Sivut

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Pankkitili, tsek!


Wooohoooo! Olen onnistuneesti avannu paikallisen pankkitilin! Olo on ku oikeella nykyaikasella ihmisellä, hurraa! Voin itte maksella laskuja, lataa puhelimeen pulsaa ja säilöä suunnattomia rahavarojani muuallaki ku Edenin kassakaapissa.

Pankkitilin avaus on kyllä mahollista ilman työlupaakin, ainaki joissain pankeissa, jonkinlaisin ehdoin. Mutta helposti hoitui nyt kun oli kaikki tarvittavat leimat passissa. Olin henkisesti valmistautunu siihen, että vittu tästäkään mitään tule (koska Indonesia), joten oli iloinen yllätys että homma oli pelkkää okei-okeita ja no-problemia.

Ei tarvinu ku passin kanssa painella täällä Hiekkakikkareella olevaan pankkiin ja ruveta asiaa hoitamaan. Oli toimelias asiakaspalvelija, jonka kanssa täyteltiin pino lappusia ja kas, sain samantien automaattikortin sekä - jestas sentään - paperisen oikeen aidon pankkikirjasen! Asiakaspalvelijagubbe tuli miun kans viä automaatillleki, koska piti mennä kortin kanssa automaatille aktivoimaan niin nettipankki kuin jotaa muutakii. Ja sit piti viä lataa kännykkään pankkiappi, aktivoida nettipankki netissä ja sen jälkeen tartti hakea viä asiakaspalvelijalta sellanen pieni salasanakone. On nimittäin tunnareita ja salasanoja niin vitusti et oon ihan sekasin niien kanssa.

Tiätysti vois kritisoida et miksei riitä yks tunnari ja salasana kaikkiin, mutta en sano mitään. Oon vaan kiitollinen että nyt on oma pankkitili ja pankkikortti. Viä kun koklaan rahansiirtoa Mordorilaiselta pankkitililtä tänne ja saan sen toimimaan ni avot!

Pankkitilin avaaminen mahollisti myäs sellasen, että miuta ei naureta pihalle kun menen pankkikonttorille ja mukana on 5 kilon säkki paikallisia lelurahoja eli kolikoita. Niitä nimittäin kertyy noista kissojen rahankeräysbokseista ihan vitusti. Ja kolikoilla täällä ei sinänsä tee juuri mitään. Jos niitä kaupasta saa vaihtorahana niin yleensä anteekspyytelyn kera, et sori ku ei oo oikeeta rahaa, joudun antaa sulle näitä alumiinisia paskarahoja. Kolikot on arvoltaan 1000, 500, 200 ja 100 rupiaa. Joiden arvo on euroina noin ei-mitään. 1000 rupiaa on vajaat 7 senttiä, että laskekaa siitä.

Tuota paskaa oli siis säkillinen ja nyt joutuvat ne vastaanottamaan koska olen tärkeä asiakas jolla on pankkitili. Toki vaativat etukäteen että lasken nuo hilut ja pykertelen niistä teipin avulla kivoja pötköjä. Että irtoraha ei kelba mutta jos valmiiks sortteeraan ni saa tuua. Ja toinkin! Ja siinähän olikin liki puali miljoonaa hiluina, että kyllä kannatti pari päivää väsätä teipin kanssa kolikkopötköjä! Jei!

Muutoin ei täällä ihmeempää. Puuhaan Taalasmaana Edenissä, aurinko porottaa (sadekaudesta ei tietookaan!) ja hommat on jotakuinki ennallaan.

Poikkeuksellisesti en laita tähän loppuun söpöä kuvaa kissapoikasista, vaan kuuman kuvan Lutwalan uusista kuumista sukelluopettajista. Kaks noista asuu min naapurissa. Avot!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti