä saarta.

On tutina, että muutama vuas ja täältä saa halvalla majataloja....

Mutta lisää aiheesta "Turmismi, the ultimate bääd?" joskus toiste. Se on meinaan kakspiippunen juttu se. KAIKKI OLI PAREMMIN 20 VUOTTA SITTE KU MISSÄÄN EI OLLU KETÄÄN EIKÄ MITÄÄN, NYT ON KAIKKI IHAN PASKAA, MENKÄÄ KAIKKI HELVETTIIN (paitsi MINÄ ja MINUN kaverit)! Huoh. Joo, on kaikenlaista älämölöä aiheesta tässä ollu pitkin internettejä, mutta sorkin sitä joskus toiste.

Enivei, let's kiinnostavempiin asioihin, eli kissoihin.

Hommat on nyt snadisti sillä mallilla niiku ne oli ennen vanhaan, sillo kun ei ollu viälä kissasairaalaa eikä mitää. Miä olin vaa ja miun palatsi. Palatsi piukassa millo mitäki raihnasta mirriä tai pentupesueita. Kissasairaala on helpottanu siltä osin, ettei miulla oo jatkuvalla syätöllä sataa kissaa kämpässä. Eikä varsinka kissoja jotka tulee vaan kuolemaan. Ihmettelen välillä miten miä pysyin minkäänlaisissa tolkuissa sillo ku hommat oli sillä mallilla että miun puhelin  soi tauotta ja kaikenlaista kissanraatoa joutu kohtaamaan ja roudaamaan kotio.

Nyt onki ollu jo hyvä tovi sillai, että esmes viarashuane on ollu tyhjillään, eikä sairastupana tahi äitiysosastona. Eikä makuukammarissakaan oo ollu hillumassa mitään kaheksan kissanpennun kreisilaumaa.

Nythän sitte kävi niin, että meil kissasairaala oli täynnä ja Tori joka sitä pitää ni oli vähä hätää kärsimässä. Torihan on siis ihan oikeissa töissä Lutwalassa, sukelluspuljun pomona, ja voitte arvata mikä hulina on juur nyt kun on high season. Siähen ku viä lyyään raju aallokko joka upottaa toisen sukellusveneen, isot aasialaiset sukellusryhmät, koko ajan perseelleen menevä uuen sukellusopetus-uima-altaan rakennus ja muu sellanen normaalihulina mitä täällä on ni... aikamoista meininkiä. Ja sitte kissasairaalan joka häkki ja koppi potilasta täynnänsä siähen päälle.

Miä oon juassu sairaalalla jeesimässä ja pitihän siinä sitte saaha häkkejä tyhjäks oikeille potilaille. Et vähä niiku pakkohan siältä oli kotio kuskata kaks tervettä kissanpoikasta, joilla ei sairaalan pahnoilla ollu muuta olemista ku ootella että adoptoisko joku. No kylhän min palatsille mahtuu! Jos on jo 20 ja hilut kissaa (en oo ihan varma, en oo häntälukua ottanu hetkeen), ja syämäsä käy noin 10-15 naapurustonki mirriä, ni mitä ny on kaks piäntä siihen lisää? Ei tunnu missään!


Uuet biänet arkapiarut

Uuet biänet on arkapiaruja, pelkäävät viä kaikkea. Toinen on musta nysähäntänen poika ja toinen melkeen musta mutta vähän erivärisiä laikkuja karvoissaan omaava pitkähäntylinen tyttö. Nimiä ei viä oo, niitä miätin sitte jahka noihin tutustuu ensin, nyt ei niistä ota mitää tolkkua kun ne vaan kyyryssä hiippailee ja heti juoksee piiloon jos liikahan. Sylissä ovat ihan paskajäykkänä jos ne väkisin otan ja koitan paijata kesyiks.

Anssi ei hirveesti uusista piittaa, alkushokin jälkeen. On ihan vaan et evvk. Mutta Tyynellä on pasmat ihan sekiksis ja hermot riekaleina. Tyyne, ennen niin rauhallinen kehräysmäshiin, on nyt toisenlainen aivan, äksy ärripurri äänensäkorottaja, joka murisee vaan kaikelle. Ja niin vittuuntunu on uusista suista ruokakupilla että tuli eilen illalla min kainaloon sänkyyn, katto tiukasti silmiin ja kusi siihen. Sillai että haista sinä ämmä pitkä kusi kun toit noi kaks mustaa paskiaista tänne. Kiitos.

Kusiprotestin lisäks on ollu reipasta paskahärdeliä. Uutukaisilla kesti hetki tajuta missä on hiekkalootat. Tein virheen että jätin ne muutamaks tunniks keskenään kun olin ne kotio tuonu, ja jahka palasin iltakaljalta ni kämppä oli kun sinne olis ammuttu kissapaskasingolla. Piäniä löysiä paskoja oli sänkyä myäten joka nurkassa. Ois ollu kiva kattoa kärbäsenä katossa et mikä oli meininki, koska neljä kissanpoikasta ei voi parissa tunnissa paskoa noin paljon. Siä on selkeesti käyty ottasuanet pullollaan väkistämässä jöötiä joka läpeen, oikeen silleen hartaudella ja tarkotuksella.

Naapurin pyykkimuija mahtaa olla liäkeissä kun hinasin sille eilen hirveen säkillisen paskasia lakanoita ja tyynyliinoja ja saronkeja. Se varmaan kelaa että miulla on ns. leaking arse syndrome.

Kammarissa siis neljä kissanpoikasta. Anssi ja Tyyne onneks jo ulkoilee hiukan, ja jahka uutukaiset kesyyntyy ni hyöki pääsevät pihalle välillä. Eiköhän nuo muutamassa viikossa oo valmiita ihan pysyvään ulkoruokintaan.

Ja on vieraskammarissakin nyt pitkästä aikaa potilas. Kissakaupan PLN on siä lellittävänä. PLN:n tarinahan on sellain, että se löyty tuolta mein sähkölaitoksen (jonka nimi on PLN)  nurkalta, Lutwalan Joe tuli sukeltamasta ja PLN oli rannalla vastassa ja kiähnäs kintuissa, Joe pongas kepexet joten otti kissan kainaloon ja vei Torille, että pallit veks nips naps. PLN palautettiin pallitonna sähkölaitokselle, mutta jolkotti sieltä takasin Lutwalaan. Vietiin sähkölaitokselle uuelleen. Ilmesty miun pihaan yheks päiväks. Kävi Kokitan nurkilla hillumassa. Meni takas Lutwalalaan. Toin sen mun kämpille, muttei viihtyny. Ilmaantu Gili Palmsiin/Rikaan/Golfille, mutta koska PLN pitää hirviää mekkalaa niin asiakkaat ei oikeen ollu liäkeissä kun PLN ravas kaiket yät hakkaamassa päätään ihmisten punkalowien oviin ja vaati sisäänpääsyä. Jim ilmotti että tuo katti lähtee kohta Gili Menolle jollei se rauhotu. Hain PLN:n ja vein himaan, mutta se oli tunnissa takasin huutamssa Golfilla, Toin sen sitte seuraavaks kissakaupalle, missä se viihtyki hyvin pari kuukautta ihan mainiosti. Sitte Tori soittaa Lutwalasta yks päivä tuos toukokuussa et tääl on kissa joka näyttää tutulta ja jolla on kaulapanta et tuuha kattoo onko tää joku siun mirri. Oli PLN. Toin sen takas kissakaupalle, ja se on taas viihtyny kaupalla hyvin.

Jeeee, PLN SYÄ TAAS! Jihuu!


Viime viikolla PLN tuli kipeeks, lakkas syämästä ja oli ihan abaaddinen ja depiksis ja kuumeinen ja yski. Vein sairaalaan, mutta PLN tulee hulluks häkissä, ja samalla ajaa kaikki muutki hulluuden partaalle koska PLN on äänekäs ja huutaa tauotta. Ei sen sairaalassa olemisesta tullu mitää. Hain sen pois sieltä ja petasin sille min vieraskammarin. PLN on nyt hiljaa ja tyytyväinen ja syäkin taas. Kyllä se välillä määkii, mutta kuulostaa vanhalta vuohelta joka on polttanu kartsan röökiä ja juanu pari pulloa viskiä, ääni on lähteny ku huus kurkku suorana pari päivää siäl sairaalan häkissä. Luulen, et nyt viä muutama päivä antipioottia ja palleroittelua min himassa ja sitte PLN pääsee takas kissakaupalle töihin.

Sellasta täällä, eli ei mitään erikoisen jännittävää meneillään. Miä oon niin vitun tylsä. Tosin täl viikol revittelen ja meen Lompokille vetää kreisishoppausrundin, koska kissakaupalla oo juur mitää myytävää. Kaik on myyty, ja hiiret on syäny loput.


Sitte kivakumara lopuks viuh.




Kaverilla oli ens yks jänes, tyttö tais olla. Jostain naapurista tuli tuntematon poikajänes yän tunteina paneen. Tässä on lopputulos.

Charlie. Charlie asuu Golfilla/Palmissa mutta on nyt sairaalassa ku Charlie on niin raihnain ja laiha, ni saapi muutaman päivän sairaalassa vähä yleiskuntoo toivottavasti nostavaa lääkitystä ja vitamiineja ja semmosta. Charlie on varmasti  elämänsä ehtoopualella, vanha herra jo, eikä myä ihmeitä hänen hyväks voia tehä. Charlie elää nyt sen aikaa kun elää, toivottavasti vielä pitkään, koska on aivan ihana kissa.

Hiirenperkeleet kissakaupalla tehny tuhojaan taas.

Anssi on saanu kaulapannan

Nylon, kääpiökissa

Kerttu on yks seittemästä kääpiöstä ja Kerttu on kohteliaastikin sanottuna ihan hirveä biaatsh. Ei tuu toimeen kenenkään kanssa eikä suvaitte ketään ja murisee vaan ja ajaa kaikki aina pois ruokakupeilta kun Hänen Kärttyinen Korkeutensa haluaa syyä.

Nylon

Anssi

Anssi. Kattokaa tuota vattaa!

Joo, olen nähny nää jo. Älkää enää postailko miulle näitä, okei?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti