1.11.2011 Päde läks menee, menolipulla itsensähoitovapaalle. Heinäkuussa 2013 tuli päätettyä, etten palaakaan Mordoriin. Nyt on koti ja arki Hiekkakikkareella Indonesiassa.
lauantai 18. huhtikuuta 2015
Papparivauva ja loman odotus
Lutwalassa on biäni papukaijavauva. Ruma on, joskin jollain oudolla tavalla myös aika söpö. Sen nimi on Zander ja hän on 6 viikkoa nuari, melkeen siis justiisa tuli munasta.
Itse kyllä pidän enemmän kissanpoikasista.
Sellasia oon haudannu tällä viikolla kaks. Vitsit jälleen kerran vähissä ja hermoromahus ja hysteria ihan justiisa tuossa hilkulla.
Muutenki miä oon niin loppu, että oon aika lailla itkun partaalla koko ajan. Kaikki vituttaa, etunenässä ihmiset, ja saa todella kaivaa pinnan jämiä jostain syvimmistä sopukoistaan et ei veä kaikkia nyrkillä nekkuun. Jännä homma että niin vaa nääki fiilikset pamahti takasin kun on ajanu ittesä ihan finaaliin. Ennen krooninen vitutus ja burnoutin partaalla huojuminen oli arkipäivää, nyt hieman yllättävä kapula rattaissa. Ihmettelen sitä, että elin näissä oloissa Mordorissa vuosikausia, enkä siltikään menny junan alle.
Mutta reilu viikko enää ni pääsen lomalle. Aion olla heti alkuun muutaman päivän radiosilenciossa. Miä en halua lukea yhtään tyhmiä kysymyksiä sisältävää tekstiviestiä tai sähköpostia, en halua kuulla mistään kissakriiseistä enkä mistään muustakaan. Jollei vittu osata kattoa informeissöniä internetistä ni imekööt kelliään.
Hekumoin jo etukäteen ihan pelkästään sellasesta yksinkertasesta asiasta että saa pari viikkoa majailla hotelleissa missä joku muu siivoaa. Ja syyä ravintoloissa missä joku muu tekee sapuskat ja tiskaa sen jälkeen. Ai lav Joku Muu!
Mutta ennen lomaa täs on viel eläinlääkärivisiitti ja Taalasmaakeikkaa (järki sano kyllä, että älä mee, sie et tarvi mitää ylimäärästä tekemistä tähän kohtaan, mutta vilkasu lompakkoon sano että pakkohan se on), ihan perus-kissakauppa-hima-kirjottelu-hommien lisäks.
Sitte koittaa loma. Kiitos.
Pitemmittä puheitta päätän tän tähän. Noudatan kerranki sitä viisautta et jollei oo juurikaan positiivista asiaa ni piä turpas kii. Siispä moi vaan taas toviks!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tsekkaa myös nämä
-
Tämä on viimeinen postaus blogiin tässä osoitteessa. On tympiny tämä bloggeri jo pitkään ja nyt oon vihdoin saanu nysvättyä uuet sivut, miss...
-
Hyvää uutta vuotta. Toistaseksi tämä 2019 on ollu aikamoista pahrustamista, mutta annetaan tälle vuodelle vielä kuitenki mahollisuus. Miul...
-
Valaistuminen tulossa tulivuoren takaa Pitkällisen pohdinnan, stressaamisen, arpomisen, lantinheiton, höpsismin, kitinän, vikinän, itk...
-
Miul on viiminen päivä Taalasmaan Ullana menossa. Sen kunniaksi (ja koska oon vähän väsymyshysteerisessä tilassa, nukuin huonosti ja heräsin...
-
Elämä Hiekkakikkareella kulkee tätä nykyä etten sanois normaalisti. Maanjäristyshelvetin alkamisesta on nyt 3 kuukautta ja hilut ja täällä e...
2 kommenttia:
Tiedätkö Patzy mitä? Oot todellakin lomasi ja radiosilenciosi ansainnut.
Ja vaikka kaikki tuntuukin nyt ihan kakkakikkareilta ja oot puhki ja väsynyt, niin on sulla jotain edelleenkin erilailla kuin siellä Mordorissa: Sä tajuat, että sun täytyy pitää vähän lomaa ja olla siinä hiljaisuudessa.
Voimia ja energiaa sulle <3. Pidä huolta itsestäsi ja toivottavasti pystyt rentoutumaan ja nauttimaan lomastasi, saat akut ladattua jne.
Sä oot tehnyt siellä niin tärkeää työtä ja... no, kyllähän sä tiedätkin jo. Olet tärkeä.
P.S. Mä olen ehkä se sun kolmas lukija. Ehkä, mutta sekin on epävarmaa...
Kyllä,,ansaittu loma! Pidä huolta ittestäs kans!
Lähetä kommentti