Tulivuori- ja sääuutiset

Tulivuoriuutiset

13.2.2018 (kuva: Mount Agung from my side - FBsivu)

Tulivuoriasioista kysellään kovin. Että mikä on tilanne ja uskaltaako tulla lähellekään vai pitääkö mennä lomalle ihan vaan Kouvolaan. Tilanne kaikessa lyhkäsyydessään on se, että tuo Balin suuri ja mahtava Agung on yhä ärhäkällä tuulella. Päästelee paineita ja jytisyttää huudiloita ja sylkee tuhkaa ja kiviä välillä. Viimeks toissapäivänä töräytti taas kunnon satsin. Lentokentät on auki, eikä meillä täällä ole mitään hätää.

Tilannehan on ollu päällä syyskuusta alkaen, marraskuussa tuli ekat purkaukset ja tämmösenä tämä saattaa jatkua vielä kauan. Ei voi tietää, tulivuori tekee tulivuorihommia eikä se niistä hirviästi tiedottele etukäteen.

Jännä kuinka nopiasti sitä tottuu tämmöseenki luonnonmullisteluun ja ihmeellisyyteen. Kun ekat purkaukset tuli ni hirviä täpinä ja ai että oli jännää. Nyt sitä ei korvaasa lotkauta kun näkee feispukista kuvia että aijjaa taas se sylkee paskaa taivaalle, ihassssama.

Rinjanin lepotila

Lombokin Rinjani on onneks lerputtanu ihan vaan lepotilassa nyt jo pitkään. Hyvä niin, sillä ei tähän kahen rintaman tuhkapörinöitä ollenkaan kaipailla.



Sääuutiset


Sadekausi on meneillään ja se tarkottaa, että sataa. Tämä tulee joillekin matkailijoille yllätyksenä. Olen saanu tiedusteluja huolestuneilta turisteilta, että ai kauhee, pitääkö siellä vaan istua sisällä, eikö voi tehä mitään. Juu kylä näin on. Se on sen tason katastrofi kun vettä sataa, että koko maailma pysähtyy ja huoneessa pitää vaan pönöttää ja kuolla nälkään. Aivan kuin siellä siun kotimaassakin ni koko yhteiskuntahan lakkaa olemasta aina kun sataa eikä ulos voi ollenkaan mennä.

Mutta vaikka on sadekausi, niin ei täällä silti koko ajan sada. Viime aikoina on ollu enimmäkseen aurinkoiset päivät ja sitte iltasella tahi yällä sataa ja ukkostelee. Ja sadekauden pitäs olla kaiken jären mukaan jo aika lähellä loppusuoraa, mutta mistäs sen tietää. Vimoset vuodet kelit on tehny vähän mitä niitä huvittaa. Välillä on läähätetty 8kk ilman pisaraakaan vettä, ja viime vuonna sato vielä huhtikuussaki ihan saatanasti.

Tuossa menee normaalisti tie

Ja onhan tämän sadekauden kanssa lähellä ollu ettei koko saari pysähtyny. Tuossa pari viikkoa sitten. Niskaan lojahti järjettömin sade mitä olen täällä kuunaan kokenu (oisko tää nyt miun seittemäs sadekausi täällä?). Vettä ja ukkosta tuli vesitykkivoimakkuudella noin 12 tuntia putkeen, siinä jäi kaikenlaiset esterin perseet tyystin toiseks. Olin miltei koko yön hereillä kun ukkonen ja kaatosade ravisteli huudiloita ja meteli oli hirviä. Miulla oli kotipihassa terden perustus justiisa muurattu ja kuhan aurinko nous ni pääsin verhon raosta kurkistamaan, että mitähän vittua tuolla ulkona tapahtuu. Kas, torppani edessä onkin tänään uima-allas! Perustukset täynnä vettä, jee!

Majatalon kanapuisto tulvi

Oottelin vesitykkisateen rauhottumista parisen tuntia mutta loppua ei näkyny joten oli pakko lähteä töihin. Sadekaapu päälle ja fillarin selkään ja eiku Majatalolle. Matka tyssäs puolenvälin kohalla kun töräytin fillarilla reippaasti yli polven ulottuvaan mutavesimereen. Joka siis normaalisti on tie. Pyärällä ei voinu polkea, oli pakko työnnellä fillaria ja kahlata siinä liejussa viimiset sata metriä majatalolle. Varvastossut jäi liejuun ja ne piti sielä kaivella kun ei oo varalipokkaitakaan, ja paljain jaloin sitte vaan rämpimistä ja viestittelyä henkimaaliman tontuille, että pliis ei käärmeitä eikä lasia tai nauloja jalkoihin, tänkjyy veri meni.

Majatalolla vesi tulvi portista sisään, uima-altaan vesi vyöry reunojen yli, kanojen piha oli täysin järvenä.

Sade onneks lakkas siinä aamupäivän aikana, mutta kesti päiviä että huudilot rupes kuivumaan. Semminkin kun sitä vettä kuitenki joka yö sato pikkusen lisää. Usiamman päivän piti tulla töihin sukellustöppöset jalassa kun piti fillaria työnnellä viimiset kymmenet metrit mutaliejun läpi.

Meillä oli Majatalolla samaan aikaan amerikkalaisia asiakkaita jotka olivat aivan kauhuissaan ja valittivat tietysti kaikesta. Minkäs minä saatana säälle voin, en minkään. Enkä voi sillekään mitään että saaren tiet tulvii. Heiän 2 viikon varaus muuttu välittömästi kolmeksi yöksi ja sen kolme päivää ne istuvat huoneessaan aivan hädässä ja kuittasivat sitte pihalle ja lähtivät Balille johonkin saatanan Mariottiin tai vastaavaan luksusresorttiin. Kertovat varmaan kotona että ai kamala oltiin kolme päivää nälkää näkemässä Gilillä kun siellä oli vedenpaisumus, että oli kyllä melkonen selviytymiskamppailu, just ja just jäätiin henkiin.

Ja säätila tänään: harmaata ja märkää! Litsläts! Kontiorunkkarin unelmakeli!

Tuo kaikki missä on vettä on normaalisti vihriää heinikkoa missä lehmät ja vuohet parveilee

Tänää on ollu tämmönen harmaa ja märkä päivä