Meri, tuo kalojen vilpola

Saari on ihan helvetin täynnä porukkaa. Rantaraitilla pyöräileminen aiheuttaa välittömän rattiraivokohtauksen. Sinko tai vähintään haulikko pitäs olla että pääsee kaikkien saatanan katuja tukkivien törrpöjen ohi ilman et verisuani katkeaa päästä.

Onneks sain tossa viikon lomailla. Yks italialainen kissamuija piti kauppaa auki ja miä sain olla vaan. Juatiin kavereitten kanssa kaljaa, lötköteltii naapurin uima-altaalla ja käytii sukeltelemassa. Viikkoon en poistunu omasta päästä saarta mihinkään Golfin kuppilaa pitemmälle. Eilen ku piti sitte lopettaa lorvailu ja tulla kissakaupalle saaren sykkivimmän ytimen välittömään tuntumaan ni  verenpaineen nousu oli huikea. Onneks Hiekkakikkare varmaan hiljenee heti uuen vuuen jälkeen. Toivottavasti.

Bizniz-naisna pitäs tietty ajatella vaan että kun on kauheesti jengiä ni vähäkö nyt kauppa käy ja kissoille tulee rahaa niin että korvat soi. Mutta ku miä oon vähä paska bizniz-nainen kun en silviisii jaksa ajatella.

Mutta enivei: piäni loma omilla huudiloilla tuli tarpeeseen ja oli ihana! Varsinkin oli ihanaa kun kerkes vihdoin sukeltelemaan vähä enempi eikä vaan hätäsiä aamusukleja sillon tällön.


Sukelteluolosuhteet tähä aikaa vuodesta on vähän mitä sattuu. Näkyvyys on kaurapuuroa tahi sitte hyvä. Vesi on helvetin kylmää (24 astetta) tai sitte ihan soppaa (30 astetta). Virtaukset on joko kesyjä tai sitte sellasia että paska tulee housuun ja kualemanpelko puristuu vanteena pään ympärille.

Miulla oli viime viikolla yks sellanen sukellus että miun nuppi levis ihan totaalisesti. Oltii tuos Menon edustalla ja jo meren pinta näytti vähän siltä et luvassa saattaa olla aika kreisi kyyti. Ja näin sitte oliki. Virtaus oli pahin mitä oon ikinä näillä kotivesillä kokenu, oltii syvällä, näkyvyyski oli mitä sattuu. Kyyti oli kauhiaa ja virtaus heitteli, paiskas pohjaan välillä ja sitte pyöritteli. Tuli vähän typpikänniäki ku oltii liki 30 metrissä mutta ei voinu mennä ylemmäs tasaamaan känniä koska virtaus oli niin kauhee et oli pakko koittaa pysyä lähellä pohjaa. Hengitys meni hyperventiloinniks ja homma levis ihan käsiin. Pyärrytti ja paniikkikohtaus oli ihan kauhia. 15 minsan kohalla en pystyny enää olee vaan viittilöin opelle että haluan keskeyttää tän hulluden justiisa heti nyt. Lähettii tulee pintaa kohti ja siinä safety stopilla jouduttii vielä sellasee pesukoneen linkousohjelman tyyppiseen pyöritykseen, mistä ei meinannu päästä pois. Henkityskuplat meni joka suuntaan eikä ollu mitää tajua enää et mitä vittua tapahtuu. Oot siinä 5 metrissä ihan muina sukeltelijoina ja kas nyt oonki yhtäkkiä 7-8 metrissä.  Piti uida kohti pintaa että sieltä pääs pois. Ku olin takas veneessä ni tuli pieni itku. Oli fiilis et oon ihan paska ja nynny.

Meri, tuo kalojen vilpola, se on pahimmillaan ihan kauhia. Siinä ihminen tuntee ittesä aika piäneks ja avuttomaks kun luanto antaa kyytiä.

Mutta ei voinu jäähä märehtimään. Se on se että jos putoaa hevoisen selästä ni on kiivettävä takasin satulaan. Seuraavana aamuna takasin mereen, vaikka oliki vähän jännäkakkaa märkäpuvun lahkeessa. Onneks oli ihana ja rauhaisa sukellus eikä mitään järetöntä höykytystä. Että toi kauhee sukellus ei päässy muodostumaan mikskään traumaks jonka yli ei pääse, ku sai siähen perään heti kivan ja helpon sukelluksen.


Pari päivää sitte oli kans vähän sätky olo ku mereen mentii mutta se johtu siitä että ku otin miun märkäpuvun kaapista ni siinä tepasteli skorpioni ihan muina tappajina. Märkäpuku lens aika kaaressa ja miä kiljuin ku mikäki neiti. Pojat rohkeena upotti märkkärin uima-altaan pohjaan painovöien kanssa ja sitte kääntelivät ja vääntelivät ja tarkistivat et peto on poistunu. Oli silti koko sukelluksen ajan sellain säpsähteleväinen fiilis. Että josko se paskiainen kuitenki jossai ryämii ja kohta tuikkaa miuta hanuriin. Ennenkin olen, ja nyt varsinkin, aina tsekannu töppöset ja kaikki, ettei siä lymyä mitään ylimäärästä. Ku täällä tropiikissa on tiäs mitä kauheita ötököitä jotka vaanii tappaakseen.


Sukeltelu, se on yhä parasta ja hianointa ikinä!

Huamenna on uuen vuuen aatto ja koko saari menee ihan kreisiks. Myä käyää ehkä varovasti alkuillasta pyärähtää kylillä kattomassa mikä helvetti siä on valloillaan ja sitte varmaan vetäydytään Golfin kuppilaan omiin kemuihin. Robert, Golfin omistaja, on luvannu pitää baarin auki ihan niin kauan ku myä ollaa tolpillaan ja kyetään ryystään kaljaa. Jei! Hyvää vuaden vaihetta sinne Mordoriin kans! Morjens!

(PS.  Oon nyt 2 tuntia koittanu latata kuvia tähän mutta vittu tuu mistään mitään kun nettiyhteys on niin hitaalla. Sama homma oli vuos sitte. Kun saari on täynnä ja joka saatanan selfiekeppi tanassa hilluvan urpon tarttee lataa 200 meitsiee instakramiin per päivä että kaverit näkee miten helvetin hyvä meininki on ni eihän tässä saa normaalit ihmiset tehtyä mitään hommia.

Vittu miä en jaksa. Tyytykää ny sitte noihi pariin onnettomaan kuvaan. Ei voi mitään.

Lisäys tovi myähemmin: ihan ku tän paskan julkasustakaan mitään näyttäs tulevan.... voi saatana!)