Sivut

maanantai 12. lokakuuta 2015

Lasaretin mirrit




Viime viikko oli helvettiviikko. Hirvee shopinkireissuähellys Lombokille, kissanpennun kuolema, tulin ihan helvetin kipeeks (Äiti, oon kunnossa jo! Elä ressaa!),  Taalasmaahommat majatalossa oli yhtä saatanan hässäkkää koko viikon ( ja sitte ku näytti et rauhottuu ni katkes vesiputki ja tuli tulva.... jipijai!), ja mitähän kaikkee. Tuntu että juoksin ku päätön kana koko viikon paikasta toiseen ihan peräsuoli lotkollaan. Saatana että olen poikki. Toivottavasti tää viikko on vähän vähemmän helvetistä.

Toleranssi kaiken suhteen on vähän niukilla, miä en nyt just jaksa yhtään mitään idiootteja ja paskaa läppää. Ei oikeen naurata mikään.

Mutta oli viime viikossa kivaakin. Oli mukava ilta nuotion äärellä Lutwalan rantabaarissa. Parasta oli ilmanen kalja ja Lutwalan papukaijat jotka oli eniten bilemoodissa koko porukasta. 4 papparia istu puussa ja hokivat "OH MY GOD" ja naurovat paskasesti päälle. Mahtavia tyyppejä.

Lutwalan kissasairaalassa on vähän rauhallisempi meininki, ei oo häkit ihan piukassa potilaita tällä hetkellä. Meiän sairaalahuonehan on pieni, mutta parempi kun ei mitään. Miuta toki ahistaa kun siä kissat on häkeissä mutta niien on oltava, jotta voiaan heitä hoitaa. Kissalle kun ei voi sanoa että tuu sitte joka aamu klo 8 ja joka ilta klo 8 ottamaan lääkkeet ja syämään. Miä tiätty haluisin et joka potilalla ois sellanen viien tähen hotellimajotus, mutta kun rahat ja resurssit on rajalliset ni sä et saa koko maailmaa, Taavitsainen!



Sairaalahuoneessa on sellanen komerontapanen, ja meillä on nyt plääni, että komero laitetaan lihoiks ja siihen rakennetaan äitiysosasto, missä majailee emokissat joilla on poikasia. Meil on melkeen koko ajan imettäviä emoja, ja myä pietään niitä tuolla niin kauan että emo on steriloitu ja pennut imetetty. Se tarkottaa joskus helvetin pitkää häkkielämää emolle ja se ahistaa tietysti. Kuhan saahaan äitiysosasto rakennettua ni tulee paremmat oltavat, emoille tulee mahis ottaa vähän vapaata ja loikata jolleki hyllyntapaselle vähä lepäämään, ei oo vauvat koko ajan rämpimässä siinä ja järsimässä tissiä. Ja lisäks näin saahaan piettyä emot ja pennut erillään muista potilaista vähän paremmin ku nyt. Toivottavasti saahaan tuo rakentelu piakkoin hoiettua.

Sitte myä kerätään justiisa rahaa että voitas ostaa sellanen joku verta analysoiva vekotin. Miä en tajua asiasta juuri mitään, muuta ku et jos meil ois sellanen, ni se mahollistais hiukkasen paremman diagnoosin tekemisen kun sairaita kissoja koitetaan hoitaa. Saatais aina oikee lääkitys alotettua, eikä homma ois sellasta arvailua ja kokeilua ja semmosta et no tää näyttää nyt siltä että saattaapi olla munuaiset kosahtanu. Ollaan jo saalistettu ihan hyvä summa varoja tohon vehkeeseen, mutta viälä hiukan uupuu. Kissasairaalan Tori perusti Indiegogo-kampanjan millä koitetaan kerätä loput massit. Noin 800 USD puuttuu viälä. Lahjota siäkii, vaikka 5 dollaria, kaikki auttaa!

Askel kerrallaan kohti parempaa! Pitää muistaa että noin vuos sitte ei ollu minkäänlaista kissasairaalaa eikä kissakauppaakaan. Tiäs millaset tilukset meil on vuoden päästä! Eihä sitä koskaan tiijjä, jos joku tsiljonääri tulee ja lahjottaa maltaita!

Kekkä tänne tulee ja sukeltaa, ni sukeltakaa Lutwalassa. Koska ne on kissaporukoissa niin heitä täytyy supportata muutenkii. Kattokeepa tuo alla oleva video sukelteluhommista! Ei pöllömpää!






Lutwalan takapihalla on myäs punkaloveja 6 kpl. Ne o hianoja.



Lutwalan baaripoikien kissa. Toivat sen Lombokilta käymään rokotuksissa. Meijän mielestä se vois ihan hyvin jäähä tänne asumaan.

Papparit on päivät duunissa Lutwalan toimistossa, illat baarissa, OH MY GOD ja yät ne nukkuu omassa semmosessa semi-ulkohuoneessa mikä on rakennettu Torin ja Joen kylppärin jatkeeks.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti