Suklailupäiväkirja Mabul - Sipadan - Siamil

Täs ois nyt jaaritteluu männäviikon sukelteluista. Haaaaukoitus, ai nou. Ja sit hei nysväsin tässä flunssapäissäni ku ei muutakan tekemistä oikee jaxa, ni tommosen erityisen sukeltelusivun. Tsekitaut.


Mut nyt niihi sukelteluihin, pläts vaan!

Perjantai 30.11.2012 - Kolome komiaa sukellusta Pulau Mabulin edustalla

Hurja sukelteluviikko alkaapi tästä! Jihuuu! Luvassa on ainakin 5 päivää sukeltelua, ja yhteensä 16 sukellusta. Ja ens maanantaina on luvassa se tän reissun kohokohta, eli koko päivän reissu Sipadanille ja siellä 4 sukellusta. Sitä ootan niin et järki lähtee. Siäl voi tsägällä nähä isoa kalaa. Valaat, hait ja valashait:  riviin järjestykää!

Aamulla tultii SannaVeen kans Mabulin saarelle ja meil alko samoin tein sukeltelut. Ei päästy laiturilta ees maissa käymää ennenku jo hätistettii sukellusveneen kyytiin. Kyllähän se passas!

Shuklaus 63 - Stingray City

Eka sukellus kahteen viikkoon, ja samalla myös eka sukellus niien nöyryyttävien Lembonganin paskojen jälkeen. Sukeltelijan itseluottamus oli pohjamudissa. Jännitti ja hermostutti, pelotti et tuleeko huimausjuttu ja veänkö hapet puolessa tunnissa ja onko muutenkii yhtä sähläämistä. Oli jotenkii niin amatöörimäinen olo ja fiilis et miä en osaa mitää ja tunnelma oli niiku en ois ikiin ennen sukeltanu.

Mut ei ollu sähläämistä! Kuulkaa, 60 minuuttia sukellettiin, miulla oli ilmaa pullossa viä 60 baaria ku pintaan tultiin! Ei huimannu, en säheltäny (kauheesti) ja muutenkii oli ihana sellanen rauhallinen lillumis-sukellus, just mitä tähä kohtaa tarvittinkii. Vähän oli ruuhkaa välil veen alla ku muita ryhmii oli samas kohas, mut se ongelma ei ollu miusta johtuvaa, joten itelleni myännän tästä suklauksesta silkkaa hyväksyvää nyökyttelyy.

Suklauspaikka itessään oli sellain korallinen mesta. Korallit hyväs kunnos ja paljo kaikkee kalaa. Ekaa kertaa näin crocodile fishejä, ne on hienoja. Oli myös kilppareita, stingreiskoja, scorpion fish, nudibrancheja (alan pikkuhiljaa lämmetä noille ihmeellisille limaklöntsille) ja kaikkee sellast. Maksimisyvyys noin 26 metriä ja suklaus kesti tosiaan tismalleen 60 minuuttia.

Shuklaus 64 - D Wall

Hurja seinämäsukellus! En oo ikiin ennen tollasta seinää pitkin menny, ku siitä ei nähny ees mihi se loppuu, varmaan menee maapallon ytimeen saakka, siltä näytti. Sen vähän mitä näki, näkyvyys oli heikohko, mutta ihan riittävä. Seinä ittessään oli sukelluksen vaikuttavin asia, hirmu jännää oli. Nähtii siä mm. kummallinen leaf scropion fish. Ja lisää krokotiilikaloja! Ja kilppareita, heit on täällä ihan ruuhkaks asti.

Sukellus loppu matalikolle, jossa oli hianot korallit ja hirvee kalavilske. Meitsillä oli pintaan tullessa viä ilmaa vaikka kuinka! Muutenki vedin ihan hianosti. Itseluottamus alkaa pikkuhiljaa palautua. Osaan miä ehkä sittenki ihan vähä sukeltaa.

Shuklaus 65 - Sandy Bottom / Artificial Reef

Nyt jos koskaan on oikee paikka sanoa että jopas oli PÄRÄYTTÄVÄ sukellus! Yks miun sukeltelu-uran ehottomasti ja heittämällä hienoimpia pulahduksia evö.

Etukäteen olin ihan et njääh, ku mein suklausopas kerto et mennää ihan  toho rannan etee töllistelee hiekkasta pohjaa. Ei kuulostanu järin kiinnostavalta, kelasin et vittu siä sit mennää ja hiekka pöllyää ja tsägällä nähää joku onneton ankerias ehkä. Mutta jumalauta, se oli saman tien ku pohjaan tömähettii ni meiät ympäröi hirvee kalalauma jotai pikkusinttejä, oli ihan huikeeta ku niitä oli miljoonia. Sen jälkee löyty kaks ghost pipefishiä, jotka oli ihan älyttömän hienoja ja kummallisia otuksia. Sitte stick pipefish. Ehkä suurin valtavin mega-kultaturbo-super-kilpikonna mitä ikinä on missään ollu. Samoin tein toinen yhtä iso lotko. Sukelluksen aikana viä ainaki 3 vai 4 samanlaista jättiläistä lisää. Mureenia. Uponnu veneen raato ja sit ihan ihmisten tarkotuksella rakentamia kaikkia juttuja pohjassa, jotka vilis elämää. Mandariinikala, vittu miten hieno! Krokotiilikala taas! Frogfish (lajia shaggy, luulemma), herraisä se oli ruma. Lauma squidseja selän takana toljottamassa.  Hämmentävin hienoin sarjakuvahahmomaisin vihreä veikee nudibrach. Elämyssulakkeet poksu menemää ku popkornit kattilassa konsanaan.

En TODELLAKAAN usko evoluutioon enää. Jo nää kaikki hämmentävät luikerot ja pönöttäjät ja muut mitä oon tänää nähny... ei oo mahollista et ne ois kehittyny ns. vahingossa jonkuu helvetin big bängin jälkipörinöistä. Myä ollaa  jonkuu viksumman aineksen labrakoe, sanokaa miun sanoneen.

Maksimisyvyys tällä huikeella suklauksella oli 14,3 metriä eli matalalla pysyteltiin. Mut valitettavasti täl kertaa miä ryyppäsin putelini ekana viiteenkymppiin eli olin syyllinen sukelluksen loppumiseen 59 minuutin kohalla. Puolustukseksein on todettava, et veneestä kaatuessa ilmaa oli vaan 170 baria, eli normaalia vajaammalla pullolla jouduin sukeltamaan. Harmitti, kert tätä sukellusta oisin halunnu jatkaa viä vaikka kui kauan.

Miä en malta oottaa et tulis huomisaamu ja pääsis takas mereen.

Lauantai 1.12.2012 - Huonot näkyvyydet mut hienot shuklaukset

Shuklaus 66 - Kapalai House Reef

Päivän eka suklaus oli naapuriin, Kapalai-saaren edustalle. Tai Kapalai mikään saari oo, jonninmoinen matalikko vaan, mihi on pykätty semmonen resortti, joka huutaa kauas et köyhillä ei asiaa tähän majataloon.

 Sukellus oli hiano. Oli siinä korallihommiaki, mutta komeinta oli ns. artificial reef -rakennelmat ja siellä seassa makaava puuveneen raato. Eilen olin viä vähä kiikun kaakun et mitä noista ihme rakennelmista ny kelailis, vähä sellasta epäaitoohan ne on, mutta toisaalta näyttää merenelävät tykkävään, sellanen kuhina niissä rakennelmissa käy. Kapalain edustalle oli tehty semmonen vähä niiku vedenalanen kylä, oli ikäänku talon muotosia kehikoita ja kaikenlaisii tornirakennelmia. Aika jännä meininki sukellella siel seas.

Näkyvyys oli valitettavasti taas ihan paska, mutta alan jo tottumaan pulikoimaan sameissa vesissä.

Nähtii helvetin isoja mureenoja, siis ihan luokkaa kivikautinen dinosaurusmonster. Ja älyttömän kokonen great barracuda ja joku lehmän kokonen kähmijä elikäs grouper. Ja sit kaikkee peruskalasoppaa ja perusmöyrijöitä. Scorpparifisuja ja semmosta.

Maksimisyvyys piirun alle 20 metriä ja 55 minsan sukellus. Ärsytti ku ei ollu ilmaa ku 180 baria lähtiessä, mut riitti ihan hyvin, olin viiessäkybässä vasta ku kiipesin jo veneesee. Jännää ku en yhtäkkii enää ookkaa ihan hullu happijuoppo.

Mahtaaks vaikuttaa toho ilman kulutuksee sellain et meitsihän ei oo muuten viikoon polttanu röökiä? (Lupasin et en mainitte tätä asiaa enää ikinä, ennenku on vähintää 3kk menny ilman spadduu, mut nyt näin ihan ääneen vaa asiaa pohdin täs...)

Shuklaus 67 - Seaventure

Tosa Mabulin saaren edustalla pojottaa sellanen kauhee joku entinen öljynporaushäkkyrä, joka on toki maalattu ilosilla väreillä, mutta maisemanpilaajahan se kuitenki on. Hökötyksen alla on vallan messevät sukelteluhommat. Sinnekin oli väkerretty noita artificial reef -hommia, mut so what. Kalasoppa oli simmottista et ei muuta ku silmät ymmyrkäisnä siinä polskuttamaan.

Ei mitään erikois-erikoista, muuta ku helvetillisiä kalaparvia ja yleistä hienoo. Jännin ja mahtavin homma oli leikkisät cornetfishit, joita oli ihan laumoina. Ne on sellasia pitkulaisia letkuja niinku, ja saattavat olla aika pitkiäki, siis sellasta yli metrinki mittasta nakkia. Ni vallan ens yks semmonen ui ihan lähelle, melkeen hän tuli niiku nenä kii miun maskii. Sitte meni vähä kauemmas mutta tuli takas. Ja sitte miä uin lähelle ja hää ei milläskää. Useen sellasen kanssa sitte vähä siin hupsuttelin, uin heiän alta ja vierestä ja oli ihan saatanan mahtavaa. Nuo pitkulaiset kalanakit on nyt miun uus suosikki.

Alle 16 metrin syvyyksissä oltii koko aika ja 54 minsaa veen alla. Miulla taas lähtiessä vaan 180 baria putelissa, mutta oli viä 60 jälellä ku tultii pintaa.

Shuklaus 68 - Paradise

Sukelluspaikka oli aivan saaren edustalla ja siä oli sellanen loiva korallinen rinne. Näkyvyys oli todella paska, mutta nähtii kuiteski kaikkee jännää. Heti suklauksen aluks EAGLE RAY! Piäni oli mutta eagle ray se on piäniki eagle ray. Sitte oli helvetin kokosia kilppareita ja myös pienempiä, niit oli niin paljo et lopetin laskemisen seittemännen kohalla, ku tuntu et mihi vaa kattoo ni siä taas yks makaa tahi menee tahi tulee. Oli myäs krokotiilikala ja oktopusi ja cuttlefish ja iso lobsteri ja nudiksii (= nudibrancheja siis, mut niit on ny nähty niin paljo kaikenlaisii et tuttavallisesti heitä voi jo kutsuu, eli siis nudiksii vaan). Valtava parvi jotai pikkusinttejä ui yhes kohas päin, tuli olo niiku ois joutunu johonki tietesielokuvaan, näytti just siltä niiku jotaa madonreikää valon nopeudella menis ku sintit ympäröi joka puolelta niin ettei päivänvalookaa enää näkyny.

Ja hei, kreiseistä kreiseintä: 71 minsan suklaus. Tais olla miun pituusenkka. Huikeeta kui hyvällä mallilla on hapenkulutus ny.

Tällä suklauksella piti käyä dive masterin hihaan kii ja ojentaa. Vituttaa suunnattomasti sellanen sukellusvetäjä jolla on sellain metallikepukka jolla se käy tökkimässä asioita. Se tuntuu olevan erityisesti paikallisoppaitten tapa, oli maa mikä hyvänsä. Nyt miulla palo päre ku se octopusia kivenkolosta sorkki. Jumalauta jos se pusi haluaa olla siä kolossa ni antaa pusin olla kolossa, saatana. Kattelin sitä tökkimistä hetken ja sit meni hermo. Nyppäsin jätkän tikkuineen vittuun siitä ja viittilöin äkäsenä et EI.

Jännä homma et tota tikulla sorkkimista on. Semminkin, kun miuta ojennettiin ku miulla oli kakkossuklauksella tänää käsineet käessä. Ku sanottii et siä voi joutua roikkumaan naruissa jos on kova virtaus, ni vetäsin nyppylähanskat käteen siltä varalta et joutuu roikkuu jossai henkesä kaupalla. Ni suklauksen jälkee tultii sanomaan et "I assume you have not been told that we have no gloves -policy here????". Aivan oikein oletettu juu. Selitys oli et käsineitten käyttö pistää ihmiset kovasti kopeloittelemaan asioita tua meres. Miä en tätä asiaa ihan ymmärrä, ei kai ny saatana hanskojen käyttö oo jonkinlainen porttiteoria johonki järjestelmälliseen korellien pilkkomiseen? Ei miulla ainakaa tuu yhtää sen enempää miäleen sorkkia tua meressä MITÄÄN, vaikka kui ois lapaset. Lapaset on miulla tasan kahen asian takia: jos on kylmät veet ni lämmikkeeks ja jos on virtauksia, ni käsien suojaamiseks  silt varalt et joutuu todella kovasti pitelemään kii jostaa kivenmurikoista (ketkä voi olla teräviä). Mut ei sitte lapasia enää.

Toivottavasti Sipadanilla ei oo niin rajuu kyytii et pitää ihan hulluna jossaa parrussa roikkua. Herkät rinsessamaiset nakkisormeni säikkyvät jos pitää vedellä paljaaltaan.

Huomenna miä piän vapaapäivän suklailusta. Annan korvien ja elimistön muutenkii lepää ja rauhottuu, täs on ny kahes päiväs riipasta 6 sukellusta ni tarttee pysyy ihan pinnalla hetki, ottaa rennosti, kattella saarta, makailla rannalla ja lepuutella vaan, keräillä voimia. Maanantaina on meinaan luvassa aika rankka päivä: se on oltava laiturin nokassa kello 6:15 aamulla, ku lähetää koko päiväks Sipadanin saarelle ja siä tehää 4 sukellusta. Sitä ootan niin kovasti et en tiä miten päin täs olis. Odotukset on korkeella ja pettymys tulee olee aika raju jos en nää siel mitää isoo ja hurjaa ja ennennäkemätöntä. Toivomuslistalla ois kärjessä Devil Ray (koska... no, DEVIL!) ja kaikenlaiset hait, jotka ei oo black tai white tip riuttiksia, koska niit nään kotivesillä Gililläki niin usein et haaaaukotus. Hammerhead jos tulis ni järki lähtis, myäs valashai ois sellanen et titityy.

Nyt lähen juomaan yhen ison kaljan. Koska huomenna on vapaapäivä. Jeeee!

Maanantai 3.12.2012 - Koko päivän sukellusmayhem Sipadanin saarelle

Sipadanin retki starttas aamulla kuuen jälkee ja takas oltii neljän maissa iltapäivällä. Hommaan sisälty 4 sukellusta ja pöperöt ja kyyditykset. Odotukset oli korkeella, ja päivä tarjos miulle todellista epämukavuusalueella polskimista, mutta myös huikeita elämyksiä.

Aamulla oli vähä flunssanen ja tukkonen olo, joten jännitin perkeleesti onko röörit niin tööt ettei paineita saa tasattua ja sukellukset jää tekemäti. Mutta eipä ollukaa nin mitn onkelmia asian kans.

Shuklaus 69 - Turtle Patch

"Does everyone want to go to THE BLUE?", huuteli mein sukellusäijä Simon ja kaikki hurras että JEES. Miä olin hiljaa, koska en halunnu olla nynny ilonpilaaja, mutta miun vastaus ois siis ollu että no ei helvetissä. Oon kerran käyny ihan nopeesti vaa sinisellä enkä erityisemmin asiasta innostunu. Mutta sillo se siniin tuli vähä yllärinä ja oli tosi nopee piipahus kalalauman perässä. Nyt lähettii oikee suunnitelmallisesti ja tarkotuksella syvälle sineen ettimään jotaa isoo. Saatana ku pelotti jo etukäteen.

Eikä se miällyttävää ollukaan. Totesin het kärkeen ku hävis koralliseinä näkyvistä et nyt en tippaakaan vilkuile mihinkään, keskityn tismalleen tuijottamaan eellä menevän Simonin persettä. Oli sellanen olo et jos alan kuikuilee ympärilleni ni pyörryn. Ku ei ole mitään kiintopistettä missään, pelkkää sinistä tyhjyyttä joka suunnassa. 22 minuttia tätä helvettiä noin 30 metrin syvyydessä, jihuu!  Mitään ei nähty, eli piinasta ei tullu ees mitään palkkioo. Pöh.

Sinisellä seikkailun jälkeen teki miäl pussata riutan reunaa kun se näkyviin sieltä sinisestä putkahti.

Nähtii helvetillinen barrucuda-lauma joka pyöri hurrikaanina ympyrää. Saatanasti haita (white tipsejä ja gray reef sharkkeja) ja kilppareita.

Suklaus kesti 54 minuuttia (josta noin 22 minsaa sinistä helvettiä) ja vajaan 30 metrin maksimisyvyys.

Shuklaus 70 - South Point

Niin saatanasti haikaloja et rupes jo jossai kohin haukotuttaa. No eikä ruvennu, hait on hianoja, niistä innostuu vaikka niit vilisis ympärillä kuinka. Napoleon wrasse, giganttisia trevalley-lotkoja, kilppareita ym. Suklauspaikka oli sellain pohjaton seinämä ja osin loivaa rinnettä, lopussa komiaa korallimatalikkoa.

Hups, vähä yli 31 metrii vahingossa luiskahin. Mut ku se on just perkeleen vaikiaa pysyy oikeis syvyyksis ku ei oo pohjaa johon sitä omaa olemistaan niiku kohdentais. Tietsikkaa vilkasemalla vasta sit aina hokaa et käääääk.

Shuklaus 71 - Barracuda Point

Oli vähän vitusti haikaloja. Oonko jo maininnu et tänää on nähty haikaloja? Joka sukelluksella enemmän ku aikasemman koko ssukeltelu-urani aikana yhteensä.

Kilpikonnia oli niin paljo et yhes kohas laskin et niitä oli 7 kpl samassa näkymässä ja jos päätä vähä kääns ni siä oli muutama lisää. Lisäks oli pähee lauma valtavan kokosia pattipää-parrotfisuja ja ihan hulluna hurrikaanina pyörivä tuhansien tsäkkien (= jackfish) lauma.



Shuklaus 72 - Drop Off / Turtle Cave

Sipadanin saarihan on sellanen et sen ympärillä on IHAN VITUN SYVÄÄ ja se saari pojottaa yksinään keskellä ei mitään. Heti rannasta putoo noin 600 metrii syvä seinämä ja ympärillä on sellasia 2 km syviä kohtia myös. Tästä syystä sinne tulee isojakin kaloja lillumaan, ja siä on paljo kaikenlaisii siivouspisteitä eli cleaning stationeja mihi fisut tulee siivoojakalojen ronkittavaks.

mein päivän vika sukellus lähti laiturin päästä, mistä putoo se 600 metrin seinämä. Mentii seinämää pitkin siis, ekana Turtle Caveen kurkkaamaan. Turtle Cave on joku luolahässäkkä, misä on kuulema paljo kilpikonnain luurankoja. Sinne jos haluaa sukeltaa oikee kunnolla ni tarttee olla luolasukelluspätevyys, mutta perussukeltajat voi käy siin varovaisesti vähä kurkkaamas. Itzehän en tokikaan menny ees suuaukolle kunnolla, koska miulla on (monien muiden ongelmien lisäks) aika raju tommonen tunneli-/luola-ahistus. Siihe ku yhistää et ollaa veen alla ni heippa vaan, silmissä pimenee pelkästä ajatuksesta. Miullahan siis pulssi nousee tuhanteen jo ku ajan Kehä Ygösellä autolla Leppävaaran tunnelin läpi, koska ahistaa olla tunnelissa. Et sellasesta lähtökohasta ni ei mitn jakoo mennä mihinkää koloihin ku sukellellaan, saatana. Oottelin siin ulkopuolele sit ku muut kävi kurvaa piänen kiakan siäl luolas.

Muuten suklaus oli seinämää pitkin menemistä ja oli yks muutaman minuutin sinisellä meno kans, eli miulle se tarkotti taas Simonin perseen tuijottamista ja tiukkaa keskittymistä siihe, ettei vahingossakaa vilkuile ympärilleen. Mutta ny tiesin et tää kestää vaan hetken ku ylitetää yks kohta ja sit ollaa taas seinämän viäressä.

Seinämäs yhes kohas lillu semmosii kellertävii barracudii, ja sit joka suunnas oli aina vähintää yks hai, kilpikonnii ja kaikkee sellasta. Sukellus loppu korallimatalikolle, keskelle järjetöntä tsäkfisujen hurrikaania. Komiaa.


Ei nähty mitään erityisen megaisoo ja järisyttävää, mikä jollain tavalla tuntuu hiukan pettymykseltä, ku olin liatsonu odotukset ihan älyttömäks. Toisaalta oli ihan huikeen paljon kaloja ja varsinki helvetisti haita, maisemat oli komeet ja sikäli kaikki hirveen hienoo. Miäkii osasin ihan okei, ja vaik olinkii vähä hätäännyksis yhes sun toises kohas ni kaikesta selvisin. Hapenkulutus oli kohillaan ja muutenki kaikki jee. Sipadanille haluan uuellee viä joskus, miälellään pian.

Mut voi luaja että 4 sukellusta päivässä vetää punkerosta mehut. Tänää nimittäin tulee uni enkä jopa ennen ku kello tulee kahexannnnnnZZZZZZZzzzzz......krooh pyyh ja sahattavan tukin kuva tähän lopuks.

Tiistai 4.12.2012 - Suklailupäivä Siamil-saarella

Flunssainen olo jatkuu, mutta koska ohjelmaan putkahti koko päivän retki jolleki uuelle saarelle, ni messiin vaan ja parasta toivoen.

Olin aika varma, että hommasta ei tuu ainakaan sukeltelua, sen verran oli vittumainen olo rööreissä. Mutta kappas vaan: ekan sukelluksen alussa piti hippasen ottaa hitaasti tuo syvyyksiin losottaminen ja korvan kanssa sai tosissaan ährätä ja nyhrätä, mutta kyllä se siitä taas tokeni. Hirvee pitkä ulvasu vaan kuulu ja sen jälkee ei mitään onkelmaa.

Retkikohde oli saari nimeltään Siamil. Noin tunnin venematkan päässä Mabulilta.

Suklaus 73 - Monkey Pocket

Hiekkapohjasta rinnettä pääasiassa, ajoittain korallihärpäkkää. Melkonen virtaus oli välillä, mut en tiiä oliko se niin hurjaa kuiteskaa, ku ei lainkaa ees pelottanu, ihan lastuna menin kyyissä vaan.

Paska näkyvyys mutta orankirapu oli ja mureenia ja cuttlefishejä ja nudiksii. Alan tosissaan innostua nudiksista. Ne vasta onki hämäriä tyyppejä, saatana.


Suklaus 74 - Meditation Wall/ Dead Man's Drop

Täs oli hiekkapohjaa, loivaa rinnettä ja sit pähee pystysuora seinä. Seinät on kiehtovia, ne on täynnä kolosia joissa luuraa ties mitä.

Oli mustekalaa ja blue ribbon eelsejä (ne on aina niin hassuja) ja kaikkee. Ja yhessä korallimöykyssä oli kolme eriväristä leaf scorpion fishii, yks iso perus-skorpparikala ja viä krokotiilikala. Ömeising.


Suklaus 75 - Smuggler's Cave

En oo varma suklauspaikan nimestä, kuulin ehkä väärin, ku vittu siä mitää luolaa ollu. Mentii vetee aivan rannan tuntumasta, Siamilin saaren ihan edustalla siis. Hiekkanen pohja, näkyvyyttä ei juuri lainkaan mihinkään suuntaan, saatanasti roskaa ja paskaa pohjassa. Ja aivan vitusti hämmentäviä otuksia siel seas. Sole fishejä, stick pipefish, leaf skorpparikaloja, jotain erittäin kummallisia pieniä frogfishejä, rapuja jne jne jne. Mistään asiasta ei voinu olla varma et onks tää ny vaa roska vai onks tää joku ulkoavaruuden olento taas. Et siin jos on joku risu ni eikö saatana silläki oo silmät ja suu jos vähä tarkemmin kattoo.

Tämä oli ilmeisestikin sellanen ns. muck dive, luulen. Miun eka sitä lajia. Jos ois etukätee mainostettu et mennää roskaseen pohjaan mis näkyvyys on luokkaa Kymijoki ja pällistellää siä jotaa piänii mönkijöit ni oisin ollu ihan et pitäkää kaatopaikkasukelluksenne saatana. Onneks ei mainostettu tolviisii, onneks menin. Vallan kuulkaa innostuin, oli niin miälenkiintosta. Sitä ei oo tajunnukaa mikä elämä vilisee paskankii seassa.

Sukeltelujen jälkee kaahaus takas Mabulille, jossa laiturilla hyppäsin vaa veneestä toisee ja pyhkäsin samoin tein takasin haisevaan kauheeseen Sempornaan.

Keskiviikko 5.12.2012 - Flunssa
Se on sitte sukeltelut näillä saarilla sukelleltu. Oli tälle päivälle buukattu hiano suklausreissu Mataking islandille ja Timba-Timballe ja jotain, mutta aamulla herätessä oli sellanen olo, että meikäläisen retkeilyt kohdistuu tänää läheiseen apteekkiin ja unten maille, eikä mihinkään muualle.

Vituttaa aivan raivolla.

Yhteenvetely

Neljä päivää sukeltelua ja yhteensä 13 sukellusta. Piti tehä enempi mutta flunssa kaatoi petiin eikä mereen. Pöh. 

Scuba Junkie on loistava sukelluspulju. Ammattitaitonen, hyvin organisoitu, kamat on kondiksessa ja suklausopet ja dive masterit on hyviä. Suosittelen ehottomasti.

Miulle oli elämyksellisiä sukelluksia melkee kaikki. Ekaa kertaa pohjattomia seiniä, ekaa kertaa kunnolla syvässä sinisessä, ekaa kertaa muck divee paskan seassa, ekaa kertaa artificial reeffejä. Rupesin näillä suklailuilla ekaa kertaa kunnolla innostumaan myös pienistä asioista, varsinki nudiksista.

Kohokohat: mandariinikala, leikkisät cornetfishit, Sipadanin huikeet barracuda- ja jackfish-laumat ja joka suunnassa polskivat tai röhnöttävät hait.

Omista fiiliksistä mieleen jäi sellaset olotilat, et vittu ku miuta tuppaa pelottamaan ennen sukelluksia. Tai jos ei ihan suoranaisesti pelota ni jännittää ainaki. Kun on uusia sukelluspaikkoja, ni se on aina sellanen kaatuminen totaaliseen tuntemattomaan, ja miulla sisäinen nyhverö kapinoi tämmöstä hulluutta vastaan aivan täysillä.

Mut piäni märkäpuvun lahkeen vipatus pitää hereillä ja meiningin mielenkiintosena.

Positiivista oli erityisesti se, et hapen kulutus pysy aika hyvänä, osasin siis hengitellä. Ees virtauksissa tai muissa superjännissä suklauksissa ei tullu tilanteita et oisin ryypänny ilmat pihalle jo jossai puolessa tunnissa. Ei ees syvillä sukelluksilla! En tokikaan oo sellanen zombie, niiku esmes sukelluskaveri SannaVee joka ei näemmä hengitä ollenkaan, ku sillä oli aina sukellusten lopussa viä varmaan sata lasissa, mut selkeesti miun puuskutuksessa on nyt suunta parempaan ku pystyn vetää jopa yli tunnin suklauksia.

Ja ihanaa oli myös se, että ei tullu huimausta. Pikkusen vippas päässä jossain sukelluksilla, mut ne oli sellasta perus-vertigoo kun ei näy pohjaa ja noin. Varsinkin deep blue -sukelluksella oli sellanen tutina, et jos vilkasen ees happimittaria ni pyörryn näille sijoilleni.

Siinä huippauksessa, joka sattu esmes Lembonganilla vähä aikaa sitte, ei ollu kyse typpikännistä, kuten oli joku tua kommenttiboksiin arvellu. Typpikännihän tulee sillo ku mennään alas päin ja syvälle, saattaa iskee jo jossain 30 metrin tuntumassa, jos mitään oikein muistan, ja siitä tokenee ku tulee pikkusen ylöspäin. Miulla ei oo sellasta lärviä viä koskaan tullu, onneks, kert 30 metrin syvyys ei oo paikka jossa haluisin olla kekkulissa. Miä luulen, et miun noi huippaukset liittyy ihan jotenkin korvaan ja tasapainoelimeen siellä, koska huppaius on aina tullu ylöspäin tultaessa (ihan siis on tultu vaan metri-kaks ylöspäin, kyse ei siis oo myöskään nopeesta useiden metrien noususta)  ja siihen liittyy välitön korvasta kuuluva plop-plop. Miulla on muutenki sellanen homma, et jos oon päivän vesillä ni miuta keinuttaa sen jälkee kaks päivää. Asiaa pitää jatkossakin tarkkailla ja käyä jossain vaiheessa varmaan jollain korvalääkärillä et viitiks kattoo mikä tua nupissa oikee vippaa. Montaki ruuvia siä on löysällä juu, sehän tiietään, mutta joku siä ehketi repsottaa korvan suunnalla kans.

Hianoo oli sukellella tääl Sempornan huudiloien saarilla, suunnittelen jos et josko helmikuun lopulla hilpasis tänne uuemman kerran. Ja sit otan ainaki 2 päivää Sipadania, ja vittu jos ei ole hammerheadit ja valashait ja valakset siä sillon lillumassa ni RÄYH.

Nyt ootan jo kovasti, et pääsen takas pulikoimaan kotivesiin Gilille. Siä on min sukelluspulju ottanu uusia suklauspaikkoja katalookiinsa, elikäs on niiku ihan uusiin vesiin menis. En malta oottaa et pääsen pällistelemää millasii mestoi on tarjolla!

Ja ajatella: miulla on nyt 75 sukellusta tehtynä. Uskomatonta, ku miettii että se oli kesäkuun puoliväliä ku ekan sukelluksen menin koklaamaan! Tämön tullu hiukan puskista tämä sukelteluvimma, voin kertoa. Koht on jo sata jos tahti tämmösenä jatkuu. Mikä on kauheeta, kert oon järkytykseksein kuullu, et sadas sukellus pitäis sukeltaa ÄLÄSTI. Not gona häpn, voin kertoa teille. Piän visusti suun supussa ku sata alkaa lähestyä ja tiedotan sen rajapyykin ohituksesta vasta ku se on turvallisesti takana päin. Minen ala ilkosillani kekkuloimaan missään (jollei siihen liity paneminen), piste. Se ois kert sellanen homma, et merenelävätkii tekis itsemurhia jos meikä menis aivan pillusillaan nakkena niien huudiloille perseilemään. Ja saatana, sitähän ei tiiä mikä mureena sitä suikkais takapualeen jos siä vallan kolot suajatonna polskuttais menemään.