Kokemuksen syvällä boobsiäänellä tykkään paasata aiheesta elämänmuutos. Että jos et oo tyytyväinen ni TEE sille asialle jotain. Ja jos et tee ni ole sitte hiljaa ja kärsi keskenäs. Ohan se tietty aina helpompaa olla vaan, päivästä toiseen, ku et heittäytyis toimeliaaks ja rupeis muutamaa niitä juttuja mitkä vituttaa. Mutta siinä helpossa ankeudessa siä parka vaan tuhlaat elämääs. Usko miuta, miä mälläsin pari vuaskymmentä ainaki tuolviisii. Ruikutin vaa ja kaikki vitutti jne jne jne. Mut kattokaa miuta nyt! Kaiken jätin, kaiken muutin ja kas, nyt oon uuenlainen aivan. Vanha, kyllä vain, mutta onnellinen. Plaaplaa, tätä virttä voisin veisata hamaan maaliman tappiin saakka mut en nyt jaksa. On tää ikäkriisi ja kaikkee.
Haluun kuiteski jakaa yhen toisen elämänmuutostarinan. Se on Suamisen Teemun tarina.
Klikkaa tästä ja lue.
Tiiserinä tähä loppuun:
Miun oma herkkä ja liikuttava tilitys/avautumistarina on tuloillaan, yhes lehes, SEURAAVASSA NUMEROSSA. Kerron sit tarkemmin ku tuo lehti on kaupois hiplattavana. Lehti ei ole Jallu tai Kalle.
Mut varo ettet itke koko jaksoo ku tuon jutun ens kuussa luet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti