Moottoritiellä on puuma: Läski meni läpi lattian

Monitor lizard menee siin tomerana

Pikainen tiedotus kuvien kera täältä Mälesiän synkästä yöstä. Tulevista nettiyhteyksistä ei ole mitään hajua, ja lähiaikoina edessä olevat paikat on piäniä ja ei ihan niitä missä kaikki saatanan haaremihoususet rennonletkeet rinkkaselkäset hipit ehottomasti jarruttaa, joten pakko rykästä asiat tiskiin nyt, kun ei oo tietoo millon seuraavan kerran löytää informeissön haivein. Kattokaa ku on helvetin tärkiää että pysytte ajantasalla siitä mitä miulle kuuluu. Tää on ykkösprioriteetti koko ajan kotkottaa et nyt tällee ja tollee.

Eniveis, olemme lukijamatkalaisen kans jättäneet tänään Tiomanin saarihommat taakse ja ollaan nyt varikkostopilla tämmösessä vähä yllätyksenä meille itelleeki tulleessa kaupungissa jonka nimi on Kuantan. Tämon tän sulttaanikunnan pääkaupunki ja on iso kaupunki ja on vitun iso moskeija josta huuellaa koko ajan jotain et syööööökäääää kanaa ja on vähä erikoismeininki muutenki. Yhtään länsimaalasta ei olla nähty ku käytii tuos dinnerit mässyttämässä ja hiippailemassa hieman. Mutta jo huomenna matka jatkuu kohti hipsterisurffareitten (Lonely Planet sano näin) Cheratingia. Ootetaa suurella mielenkiinnolla millasia on mälesialaiset hipsterit.

Mutta mein eilinen viiminen päivä Tiomanilla meni vähä touhukkaissa merkeissä. Miun piti mennä koko päiväks snorklausretkelle, mutta aamun jyllänny ukkosmyrsky ja raivoisana räyhänny meri töräytti miulle pupun pöksyyn ja jäin rannalle määkimään et en uskalla merelle nyt. Sen sijaan lähettiin talsimaan seikkailumielellä oman rannankaistaleen ulkopuolelle. Viidakkonyppylän läpi toiselle puolelle Tekek-nimiseen paikkaan. Siel oli lentokenttä, siel nähtii monitoriliskoja, siel oli autiot rannat ja siel kävi silläviisii et pulska puuma tipahti yhen kaupan lahosta lattiasta läpi. Miä nimittäin muina punkeroina yhes riepukaupas tallustelin ku Cami jotain shortseja siin valkkaili ja yhtäkkiä rojahti jalka lattiasta läpi ja mukkelis makkelis siihen kaatusin sit ja olin ihan et mitä vittua täällä tapahtuu. Kaupan lattia oli päälystetty sellasella hyllypaperin tyyppisellä hommalla, ja sen alla oli sitte yks lattialankku lahonnu täysin ja tallasin tietysti just siihen. Ei sattunu onneks mitää, ei sojottanu mitää halkoa pohkeessa tahi ruosteista naulaa polvessa, pienellä ruhjeella ja hämmennyksellä selvisin. Kaupan täti säikähti aluks vissii enemmän ku miä, ja oli ihan helvetin kauhuissaan et no nyt tuli tupenrapinat, mut ku sitte havaittii ettei mitää pahempaa käyny ja repesin vaa nauramaa ni johan alko kaupan tätikii hihittämää, ja säntäs pihalle kailottamaan koko lähitienoolle ilmeisesti jotain et TULKAA KATTOO MIKÄ LÄSKI MENI LATTIASTA LÄPI! Koht oli puoti puolillaan väkeä kikattamassa. Tämmöstä sattuu ku ei oo höyhenenköykänen rimpula, vaan kurvikas ja tuhti matami. Juu.

Meijjän vakkaripaari

Myä seikkailtii niin kauas ja niin kova helle pamahti päälle et alko voimat ehtymää ja lämpöhalvausta hönkimään niskaan ni porsasteltii ja otettii kotimatkalle venetaksi, millä suhattii tuhatta ja sataa omalle laiturille. Ruokaa napaan ja tottahan sen jälkee sitte vähän tiger beeriä. Ja sitte suihkuun ja sen jälkee ehkä viel vähä lisää tigerbeeriä ja oman hotlan rantapaarikii vihdoin aukes ja lisää tigerbeeriä ja kotkotusta yhen brittipariskunnan kans (joo-o, vieraille ihmisille on herranpiaxut sentäs juteltu, ku on tuo yks sosiaalinen pälpättäjä mukana) ja sit mein vakiorantabaariin rannan pätkän laiturin kupeeseen, mis ne aina iltasin heijastaa elokuvia vanhalle lakanalle ja missä on halpa olut ja hyvä musiikki ja lepposa fiilis ja missä lepakot sinkoilee sillee et saa koko ajan pelätä et millo pojottaa lepakko ottanahassa kiinni. Kekkulihommikshan se meni, mutta onneks miä oon vanha ja väsyny ja lähin jo puolen yön jälkee nukkumaan. Seuramatkan nuoriso-osasto sen sijaan oli kontannu omaan mökkiinsä tiettävästi vasta joskus neljän hujakoilla aamuyöllä, ja siltä se ystävättären kunto vähä vaikuttiki ku hää aamulla pärähti tukka pystyssä miun oven taakse kolistelemaan, et on vejetty pitkän kaavan mukaan.

Ja niiku oltii puhuttu että sit sellanen homma, et ei mitää krapulajuttuja niille päiville ku on tiedossa matkustamista. Ni eikö sitte molemmilla tänää ihan kauheet kanuunat ku ohjelmassa oli paikan vaihto. Voi helvetin perse sitä ihanuutta. Meil lähti paatti Tiomanilta yheltä päivällä ja sen kyytii sit vaa ja takasin Mersingiin. Mersingistä linjuriauto alle ja noin 3 tunnin kyyti Kuantaniin (17 MYR). Meil oli alkuperäin suunnitelma et pyyhkästää suoraa Cheratingii tänää, mut kello oli jo melkee kahexan illal ku saavuttii tänne Kuantanii ja molemmat oltii niin väsyi ja raatoi ja nälissää et todettii et jarrutetaa tähä yheks yöks ja lähtää sit aamusella vast Cheratingii. On se kivempi saapuu mestoille valosaan aikaan ja noin, mukavampi juosta ettimäs majotustakii ku pimiällä ja muutenkii saa huudilot haltuun hiukan paremmin ku näkee jotaa. Jotta tämän yän Kuantan on sijainti ja Classic Hotel on majoitus ja ihanat isot puhtaat huoneet, 90 MYR yä. Kelpaa.

Huomenna siis pitää löytää paikallispussi joka vie meijjät hipsteröimään Cheratingiin. Siel ollaa alustavan pläänin mukaan pari yötä ja sit lähtää pääsiäiseks Pulau Kapas -saarelle. Jänskättää hiukka tuo munajuhla, koska se on pitkä vapaa myäs tääl muslimien keskuudessa ja koko maa säntää johonkii lomahommii. Et kuinkahan hankalaa on löytää majotusta ja mitenköhän vitun hirveitä hintoja joudutaan maksamaan. Mutta sen näkee sitte ku munajuhlassa ollaan.

Nyt miul ei muuta asiaa. Lähen nyt monitoriliskojen yöhön, moi!