Sivut

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Tiomääääään

Aurinko laskee Tiomanilla

Sijainti on justiisa nyt Pulau Tioman, Malesia, eikä tämä ole aprillia. Hmm. Miä en oikeen tiiä mitä tästä paikasta tykkään vai tykkäänkö, mutta aurinko paistaa ja meri on lempeän liplattavainen lämminvetinen mukavuus. Mutta miä palaan Tiomanihommiin kuha ens selvitän millasen helvetin ähellyksen kautta on tänne päästy ja katot päitten päälle saatu. Täs on kert keretty piipahella yhes sun toises paikas ennen tänne hirviän kokoselle saaren köntsälle on päästy retkottaan.

Miä siis viime torstaina lensin Balilta Singaporeen, misä oli tärät Camipamin kans. Laskeudun tovin ennen Camia ja oottelin häntä siäl sit ulostuvien matkustajien suuaukolla kauhunsekasen jännityksen kans. Kui höyryyvänä ja täpinöissää se sielt oikee tulee? Vai onks se ihan taju kankaal väsymyksest? Vai tuleekse siinä kuosissa niiku legendaarisen amerikan vaihto-oppilas -sketsin (muistaakseni tv-sarjasta Tabu) Dennis, hirveessä soossissa ja seittemän kilon musta savi housussa? Mut luajan kiitos, ystävätär saapu sielt ihan okeina, toki jetläkistä ja lentämisestä hiukan sekopäisenä, mutta se kuuluu asiaan. Mukava oli nähä, ai jumpe. Ulkona mellasti kauhia ukkonen joten otettii kentältä pirssi suoraan hotelliin (Hotel 81 Dickson, Dickson Road. 99 SGD/yö 2 hengen pien ikkunaton komero mut hei, DICK! Hihi! Kikkeli! Muna!).

Miä jätin Camipamin kokoomaan itteesä hotellille ja lähin saman tien touhukkaana ostamaa meille bussilippuja aamun linjuriautoon jolla pitäs päästä Mersingiin Malesiaan. Onneks lähin, kert kävi ilmi että bussi on täynnä ja on siis syytä ettiä toisenlaista kyyditystä kohteeseen. Yhessä matkatoimistossa sit onneks miuta neuvottiin että otatte vaa aamulla linjuriauton Malesian puolelle Johor Bahru -nimisen kaupungin Larkin-bussiterminaaliin ja sielt sit ostatte bussikyydin Mersingiin. Tämä selvä! Uusien suunnitelmien kera takas hotellille, syömään, yhelle kaljalle (pieni pullo pubissa olikohan 8 SGD, ja kurssihan on et 10 SGD = 6 euroo, kallista ku perkele!) ja sit nukkumaan.

Mut mein hotellikäytävän varrella asu kiinalaisia, noita veikeitä tyyppejä, jotka viis veisaa kanssaihmisistä. Siel keskel yötä vaihettiin uutisia huutamalla pitkin käytäviä huoneista toiseen ja eihän siin kauaa menny ku päreet palo. Camipami kohteliaasti aukas ovee ja piipitti jotain et "pliis be quiet" mut miä karjuin pää punasena sielt sängyn pohjalt et SHUUUUUUUT UP! Ku kiinalaiset tuppaa olemaan semmosia ettei ne tottele kohteliaisuutta, eikä oikee muutakaa, piut paut välittää kanssaihmisten mukavuudesta tahi yöunista, ne perkeleet. Juu-u, miulla on sukset ristissä myäs kiinalaisten suhteen. Niiku joku toveri jossain facebook-statuksessaan joskus totes ni matkustaminen tekee rasistiks, ja valitettavasti oon tämän nyt todeks havainnu. Venäläisistä ei tarvinne sanoo enää mitää, kaikki tietää jo miten ne miuta rassaa, mutta kiinalaiset, saatana, ihan uus vitutuksen aihe. (Myös leuhkat sukeltajat vituttaa, ja lapsiperheet, ja kunnolliset ihmiset... ja ihmiset ylipäätään, et tää ei oo kansalaisuuskysymys yksistään). Aamul ne helvetin mölisijät alotti saman käytävällä huutamisen jo ties mihi aikaa, mut onneks meilkii oli aikain lähtö ni eivät sentäs herättäneet. Lähtiessä piti kyl kuiteskii ojentaa viel vähä ja tokasin yhelle ukolle joka siin kailotti menemää et kamoon, ihmiset nukkuu tääl viel, OLKAA HILJAA! Perkele.

Jotta perjantaiaamuna tepsutettii hotellilta ihan lähellä olevalle pienelle bussiasemalle mistä lähtee busseja Malesian Johor Bahruun koko ajan.  Lippu (2.40 SGD) räpylään ja kyytiin ja kappas, eikö siel paikallisväen seassa oo mein lisäks myös kaks suomalaista poikaa. Sillälailla. Mut hyvä oli, kert heti Singaporen puolen imigrationin jälkeen oltii jo piänes kiipelis, ku sel ei mitää toimintaohjeita kerrottu, ja mein bussihan hylkäs meijjät sinne. Ooteltii poikien kans pitkä tovi et josko tulis toinen saman virman pussi, mut ei näkyny, joten lopulta kyllästyttii oottelemaan tommoses välimaastos, ei-kenenkään-maalla. Kert ku oltii poistuttu Singaporesta mut ei oltu viel Malesias, ni tulihan siin olo et onks tää ny vähä vittumainen paikka lomaansa viettää ku ei olla niiku missää. Jonkuu muun bussin kyydillä päästii sit Malesian imigrationin ja tullipömpelin luokse ja päästii siis Malesiaan ja siel hikipääs ku rinkat hytkyen juostii ni saatii se mein alkuperänen linjuriauto kiinni.

Johon Bahrun Larkin-bussiasemalle tultii varttia vaille yheksän ja mainiosti ysiltä läks heti bussi Mersingiin (11.50 RM eli malesian rahaa ja kurssi on et 10 RM on noin 2,5 egee). Suamipojat yhä samassa kyydissä. Kahen ja puolen tunnin jurnutus mukavalla pehmeepenkkisellä linjurilla Mersingiin ja myä päätettii sit jäähä rauhas Mersingiin yheks yöks tekemään hankintoja ja pällistelemään, pojat jatko vauhilla Tiomanin saarelle. Hyvä että jäätiin mantereelle, iltapäivällä iski sellanen ukkoskuuro että ois tullu varmasti kakka housuun jos ois oltu just veneellä merellä posottamassa.



Mersing

Mersing, oi mikä idyllinen pikkukaupunki. NOT! Ihan perus-malesialainen rantakylä, eli ei esteettistä silmää hivelevä, mutta yhtä kaikki ihan okei. Majotusta on tarjolla vähän ja ankeen näköstä, mutta löyettii sit semmoin Riverside Hotel joka oli kelpo hinnaltaan sekä puhas ja muutenkin okei. Isot kivat huoneet, ikkunoista näkymä joelle, 90 RM. Ei paha. Muut kaupungin majapaikat näytti jo ulkopäin sellasilta ettei sisään halunnu ees mennä kurkistamaan. Molemmille omat huoneet, of koors, koska miulle on rankka koettelemus olla 24-7 kenenkää kans, olkoon kuin hyvä ystävä hyvänsä. Pitää olla oma koppero johon voi vetäytyä olemaan mykkä.



Kissanpullukka Mersingissä
Käytettii meijjän Mersingissä oleilu siihen, et hoiettii lauantaille laivaliput Tiomanille (menopaluu 70 RM), juostii ostamas kemikaaliokamppeita, myrkkyjä, alukset (iiih miul on uus emäsöpö valaanpunain Angry Birds -alus!) ja muuta tarpeellista (mm. uus akku puhelimee, vanha päästi viimisen piarun ja sekos), sekä nyhdettii automaateista rahaa ihan vitusti. Lisäks istuttii katukuppilassa juomassa kaljaa ja ihmettelemässä valtaisaa ukkosmyräkkää, syätiin paikallismässyjä paikallismässylässä, tepsutettiin rannalla ja miä tiäteskii kissoja joka kohas rapsuttelin. Koska oli Mersingissä sentäs kissoja, siitä piste!



Miun kesämökki

Eilen sit puolilt päivin lähettii paatilla kohti Tiomania. Laiva oli okei, mut siel oli kännisiä intialaisia jotka oli vähä liian riahakkaal tuulel miun makuu. Intialaiset, voi helvetti! On nekii yksii epeleitä. Mutta Tiomanille päästii, ilman ukkosmyräkkää, hermon menoo tahi kakkahätää. Oli suurta innostusta ilmassa kun paatti jarrutti Air Batang  eli ABC-rannan laiturilla ja vippas meijjät pihalle. Näytti hyvältä, mutta eipä aikaakaan ku alko tuntumaan pahalta. Majapaikan löytämisestä tuli varsinainen rojekti, koska joka helvetin paikka oli joko täynnä tai sit siel ei ollu ilmastoituja huoneita tai niitä oli vapaana vaa yks tai sit huoneet oli hirveen hintasia. Miä juaksin koko vitun rannan päästä päähän kysymässä joka vitun paikasta ja ei saatana missään mitään kelvollista. Lopulta jouduin tinkimään omasta erakkomaisuudestani ja otettii yhteinen ilmastoitu mökki Nazri's Place 2:sta, eli Kakkosen Natsista. 160 RM yö. Ei paha jos kaks jakaa kulun mutta tässä samassa ollaan yhä ja nyt on molemmilla omat mökit, miä aamulla muutin omiin oloihini ku ei tota yhes asumista voi jatkaa kauempaa, Camipami on niin hurjan äkäin ja pelottava aamusin (varsinkii jos sil  on rapula), ja sit miä oon nopee liikkeissäni ja metelöivä ja omanlaiseni äshoul joka ärsyttää ni tiuskimistahan siitä seuraa ja sellasta ny ei lomalla jaksa kukaa. Hurja hintahan toi satakuuskymppiä per yä on, Sulovileeniä ottaa pumpusta, mutta mielenrauhalle ja puheväleille ei sinänsä hintalappua voi laittaa. Ja myä ei täs olla enää ku pari yötä ni lompakko joustakoon ja toivottavasti jossain tulevissa kohteissa sit saa tasotettua tätä sikailua täällä.



Bile
Katon pään päälle saaminen oli sellain helvetti et miul meinas lähtee sen jälkee melkee taju, en ollu syäny mitää koko päivänä enkä juanu tarpeeks ja paukahti ihan nestehukka ja helvetin kuuma ja arskan porotus ja kamojen raahaamiin ees taas ja kaikkee ni piti hetki vetää happee ja sipsii ja jääteetä et pääs toimintakuntoon.  Eli rantapaarikuntoon. Eli saapumiskippiksille viuh, ja tuolt laiturin kupeesta löytykii lupsakka rantakuppila mis hyvin edukas olut (tölkki kaljaa 5 RM) ja mainio maisema suoraan auringonlaskuun. Siin riipastii useat, sit käytii kotimajapaikan ravintelis syämäs järkyn hyvät mässyt ja sit lähettii Ykkösen Natsiin (Nazri's Place 1) tonne ihan toisee päähä tätä rantapätkää ku kuultii et siel on raju bile ku jotkuu on menny naimisii siel ni on pändii soittamas ja vaik mitä menoo ja sinne senku menee vaa sukkana sekaan. Ja meininkiä siel olikii. Pändi rämpytteli, hääpari leikkas kaakkua, tulishou jylläs, ja tujakka gintonic makso vaa 8 RM. Oltii varmaan johonkii helvetti pual-kolmee saakka siel tenuttamas ja pojottamas ja pällistelemäs meininkii. Että ei täs kaikki toivo oo viel menetetty ku jakso noin myähää hillua paarissa.



Tuliswoh
Ykkösen Natsin pileitten paras homma oli kuiteskii kissa, tietysti, olenhan kreisi kätleidi, ni siel oli yks sellain musta kissa, joka oli ihan viimisillää paksuna. Se kehräs ja makas miun sylis ja olin ihan et ou mai kaaaad miten miäletöntä ku sen vattanahan läpi tuntu siel vattas olevien pienten kissanpoikasten käpälöitten sätkimiset ja sydäntenlyönnit. Hyvä ettei tullu tippa linssiin siin kuulkaa, jotenkii niin ihmeellist.

Tänää rapulapäivää on vietetty siel Ykkösen Natsin rannalla maaten, koska siel on tän rantakaistaleen paras rantsu, koko muu pätkä oli aamun laskuveden aikana pelkkää kivistä nahjuu. Alusten kaa lilluttii meres ja silviisii, ei minkään tekemistä ja sehän jos mikä tekee ihmiselle hyvää.

Huomenna miä lähen merelle, elikäs snorklausreissulle, ja sit tiistaina myä lähetää täältä pois ja jatketaa matkaa sellasee paikkaa ku Cherating. Siel pitäs olla surffareita, ni mennää mulkasee et onks ne komeita.


Biitsihommat, hyvät hommat
Ni että tää Tioman. Nii. Tää on ihan kiva kyllä juu. Tääl on sellasia helvetin isoja dinosauriksia, jotain monitor lizardeja ne on ja yks semmoin on jo nähty mut ei ehitty ottaa kuvia. Sit on oravia ja kissoja ja apinoita (ARGH!) ja sammakoita ja noin. Rannalla äärimmäisen vittumaisia hiekkakärpäsiä jotka puree ja sit kutittaa ihan kyrpänä. Baariskene on jotakuinkii olematon, ei oo regeibaaria, ei. Kaikki kuppilat tuntuu olevan iltapäivät kiinni (paitsi siel Ykkösen Natsilla joka lienee rannan paras maja-, meno- ja rantapaikka muutenkii) et nälkä tulloo jos ei muista ennen siestaa syyä. Internettiä ei oikee missää, ainakaa toimivaa wifii ja hyvää menttoolitupakkia ei saa vittu mistää. Mutta kyl tääl tän kolme yätä ihan lepposasti saa kulumaan eikä silviisii oo mitää vakavaa nipotuksen aihetta mistää. Mut arvosana on justiisa se "ihan kiva", eikä miulle täst paikast tuu mitää sellast oloo et tänne ois hinku tulla uuellee. Ja miun miälipide perustuu just tasan tähä yhtee ranta pötkylään, ja täälhän on vaik kuinka monta eri sellasta rantakylää mis varmaa kaikis erilainen meininki.

Jotta Mälesiän kurmottavan auringon alla kaikki hyvin. Camipamilla viel jonkinlainen kulttuuri- ja ilmastoshokki päällänsä, ku on ekaa kertaa euroopan ulkopuolel (Venäjää ei lasketa) ja tirisevän kuumas tropiikis ni kaikki on uutta ja jännää ja erilaista ja vähä pelottavaakii, mut eiköhä se kohta pääse ensijärkytyksestä yli. Miä oon kakkapökäleen värinen ja hiakkakärpästen syämä ja viien kuukauden reissaamisen rauhottama. VIIS KUUKAUTTA JO! Vittu miten nopiasti aika menee. Ja ei, Mordoriin ei ole ikävä. Omia läskejä kissojani kaipaan ja sit raejuustoa. Ja Stam1naa.

Lopuks rahapoliittinen katsaus: Maaliskuussa meni rahaa Balilta poistumiseen mennessä noin 1400 euroa, ounasteltua hiukan enemmän, mutta se johtu lähinnä siitä et seikkailunhalu tuli tiensä päähän ja asuin Gilillä ilmastoinnissa enkä halvassa kosteessa bambumurjussa.  Ja sisälty tohon jotain lentoshoppailujakii. Tässä kuussa varmaan menee vähintään saman verran, kert matkustellaan helvetisti ja ollaan nyt muutenkii sellasen seuramatkal et täs ei jaksa kauheesti sulovileenöidä.

Ei miul täl erää muuta. Seuraava raportti saapunee sit joskus ens viikol jos ja kun ollaa jossai mist löytyy internetti. Tää raportti on saatu ulostettuu yhen nettiputkan avustuksella, lainasivat pientä korvausta vastaan vähä kaapelia jotta sain oman koneen netitettyä. On tää tekniikka jännää!



Rantaraitti
Miun kesämökin terdeltä on aika kelpo maisema


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti