Pallipäivä

Palliton potilas heräämössä

Kävi taas eläinlääkäri kylässä eli oli ns. pallipäivä. Hänen piti alunperin tulla jo eilen, mutta tulikii pien riiskedulointi elikäs aikataulun muutos. Tänään tohtori Gede rouvineen kuitenki hurautti paikalle. Korjattiin yhen mirrin verta ja visvaa vuotava viikon takanen leikkaushaava, ku tollo kolli oli riipiny tikit irti ja haava lepsotti levällään. Samalla pari isopallista kollia pääs kepeksistään. Kerättii taas yleisöä ja miä tärkeenä levitin uteliaille turisteille ilosanomaa, et mitä tässä tehään ja minkä takia.

Kustannuksia kertyi operaatioineen ja lääkkeineen 800 000 rupiaa. Pallirahaston tilikirjaan merkataan sen verran miinusta nyt.

Mirrit makaa täl hetkel tajut kankaalla kanakoreissa tuos miun terdellä. Miul on siis taas tämmönen kissanvahtimispäivä. Eli lisää plokipäivityksii tulee varmaan viä myähemmin tänää. Ei niin et täs asiaa olis mut jos lämpimixeen jotai mussuttais taas.

Palleista eli kivexistä eli kepexistä en ny jaarittele tän enempiä, tää alkaa olla jo niin tuttua hommaa tää pallien nips-naps et mitä täs lätiseää sen kummemmin. Laitan parit kuvat vaan.

Kollit leikkauspöyällä. Huomakkaa erityisesti operaatiota sivusta seuraavan pojanklopin ilme. Priceless!

Mä oon sellanen helvetin isopallinen kolli, joka on täs mesonnu huudeilla jo pitkään. Tänää sit ihan väärään aikaan en tarkkaillu selustaani lainkaan. Jouduin kanakoriin ja nyt on eessä uus elämä ilman kepexiäin.

Jos mä ihan vitusti ähellän ni salee mahun koko mirri tästä reiästä ulos.