1.11.2011 Päde läks menee, menolipulla itsensähoitovapaalle. Heinäkuussa 2013 tuli päätettyä, etten palaakaan Mordoriin. Nyt on koti ja arki Hiekkakikkareella Indonesiassa.
Sivut
▼
sunnuntai 26. elokuuta 2012
MolamolamolamolamolamolaMOLAMOLA!
Nonii. Nysse on nähty. MOLA-MOLA! Jumalauta. Onneks oli porukassa mukana tyyppi kameran kanssa, muuten en uskois enää että oikeesti näin ton. Eli täsä postauksessa mukana olevien kuvien mola on justiisa tismalleen hän, meijjän molo, eikä mikään missä-tahansa-pongattu rändöm-ahven.
Mola-mola nähtii Nusa Penidan edustalla, sukelluskohteessa nimeltäns Crystal Bay, noin 22 metrin syvyydessä, aamulla ekalla pulahuksella, vähä kahexan jälkee. Mola-mola oli noin 3 metrinen lotko ja lilluskeli siin ihan lähellä vaikka kuinka kauan. Oli huikeeta. Tuli epätodellinen olo. Sellanen et näänkö ton oikeesti vai untako tämä hulluus vain on. Huh huh. Vittu minkä näkönen kala, oikeesti. Menee aivot ihan solmuun ku tollanen lilluu vastaan.
Kivaa oli myäs et oltii ainoo porukka paikalla noin aamutuimaan. Kuulema mestoilla hilluu mustanaan sukeltajia myöhemmin päivällä, mut aikaset märkäpuvut molamolan pongaa!
Muuta hyvää tän aamun sukelluksista ei ookkaa sanomista. Olen maailman paskin sukeltaja ja miun ois syytä pysyä uima-altaassa eikä lähtee ollenkaa tonne meriin sekoilemaan, koska oon täysin kyvytön tumpelo, joka ei osaa, vittu, MITÄÄN. Tämä on fakta. Unohtakee kaikki mitä oon omista sukeltelutaidoistani aikasemmin houraillu. Olen siis tänää kokenu ihan oikeesti (kokeneemmatki-sano-oikeesti) ihan vitun hirveet virtaukset. En tykänny yhtää, enkä osannu muuta ku olla säälittävä hätääntyjä. Täs kävi just sillai et ens tuli ylpeys et klopoti-klopoti ja sit heti sen jälkee kävi sillai et kas, lankeemushan se sieltä jolkottaa. Vittu.
Mut ihan sama, oon iloinen paska sukeltaja tänää, kert OON NÄHNY MOLA-MOLAN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti