GILI UKK

(Päivitetty: 18.12.2017)

Miä saan jatkuvasti postia lomiaan suunnittelevilta ihmisiltä jotka kyselee kaikenlaista Hiekkakikkareeseen liittyvää. Jottei tarvitte koko ajan samoja asioita selventää ni tässäpä huikea tietopaketti aiheesta, Useesti Kysytyt Kymysyxet eli GILI UKK, olkaat hyvät! Tyhjentävä reportaasi Hiekkakikkareesta coming, pitäkee pipoistanne kiinni.

Mikä ihmeen Kili? Misä se o?

Gili Trawangan sijaitsee Indonesiassa Lombokin saaren kupeessa, noin 1,5-2 tunnin pikavenematkan päässä Balilta. Naapurissa on kaks kiliä lisää: Gili Meno ja Gili Air. Nämä kolme saarta, rakkaat lukijani, tunnetaan maalimalla yleistermillä Gili Islands!

Gili Airilla on eniten paikallisasutusta ja hipein meininki, Gili Menol ei oo menoo eli rauhallinen hiljainen paikka joka sopinee vaikkapa lemmiskelyyn. Trawangan on se turistisin, rakennetuin ja kaiken mahdollisen kattavin hiekkakikkare. Tätä myöskin party islandiksi kutsutaan, aiheesta tahi aiheetta.

Keskityn tässä nyt nyt ihan vaan Trawanganiin, koska tää on min hima ja muilla saarilla en oo käyny ku päiväretkillä. Kivoja neki on mut en ala neuvoon ku en tiiä niistä pal mitää.

Ai miks sinne muka pitäis tulla?

No ei piä tulla. Pysy miun pualesta kotonas tai mee lomillas vaikka Kouvolaan, ihan sama miulle.

Mut jos kiinnostaa ni kyl tääl kelpaa olla. On lämmintä ja rento meininki, mukavia ihmisiä, kissoja, sukeltelua, ja helppo elämä. Kaikki tarpeellinen on tarjolla, tänne tulijan ei tarvitte ku asettua ja olla.

Millo sinne kandee könytä?

Ympäri vuoden miusta tääl on ihanaa, mut jos niiku parhaat kohat tulla tänne lomaileen pitäs sanoo ni se ois maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu. Kelit on sillo yleesä hyvät, mutta on low season, eli esmes majotusten hinnat halvemmat eikä saari oo ihan tukossa ihmisistä.

High season on täällä pahimmillaan elokuussa, osin myös heinäkuussa ja syyskuussaki viälä, ja sit joulu-uusvuos-aikana. Sillo on ehottomasti varattava majotus etukäteen, koska muuten voit olla kiipelissä sen asian kans. Uudenvuoden aatto on täälä semmonen et sijaa ei saletisti ole missään, sillon täällä porukka jopa telttailee rannoilla tai nukkuu yänsä baarien rantapeteissä.

Huomioi myäs paikallisia pyhiä. Nyepi joskus maaliskuun tienoilla on hindulainen hiljaisuuren juhlapäivä, joka hiljentää Balin aika totaalisesti ja sillon sieltä tullaan laumoina tänne mekkaloimaan ku Balil on kaikki sulettu ja ei saa ees piarasta ku hiljaa vaa pitää olla. Sitte on muslimien isoin juhla eli Idul Fitri, jolloin ramadan loppuu, ja se taas näkyy täällä niin et ravinteleita on sulki ja kauppoja kiinni, koska Idul Fitrinä koko muslimiväestö on liikekannalla ja painuvat sukuloimaan kuka minneki. Idul Fitri ajottuu lähivuosina kesäkuulle, riippuen ihan siitä millo ramadan loppuu. Ramadan sinänsä ei näy oikeen mitenkään, paitti et ku paikalliset paastoo koko päivän ja saavat syyä vasta ku aurinko laskee ni siihe kellonaikaan voi olla kuppiloista turha huuella ruokaa ja juomaa, ku kaikki duunarit on syämässä.

Kelit menee tääl sillai et ympäri vuoden on se enempi vähempi +30 mittarissa. Ku Mordorissa on kesä, ni tääl on kuiva kausi, sillon ei sada moneen kuukauteen, on kuumaa, kuivaa ja tuulista.  Merivesi on kuivalla kaudella asteen pari viileempää (eli noin +28 asteista VAAN) ku normaalisti. Sadekausi alkaa yleensä joskus marraskuussa ja kestää jonneki helmikuulle. Tammikuina on tupannu myrskyämään eniten, sillo on kauhiat aallokot ja sillai. Sadekausi ei tarkota tauotonta sadetta, vaan yleensä esterin perse –tyyppisiä kuuroja päivittäin, tosin saattaa välillä sataa aika rivakasti usiamman päivän putkeen.

Miten sinne pääsee?

En nyt alota ihan siitä että ensin pitää Helsingissä mennä lentokentälle. Jos et osaa ostaa lentoja Mordorista tänne ni pysy kotona. Mutta lyhyesti: osta lento joko pakettina koko paska aina Balille tai Lombokille saakka, jos ei oo rahasta pulaa. Jos budjetti on piukka ni etti jollain hakukoneella halvin mahollinen rykäsy Mordorista johonki ääsiän isoon kaupunkiin (Kuala Lumpur ja Singapore kätevimmät, niist on useita yhteyksiä tähän suuntaan evri dei) ja sitte ostat jatkolennon vaikka Air Asialta joko Balille tai Lombokille.

Pikaveneet Balilta suhauttaa tänne lähtöpaikasta riippuen 1,5 - 2,5 tunnissa. Yhen suunnan venekyyti irtoaa halvimmillaan siinä 200 000 rupian hujakoilla jos jaksaa tinkiä ja käyä useemmassa paikassa kinuumassa. Venefirmoja on tällä hetkellä varmaan ainaki parikymmentä. Osa ajaa useemman vuoron päivässä, mutta suurin osa lähtee aamusella 9-10 hujakoilla. Botskilippuja saa mistä vaan kämäsestä matkatoimistokipsasta, joita on Balilla joka nurkalla. Tingi hintaa, ja tingi kovasti. Venekyydin hintaan sisältyy autokyyti hotellilta satamaan tai satamasta hotelliin pois päin mennessä. Ei toki ihan Balin jokaista kolkkaa tämä palvelu kata mutta esim. Kuta, Sanur, Ubud ym kuuluvat kyllä tän kyydityksen piiriin. Näppärää. Suurin osa veneistä lähtee Balilla Padang Baista mutta jotkut liikennöi myös lähellä Sanuria olevasta Seranganin satamasta (esim. Gili Getaway ja Blue Water Express) ja muutama harva Amedista (esim. Kuda Hitam).

Venelippuja saa siis aika halvalla, mutta jos seikkailunhalu ei ole luokkaa "arkussa takasin" niin ei ehkä kannata niillä alennuspilettifirmoilla matkustaa. Onnettomuuksia sattuu ja kaikilla veneillä ei oo noi turvallisuushommat ihan kohillaan. Gili Getaway ja Blue Water Express on tiettävästi hyviä, joten saattaa olla sen väärti että maksaa lipusta vähän enemmän, ni todennäkösyys on päästä hengissä perille.


Huomioi, että nää pikavenekyydit Balin ja Gilien välillä saattaa välillä olla melko hurjia elämyksiä, joita vois kuvailla parhaiten et Kolmen Tunnin Kuolemanpelko ja Merihätä. Miun ehdoton suositus onkin liikkua tuota väliä ainoastaan aamuveneillä, koska aamuisin meri on suopeimmillaan ja iltapäivisin ärhäköimmillään. Ja joskus  myrskysesonkien aikaan veneliikenne Balin ja Gilien välillä saattaa olla seis useamman päivän turvallisuussyistä. Tätä tapahtuu etenkin sadekaudella (joulu-tammi-helmikuu) ja myös heinä-elo-syyskuussa, kun on helvetin tuulista. Tällöin ainoa vaihtoehto liikkua täältä mihinkään on Lombokin kautta. Tsekkaa mahtaako siun matkavakuutus korvata jos jäät tänne jumiin sääteknisistä syistä ja missaat lentoja. (Ja samalla kun tsekkaat, ni tsekkaa korvaako ne myös jos tulivuori purkautuu ja lentokentät sen takia suletaan, ollaan kuitenki kahen aktiivisen tulivuoren välissä, eli Rinjani Lombokilla ja Agung Balilla).

Jos saavut Balille myöhään illalla ja haluut hilpasta sieltä het i seuraavana aamuna Hiekkakikkareen suuntaan ni osta piletti netistä valmiiks (esim. Gili Bookings -sivuston kautta). Tulleepi toki tyyriimmäks ku lipun osto paikan päältä, mutta ainaki pääset Gilille mahollisimman pian.

Balilta pääsee nykysin myäs helikopterilla, jos on rahaa ku roskaa ja haluu porsastella. Klikkaa tästä jos kopterikyyti on siun juttu.

Lombokin kautta Gileille pääsee erittäin kätsysti vaikka siinä ei voita ainakaan rahassa mitään, jos vertaa Balin kautta kurvaamista. Itte kuitenkin suosin Lombokin kautta kulkemista, koska ei kiinnosta tuo Balilla kärvistely pätkääkään.

Lombokille pääsee esim. semmosilla isoilla hitailla botskeilla, jotka ei tod ole mitään ruattin risteilijöitä. Ne lähtee Balilla Padang Bain satamasta. Näitä ruostepurkkeja ei nykysin enää suositella ollenkaan, koska ovat onnettomuusalttiita ja niillä matkaaminen on hengellään leikkimistä.

Lentäen sen sijaan on kätsy riipasta Lombokille. Lombokilla on uus kansainvälinen lentokenttä, jonne on helvetisti paikallisia lentoja (usiampia päivässä Balilta ja Balille) sekä jo ihan kivasti kansainvälisiäki lentoja mm. Singaporesta (Silk Air), Kuala Lumpurista (AirAsia) ja vissiin Etelä-Korean Soulista ja ehkä jostain Kiinasta kans. Huhut kertoo, että lisää reittejä on tulossa, mutta tiijjä häntä.

Lombokin lentokenttä on täältä Hiekkakikkareelta katottuna aika ns. huitsun vitussa, eli kaukana Lombokin eteläisessä päässä. Sieltä pitää sitte jollain taksilla tai vastaavalla hinautua Bangsalin satamaan. Jonkinlaista julkista liikennettä ehkä on, mutta ei helpolla löytyvää ja minkä ehkä rahassa säästää niin hermoissa ja ajassa varmasti menettää. Viksuinta on buukata autokuski kentälle vastaan, nin säästyy ylimääräseltä häslingiltä ja pääsee sieltä lentokentältä mahollisimman nopiasti liikkumaan. Kyydin järjestämisessä auttaa joko miä jos oon suopeella tuulella tahi sitte siun majapaikka täällä, jos heillä sellanen palvelu sattuu olemaan. Autokyyti maksaa ehkä 350-400.000rupiaa ja matka kentältä satamaan kestää tunnista kahteen tuntiin, riippuen liikenteestä. Ruuhkaa joskus on, kovastikin.

Pelkkä venekyyti Lombokin Bangsalin satamasta  Gili Trawanganille maksaa tällä hetkellä 15 000 rupiaa, kun ottaa paikallistenkin käyttämän ns. public boatin. Ne on puisia veikeitä vekottimia, jotka kulkee pitkin päivää ja vene lähtee aina kun kyydissä on tarpeeks porukkaa. Nyt Bangsalista pääsee myös julkisella pikapaatilla, joka maksaa jotain 80donan hujakoilla. Suosittelen ehottomasti, etenkin jos meri on räyhäkäs. Pikapaatit on isoja ja menee kreisissäkin aallokossa kohtuullisen mukavasti. Lataa luuriis tämmönen GILIS-appsi, ni voit sieltä kattoa Lombokin ja Gilien välillä suhaavien botskien aikataulut ja hinnat.

Bangsalin satama kuhisee huijareita, jotka yrittää mitä tahansa kusetustyyppistä toimintaa. Tyypillisin lienee se että kerrotaan että se sun veneesi meni jo, osta uusi lippu, tai väitetään ettei veneitä enää tänään mene, joudut ostamaan privaattikyydityksen. Älkää uskoko kaikkea. Venelipun saa ostettua sataman lippuluukulta, ja se maksaa sen 15 donaa, eikä esim. 70 000 rupiaa mitä avuliaat heebot yrittävät selittää. Lipun oston jälkeen oottelet että tuleepi kuulutus kyydin lähdöstä. Kuulutus on tietty indonesiaks, mutta kyttää sieltä mongerruksesta kohdesaares nimeä ja veneen nimeä. Huomaat kyllä kun muu porukka alkaa vyörymään veneeseen, eli suikkaa sekaan vaan.

Veneitä kulkee vaan johonki iltapäivään klo 16-17 saakka, eli jos saavut illalla ni voit vaikkapa yöpyä Lombokilla ja tulla sit vasta aamulla tänne Hiekkakikkareelle.

Bangsalin voi välttää töräyttämällä Teluk Kode (vai olikse Nade, enivei) -nimiseen mestaan ja ottamalla sieltä privaattikyydin. Ihan pikaveneitä on tyrkyllä. Autokuskis pystyy asiassa jeesimään, yleensä. Matka kestää 10-15 minsaa sieltä Trawanganille, maksaa 300 000 rupiasta ylöspäin, riippuen montaks ihmistä on kyydissä. Kallista, mutta ah niin helppoa ja nopiaa. Nämä ns. Speed Boatit suhaa myäs iltasella myöhäänkin, eli vaikka siun lento losahtaa Lombokille vasta iltasella ni on ihan mahollista jurnuttaa Gilille saakka ilman yöpymistä Lombokilla.

Loppugeimeissä tänne enivei tullaan siis veneellä, kas kun saarihan tämä on. Vene, oli se mitä lajia hyvänsä, töräyttää tuonne aika lailla saaren keskustaan kauheeseen hulinaan. Ei piä pelästyä. Siä on jätkää vastassa tuputtamassa majotusta ja heppakuskeja tarjoomassa kyytiä. Ota siitä välitön suuntima pohjoseen, eli sillä lailla että ku lähet rantakatua tarpomaan ni meri pysyy siun oikian käen pualella. Eti haluamas hintanen ja tasonen majotus, asetu siähen, lopeta hermoominen ja ala olee.

Viisumit ja raha

Indonesian viisumihommat on saatanasta. Mistään ei löydä paikkaansa pitävää informaatiota, joka paikassa on kerrottu asiat eri tavalla, käytäntö vaihtelee riippuen siitä missä Indonesian lähetystössä asioita käyt hoitamassa ja kaiken kukkuraks sääntöjä saatetaan muuttaa tosta vaan ilman sen kummempaa tiedotustoimintaa.

Mutta päänsärkyy tästä ei tuu, jos oot tulossa vaan lomalle vähäks aikaa. Mordorilaiset ei tarvitte enää viisumia ollenkaan, jos aikoo olla maassa 30 päivää tai alle. Viisumivapaus ei toimi kaikilla maahantulopaikoilla, eli joissain paikoissa viisumin joutuu yhä rahalla ostamaan.

Huomioi, että tota 30 vrk ilmasta maahantuloa ei voi jatkaa. Jos tiiät jo tullessas, että haluat olla maassa pidempään, muttet ole hakenu pidempää viisumia ennen maahantuloa, niin hoida lentokentällä ittelles 30vrk maksullinen Visa On Arrival -viisumi. Se maksaa jotain 35USD tai niillä hujakoilla. Sitä voi sitten jatkaa, mutta vissiin vaan yhren kerran (jatko tarkottaa 30 vrk lisää).

Viksuinta on et jos tiiät ettei se 30 vrk viisumi ei riitä, ni hae etukäteen, ennen maahan saapumista, jostain Indonesian lähetystöstä tahi konsulaatista 60vrk turistiviisumi. Ni ei tarvi sitte tuhlata lomapäiviä viisumisäätöihin ja virastoissa kökkimiseen. Etti netistä vaikka Indonesian Hesan lähetystön sivut, siä on kerrottu kuinka toimia.

Mutta jos aikomus on lorvailla maassa enemmän ku 60 vrk ni virastovisiiteiltä ei voi välttyä. Tällöin ehottomasti ensimmäinen rasti on hoitaa se 60 vrk turistiviisumi etukäteen ennen maahan läjähtämistä ja sitte ruveta täällä häsläämään viisumin jatkamisen kanssa.

Hyvä uutinen on se, että sitä 60 vrk turstiviisumia voi jatkaa, ainakin tällä hetkellä, mutta riippuu vähän missä tätä asiaa koittaa hoitaa, ja kenen kanssa. Mahollista se siis on. Voit saaha 4 kertaa 30 vrk jatkon eli voit oleskella maassa puolisen vuotta poistumatta. Sen jälkeen on pakko käyä jossain ulkomailla hakemassa uus viisumi. Suosittelen viisumin hakua seuraavista paikoista: Kota Kinabalu Malesian Borneolla tai Singapore, molemmissa asia hoituu näppärästi. Indonesian Kota Kinabalun konsulaatti antaa viisumin jopa yhessä päivässä, Singaporessa menee 3 päivää. Huomioi, että Kuala Lumpurin lähetystö ei anna turisti- eikä social-viisumeja ollenkaan, tai saattaa antaa, mutta asiointi siellä on kuulemma todella hankalaa ja viisumin saaminen kestää useita päiviä.

Ja tuo mainittu social visa: en ymmärrä, miksi kaikki hinkuaa sellasta. Sillä ei miun ymmärtääkseni ole mitään eroa 60vrk:n turistiviisumiin, paitsi että social visa vaatii enemmän papereita ja siulla pitää olla paikallinen "sponsori". Sellasen social visan kun hommaat, ni sitä toki pystyy myöskin jatkamaan 4 kertaa 30vrk:lla, mutta tämäkin saattaa vaatia että sen siun paikallisen sponsorin täytyy henk.koht. käydä se asia Imigrasi-konttorissa joka kuukausi hoitamassa. Lykka til, miä vaan sanon. Kokeilin ite tätä kerran ja se oli yhtä helvettiä, sponsoria sai mettästää ympäri saarta ja lopulta se jätti miun viisumijatkon hoitamatta, kun "ei ehtiny". Täten suosittelen ennemminkin tuota 60vrk turistiviisumia, se ei vaadi mitään papereita paikallisilta ja täten asia sujuu sutjakammin.

Viisumin jatkaminen kannattaa yleensä hoitaa viisumiagentin kanssa. Sen voi hoitaa toki ittekki, jos siuta älyttömästi kiehtoo ravata virastossa istuskelemassa usiampana päivänä kuukaudessa. Useimpia ei huvita vaan agentti hoitakoon. Viisumiagentti kannattaa valita suositusten perusteella, eli kysele muilta kuka niitä jeesaa näissä hommissa ja valikoi sitte luotettavaks ja asialliseks todettu tyyppi. Yks 30vrk viisumijatko maksaa agentin kautta jotain 700.000rp. Joudut käymään Imigrasissa ensimmäisen jatkon yhteydessä pojottamassa valokuvassa ja antamassa sormenjälet ja nimmarin, loput jatkot agentti hoitaa ilman että siun tarvii tehä muuta kun maksaa.

Työluvista ja siihen liittyvästä 6-12kk oleskeluluvasta en ala tässä vaahtoomaan. Sen asian siulle kertoo siun työnantaja, jos olet tänne töihin tulossa tai täältä satut työpaikan löytämään. Helppoa tahi halpaa sen asian hoitaminen ei ole, se mainittakoon.

Maahan saapuessa siulla pitäis periaatteessa olla jo poistumispiletti Indonesiasta johonki muualle. Miulta ei oo kuitenkaan koskaan sellasta lentokentillä kyselty. Mutta oon kuullu et joltain joskus on kysytty ja kun ei oo ollu ni siinäpä tekosyy tehä siun elämästä hetkeks vaikiaa. Rahalla siitäki hässäkästä kuulemma selviää.

Sekavaa, niin sekavaa, ja viisumisäännöt muuttuu jatkuvalla syätöllä eikä missään oo tarjolla paikkansa pitävää ja ajantasasta infoa. Mutta perus-lomalaiselle asia ei aiheuta kummosempaa hulinaa, se 30-60 päivää varmaanki riittää.

Raha on täällä indonesian rupia ja siä oot heti miljonääri ku vähäsen vaihat pätäkkää. 100 000 rupiaa on tällä hetkellä (joulukuu 2017) vajaat 6 ja puali euroa.

Trawanganilla pankkiautomaatteja on joka nurkalla, Airilla on ainaki yks, Menolla myöskin on yks automaatti nykysin. Käteisellä aika pitkälti pelaillaan vielä, jotkut isommat majapaikat ja suklipuljut hyväksyy luottokortteja, mut vaikiaa on jos tuut asenteella et mä mitään kääshiä oo vuosiin käyttäny, höylään vaan mun platina-amexia.

Moni kysyy miulta rahanvaihdosta, mutta miä en niistä hommista tiijä mitn ku en oo tarvinu. Kyllä tääl saa rahaa vaihettua mutta tiijä sit millaset vaihtokurssit on. Moni myäs tuntuu haluuvan peuhata amerikan dollareiden kans ja miä en tiiä et miks ihmeessä. Mutta jos tykkää ni siitä vaan, tuo vaikka repullinen dollareita. Ei niil tääl kyl voi juuri missään mitää maksaa, et en sitte tiiä miks niitä pitäs selkä vääränä mukana kantaa.

Mis siäl vois majottua?

Majoitustarjontaa on jokaiseen makuun ja lompakkoon. Löytyy yksityisiä luksusvilloja omalla uima-altaalla, valtavia resortteja, pieniä nahjuisia homestay-majoituksia, reppureissari-hostelleja, bambuhökkeleitä... ihan mitä kukin sattuu kaipaamaan. Halvimmat majoitukset (siinä noin 100 000 rupian hujakoilla yö) löytyy aina tuolta keskemmältä saarta, ja jos haluu asuu ihan rantsussa ni siin on aina vähän rantalisää, vaikkei majotuksen tasossa ois ees kehumista. Mut ei tääl kieroon katota penninvenyttäjiäkään jotka laittaa illalla riippumaton rantojen puihin ja nukkuu yänsä siinö. Se on ihan jokaisen omassa mietinnässä et millasta majaa alleen ottaa: budjetti, mukavuudenhalu, ym tietty vaikuttaa.

Mut jos miulta kysytää ni sanon oitis et lähtekää liukkaasti kohti pohjosta siitä saaren sykkivimmästä ytimestä, mihi se pikavene teiät pudottaa. Siä ytimes huutaa moskeija ja on kauhee hulina muutenkii. Toisaalta, jos tulee vaan bilettään ni sit on varmaan kiva asuu siä keskellä hulinaa sillai et voi yäl kontata kotii.

Suosittelen: Eden Cottages, Gili Palms, Villa Rika, Black&White Cottages, Trawangan Oasis. Nuo ovat hintaluokkaa 25-40 egee per huane per yä, on uima-allasta ja ilmastointia ja muuta kivaa. Kaikki sijaittee saaren pohjosessa päässä, missä on rauhallisempaa kun tua keskustan kuhinassa.


Jos kaipaa oikeen sellasta kermabärsseluksustelua, niin tsekkaa vaikkapa Ko-Ko-Mo (siellä majailee mm. David Hasselhoff täällä käydessään) tai Pondok Santi. Eivät ole halpoja, eivät todellakaan.

Jos haluaapi asua suomalaisomisteisessa pienessä ja viihtysässä majatalossa, ni menkää ihmeessä Villa Keciliin.

Jos tulee isommalla porukalla ni kannattaa ehkä miettiä sellasen privaattihuvilan buukkaamista. Niissä on yleensä majotustilat vähintään 4 hengelle, oma keittiö, uima-allas ja muuta krumeluuria. Suosittelen: Gili Palms Villas. Eka huvila aukeaa 1.lokakuuta.

Mun kautta voi varata seuraavat mestat:

• Eden Cottages: laita mulle emailia.
• Trawangan Oasia: laita mulle emailia
• Gili Palms: varaa Airbnb:n kautta tästä linkistä. Voit viestitellä ihan suomeks, se olen mie siellä toisessa päässä.
• Gili Palms Villas: varaa Airbnb:n kautta tästä linkistä. Ja jep, se olen miä sielläkin vastaamassa viesteihin.

Millä siäl liikutaa?

Tääl ei oo moottoriajoneuvoja, ei suhaile mopot viidakkopoluilla! Vaik paikalliset onki ruvennu innostuu sähkömopoista, niitä saa välil väistellä.

Taksin virkaa toimittaa cidomot, eli heppakärryt. Kyyti keskustasta pohjoisrannalle maksaa 70-100 000 rupiaa. Neuvottele hinta ehottomasti ennenkun hyppäät kyytiin, kuskit tuppaa kokeilemaan järettömien hintojen kinuumista. Heppakärryissä PITÄIS olla näkyvillä hintalista, eli siitä voit tsekata mitä kyyti siun huudiloille pitäis maksaa. Jos teitä on enemmän ku 3 ihmistä tai mukana on julmetusti matkatavaraa, ottakaa usiampi heppakärry, ei oo taksiponeille kivaa  jos kärryssä istuu 4 satakilosta ukkoa ja jokaisella joku 30 kilon matkalaukku.

Kätevin menopeli täällä on kuiteski polkupyörä, joita saa vuokrata joka nurkalta, jos ei omasta majatalosta semmosia löydy. Päiväksi munamankelin saa ehkä keskimäärin noin 35 000 rupialla, ja jos ottaa pidemmäksi aikaa, hintaa saa yleensä tingattua alaspäin.

Jos viipyy pariki kuukautta ni halvimmaks tulee ostaa oma fillari. Sen voi sitte helposti myyä ku lähtee pois. Fillarikauppoja löytyy heti Lombokin Bangsalista, jos haluaa ihan uuen menopelin. Mutta käytettyjä fillareita on täällä koko ajan tarjolla, senku kyselee vaan.

Mitä siäl voi syyä?

Ruokaa täältä saa, ihan mitä tahansa sattuu haluamaan. On intialainen, on fish&chips-paikka, italialaista, kasvista, vegaania, texmexiä ja löytyy jopa itävaltalaiseen keittiöön erikoistunut schhhhhnnnnnnitzeleitä tarjoava kuppila.

Perus-ravinteliuoka maksaa ravintolassa mitä tahansa 25 000 rupian tietämistä alkaen, mutta jossai hianommis kuppilois pöperöön ja juomaan saa helposti hujahtamaan 150 000 rupiaa. Useissa paikoissa laskuun lisätään viä veroja ja palvelumaksuja, saattaa olla joskus jopa 20% laskun hinnasta, eli kannattaa aina tsekata onko ruokalistassa maininta tästä.

Paikallispöperöä löytyy jokaiselta listalta, mutta aidoimmat saanee pienistä rähmäsistä katukioskeista: vahapaperiin pakattuja nyyttejä, niis on riisiä ja kanaa, kalaa, tofua tai vastaavaa, rehuja ja semmosta. On hyvää, eikä o hinnalla pilattu. 10-20 000 rupialla irtoo nyytillinen hyvvee. Tuommosen setin nimi on nasi campur, ja se on se yleisin paikallismättö mitä alkuasukkaat vetelee kitusiinsa. Perus-indo-safkaa on myös nasi goreng (paistettu riisi, misä seassa on vihanneksia ja kanaa/mereneläviä ja mitä millonki, vähän niiku paikallinen pyttipannu) ja mie goreng (sama kun nasi goreng, mutta riisin sijaan siin on nuudelia). Kandee myös testailla curryja, on nimittäin nam ja maiskis, jos on oikeen kunnolla tehty. Curryja saapi tofulla, tempellä, kanalla, kalalla, munalla ja herra tiäs millä, eli jokaiselle jotai, kaikille kaikkee.

Kasvissyöjien on Indonesiassa helppo porskuttaa. Tofua ja tempeä on tarjolla ihan joka mestassa missä listalla on indonesialaista sapuskaa. Vegebuumi on tännekin ryömimässä, jos siitä mitään voi päätellä että löytyy jo pari nimenomaan ja pelkästään kasvisruokaa tarjoovaa kuppilaa.


Meitsi suosittelee koesyämään ainakin seuraavat mestat: 

• Regina Pizza, sieltä saa oikeesti maaliman parhaat pizzat. Oikeesti. Auki ainoostaan iltasin klo 17 etiäpäin. Mene ajoissa, mesta on aina täynnä ja joskus saapi ootella että pöytää vapautuu. Itte teen kavereitten kanssa useimmiten niin, että tilataan Reginasta pitsat johonkin ihan muualle. Toimittavat, jos ehtivät. Jos eivät ehi, ni joudut käymään itte hakemassa tai lahjomaan jonku kipasemaan mestoilla.
• Warung Kiki Novi tuolla keskustan aukion nurkassa, siinä laitureitten luona. Törkeen hyvä mässyt! Siellä on vateja vitriinissä ja siitä sitte vaan osottelemaan että tota ja tota ja tota kiitos. 20.000rupialla saa jo sellasen säkin ettei tarvitte muuta koko pänä syyäkään. Auki vaan päivisin eli ihan paras lounastelumesta. Sieltä saa ruokanyytin mukaan (sano tilatessa että "bungus" niin tajuuvat että on take away) tahi voi istua pöytään ja evästää ihan siinä.
• Pituq Cafe. Täysin vegaaninen ravinteli, jonka on perustanu ja omistaa mordorilainen Jaana. Miusta saaren ehottomasti parasta ruokaa, sillon kun ei oo pitsapäivä. Ruoka on ihan järkyttävän hyvää, ja saa kyllä vannoutuneet pekoninpurijatki kehräämään. Lisäks sapuskat on kohtuuhintasia, annokset on isoja ja tuhteja (sipsikaljavegaanisessa hengessä) ja kuppilan sisustus on viihtysä ja meiniki ekolookinen. Mene ajoissa, pöytää voipi lounas- ja dinneriaikana joutua jonottelemaan. Jos haluat särpiä sapuskas kanssa kaljaa, ni viä oma bintangi mukana, Pituqissa ei myyä alkoholeja. 
• Jali Resort: uus kiva resortti aivan lähellä Gili Golfia ja Gili Palmsia. Heillä on hotellin yhteydessä Jali Kitchen -ravinteli, missä on aivan järjettömän hyvä ruoka. Lista on sellassa aasia-fuusio-jutskaa, on vietnamilaista, thaikkua, indoa mutta myös julmetun hyvä burgereita (myös kasvisvaihtoehto).  Lisäks Jalin omistaja on ihan helvetin mukava miäs, joka tykkää kissoista ja supporttaa miun kissaprojektia täysillä.
• Fat Cats: Trawangan Diven uus yläkerran baari/ravinteli. Heiän Poke Bowlit on järkyttävän hyviä!

Mitä siäl ryypätään?

Kaljaa on ja kaljan nimin on Bintang! Normihinta isolle Bintangille on keskimäärin 40-50 000 rupiaa, pieni bintsu 25-35 000. Drinkit maksaa 30 000 rupiaa ja siitä ylöspäin, riippuu onks paikallisviinaa vai tuontiviinaa. Happy hour -tarjouksia on monessa mestassa.

Kalja kaupasta ostettuna ei yleensä oo juurikaan halvempaa, ellei sit osta laatikollista kerrallaan. 24 pikkupullon laatikko Bintsua: 305 000 rupiaa. Siinä kertyy jo hyvä säästö jos vertaa baarihintoihin.

Siiderinlipittäjille tääl voi olla vähän ankiaa, mutta (kalliita ja kuivia) tuontisidukoita on jossain kuppiloissa tarjolla. Joku harva mesta on viime aikoina ottanu valikoimaan paikallisen Bali Cider -nimisen sidukan. Kallista seki mutta makiaa, miä piän. Maiskis! Smirnoff Icee saa kans monestaki paikasta.

Viini on kallista eikä sitä kaikissa paikoissa oo ees tarjolla. Kalja on täällä niiku se THE juominki.

Paikallinen tiukka viina on täällä arakkia, joka on joskus kauheeta bensalta maistuvaa tärpättiä ja joskus jopa vaarallista juua, voi lähteä näkö tahi jopa henki. Jos seikkailunhalus on sitä "arkussa takasin"-tasoa, ni maista, mut katto silti tarkasti misä semmosta juot. Tuontiviina on kallista, johtuen alkoholin rajusta verotuksesta. Tua mukanas jostain tax freesta ostettua viinaa, jos sellasesta tykkäät. Sitä sitte mukaan ja ostat baarista vaa blandista ja jäitä ja avot. Tätä en tietty suosittele hienois ravinteleis mut nois perus-rantaräkälöis ni ihan normimeininkiä, omat viinat saa tuua mukana ja lupsakommissa paikoissa ne laittaa siun putelin jääkaappiinki ja täyttävät siun lasia ku käyt pyytämässä.

Lisäks täällä juuaan paljon palmu- ja riisiviinaa. Toinen on väriltään kellertävää ja toinen vähän hiukan vaaleen punertavaa. Molemmat haisee ja maistuu miun miälestä oksennukselta, mutta paikalliset tykkää. Maista toki jos tarjotaan.


Rööki on muuten sikahalpaa, aski malporoa maksaa 25-30 000 rupiaa, eli vähä päälle euron.


Voiks siäl shoppailla?

Shopattavaa ei ainakaan meikäläisen makuun kauheesti oo mut eihän miul oo makua eikä nykysin enää rahaakaan. Perus-rättikauppoja ja sälää on tarjolla kyllä ja viime aikoina on tullu semmosia aika kivoja fiinimpejä putiikkeja kans, on jo surffivaatekauppoja ja muuta. Minimarketteja on koko rantakadun varsi täynnä, ja niistä saa mitä tahansa sattuu tarvimaan, oli se sitten ripulilääkettä, vodkaa, hyttysmyrkkyä tai perunalastuja. Hinnat on hurjia, ainakin jos vertaa vaikkapa Lombokin hintoihin. Mutta mikäs on kauppojen hinnoitellessa samppoopullot just niiku sattuvat haluamaan: jos ei kelpaa niin ole ilman tai lähe Lombokille shoppailemaan. Eli viksu suorittaa pienimuotoista varustelua esim. Balilla ja ostaa hintalapullisesta oikeasta supermarketista mukaan tarvittavan läjän hygieniakamppeita ja muuta sälää.

Jos saapuu tänne Lombokin kautta ni kannattaa pirssikuskille sanoa että kurvaa Lombokin pääkaupungin Mataramin huudiloilla ostarille, esmes Lombok Epicentrum tai kesällä 2017 avauttu upouusi Transmart. Epicentrumissa on mm. Hyper Mart, joka on semmonen paikallinen Prisma, hiano iso kiiltävä ilmastoitu hintalapullinen tavarataivas, mistä voit hankkia niin munahousuja, hyttysmyrkkyä, samppoota kuin mitä muuta hyvänsä, tarvittit sitte vaikka pesukonetta tahi uutta digikameraa. Epicentrumissa on myös helvetisti vaatekauppoja, optikkoliikkeitä, kännykkäkauppoja, kemppareita, apteekkeja, leipomoita, leffateatteri yms. Ja Hail Satan: on siällä myäs Starbucks, Burger King, Wendys ja muita oikeen maaliman kuppiloita. Transmartissa taasen on järjettömän kokonen Carrefour-supermarketti, missä on aika helvetin hyvä valikoima kaikkea mahollista ja aika edukkaat hinnat. Muuta Trasnmartissa ei sitte oikeestaa ookkaan, pari jotain kahvilaa/ruokamestaa. Ja yläkerrassa huvipuisto, jossa on mm. vuoristorata.

No onks siäl mitää tekemistä?

No on on! Voit sukeltaa ja snorklailla ja pyäräillä. Voit vaik vuokrata hevoisen ja mennä ridaan (suosittelen: STUD -tallin hepoja, ne on hyvin hoidettuja ja hyvin ruokittuja eikä mitään riistoponeja). Voit käyä kokkauskurssilla tai nysväämässä hopeakoruja. Tai testaa paddle boardia (se semmoin niiku surffilauta jonka pääl seisotaan ja sit airolla suditaan etiäpäin ja Mordorissahan tätä huvia kutsutaan Suppaukseks). Voit käyä joogailees tai käyä freediving kurssin tai läimiä minigolfia. Voit mennä snorklausretkelle tai tehä päiväretkiä naapurisaarille tai vaik Lombokille. Voit myäs maata rannalla ja olla tekemättä mitään. Tai vuokraa kanootti ja posota sen kans tual pitkin merta. Surffataki voi, mutta aina tääl ei oo tarpeeks aallokkoa ja surffipaikat on yleensä semmosia et ihan alottelija ei saa siellä ku ittesä verille, siäl on aina alla korallia ja niihi ku sinkoilee ni veri lentää. Käy hieronnois ja mee illalla kattomaan aurinkonlaskua. Tuijottele eteerisenä horisonttiin ja valaistu.

Riittääks nää viihyttämään lomailijaa mitä?

Missä siäl bailataan?

Missä vaan! Kreisibileitä on ja sit on sellast rennonpaa menoo kans. Jos haluu krebaa oikee niiku tosissaa sillai et tyrä rytkyy ni sit maanantaisin Blue Marliniin, keskiviikkosin Tir Na Nogiin (eli tuttavallisemmin Irish, koska kyllähän täälläkin irkkupupi on), sunnuntaisin Evolutioniin. Täyen kuun aikaan mee täyskuun kemuihin (en tiä missä niitä nykysin on, sijainti vaihtelee, mutta aina niistä kemuista tieto jotenki leviää), ne on kreisit. SamaSamas on joka ilta menoo. Sukellusporukka käy paljon  Lavassa ottamassa iltaan vähä alustuksia. Lavan kupeessa on myös saaren ensmäinen ja ainoa ROCK BAR mutta ei siällä taia kukaan käyä.

Saaren rasta/regei-skene on ollu vähän hukassa viime vuodet, mutta syksyllä 2017 asiat on saatu järjestykseen! Hurraa! Saaren pohjoseen osaan on tupsahtanu parikin kortteeria, jossa rastajätkät hengaa ja meininki on niiku ennenvanhaan Kakkosen Koralbiitsin kuppilassa. Ensmääne rastakuppila löytyy suoraan Jali Resorttia vastapäätä, siinä on Lemboade-niminen risubaari. Niillä saattaa olla kaljaakin myynnissä, mutta jos ei ole ni hakekaa lähistön muista kuppiloista. Pojat iloisna viihdyttää rämpyttämällä kitaraa ja sillai. Mukava paikka istuskella kaveriporukan kanssa.

Toinen regeimesta Merah Jungle Bar löytyy ns. Kampung Rasta -huudeilta, joka on keskellä ei-juuri-mitään. Lähellä on mm. Eden Cottages, Black & White Cottages ja rastajätkien pieni homestay Pondok S2B. Merahissa on livemusaa viikonloppusin (pe+la) ja miun kaltanen vanha kääkkä arvostaa, että meininki alkaa alkuillasta ja loppuu noin klo 23. Merahista saa myös ruokaa, ja hinnat on erittäin edulliset. Ettikää mestan sivut Facebookista/Instagramista, siellä ne mainostelee että millasta raggamuffinssia on lauteilla tulevana viikonloppuna.

Merah on ihan mainio paikka, siellä on hyvä meininki ja siitä ei puutu kun että olis ranta viäressä. Valitettavasti ei ole, mutta ei haittaa. Pidän erityisesti siitä, että baari sijaitsee noin minuutin päässä miun himasta.



Mites huumeet?

Joo, kyllä on. Ganja palaa ja sienipirtelöitä löytyy. Kemikaaliskenee on kans jos siitä tykkää.

Onks siä turvallista?

On. Ei miusta tänne matkaavan piä olla turvallisuuestaan sen enempää huolissaan ku missään muuallakaan. Älä oo urpo, tietenkään, älä levittele rahojas, niiku et tekis missään muuallakaan. Piä bungalowis ovi lukossa ja jos siulla on ns. avoin kylppäri niin lukitte myäs kylppärin ovi kämpästä poistuessas tahi nukkumaan käyessäs. Keskustan kreisibileissä on nykysin kai aika iso irski että lähtee puhelimet ja muut käveleen, jos ei oo tarkkana. Vetävän näkösten, ja ihan vähemmänki vetävän näkösten, naisihmisten on syytä olla yhtä tarkkana tavarastaan ku missä tahansa muuallakin. Jos meet pualilta öin megabileisiin pelkissä bikineissä ni varma on että ahistellaan.

Mut kaikki ötökät ja malariat ja ripulit ja kaikki?

Torakka kylpyhuoneessa on aika vakio, moskiitot jahtaa varsinkin iltaisin, muurahaiset puree ja hämähäkit on helvetin isoja. Skorpioneja on ja käärmeitä, jopa kobria, mutta niien pongaaminen on aika harvinaista kuitenkii. Lisäksi on kaikenlaisia gekkoja, ne on kivoja ja söpöjä, mutta on myös ihan helvetin isoja liskoja, jotka aina säpsäyttää miltei lusikallisen housuun kun sellaseen törmää.

Meres on joskus meduusoja mutta harmittomia yleensä. Parina viime vuotena on elokuun tienoilla ollu myös vaarallisia meduusoja (portugese manowar), eli tarkkana kannattaa olla. Meijän meres on haita kans mut vaan laiskoi riuttahaita. Myrkyllisiä merikärmeitä on, niit ei parane mennä hätyyttelemään. Vaarallisin asia mitä tääl on, oli kyse ihan maasta, merestä tahi ilmasta, ni kaikista hurjin otus mitä täältä löytyy on blue ringed octopus, sellanen sikapieni parin sentin kokonen söpö mustekalakääpiö. Se jos tuikkaa ni se on henki pois, siin ei oo mitää tehtävissä. Miä en oo ikinä sellasta ees nähny, mutta kyllä niitä kuulemma tuol on. Nyrkkisääntö meressä on et älä koske MIHINKÄÄN. Piste.

Malariaa ei oo täällä aikoihin ollu, eikä tääl o rabiesta. Denguekuumetta on, välillä ihan epidemian lailla, se tulee moskiitoista eikä siihen oo ehkäsevää lääkettä eikä oikeen hoitoakaan, se pitää sit vaan kärsiä. Se äityy joskus niin pahaks että seurauksena on sairaalakeikka.  Moskiittojen puremilta suojautuminen on siis helvetin tärkiää, eli tsup-tsup sen hyttyssuihkeen kans ihan estoitta, aamuin illoin päivisin, koko ajan. Sitä suihketta saa täältä kyllä, mitään ohvia tarvi Mordorista saakka raahata.

Vatta menee monella sekasin ihan siks kun ruoka on erilaista ja pakteerikanta toisenlainen ku steriilis pohjolas. Semmosta sattuu, se on paskaa tsägää sitte vaan jos ruikuli iskee. Hysteeriin ei tarvi sen asian kans olla, ei sille voi mitää jos vattapöpö iskee ja se voi tulla ihan mistä tahansa. Ei oo mitään poppakonstia et millä sen välttäis: vaikka siä kuinka lutraisit käsidesiä ja välttelisit majoneeseja ja jääpaloja ja söisit pelkkää pullotettua vettä ni raibul voi silti iskee. Se pitää sitte vaan kakata pois.

Muistakaa että kotiinsa on moni kuollu. Että mitä vaan voi käyä missä vaan.

Kyl tääl on lääkäriasemiaki jos apua tarttee. Ne on auki 24/7. Lääkäriasema löytyy mm. Vila Ombak -resortin yhteydestä ja tarvttaessa sieltä järjestyy siirto sairaalaankiin vaikka keskellä yötä, jos on vakavasta kiipelistä kysymys. Lääkkeitä saa kaikista minimarketeistaki, ihan antibiooteista lähtien. Isomman hädän (en tarkoita nyt kakkahätää) sattuessa on kuitenki paras painua Balille ja siellä esim. SOS Medika Klinikalle tai BIMC-sairaalaan. Lombokillakin on ihan kiiltävä uus sairaala, Rumah Sakit Harapan Keluarga, jonka pitäis kuuleman mukaan olla varsin pätevä.

Kiipelin tullen hyvä nyrkkisääntö vois olla, että jollei siun majatalon tyypit osaa auttaa (ja usein ne ei osaa, varsinkin jos ovat paikallisväestöä), niin kipikipi lähimpään sukelluspuljuun. Varsinkin jos kyseessä on merihätä, esmes kaveri menny snorklaamaan eikä tuu takasin, sillon on syytä painua välittömästi lähimpään sukellusputiikkiin parkumaan apua. Sukellusputiikkien sukellusopeilla on ensiapukoulutus ja valmiit prosessit joita noudatetaan, jos vakava tilanne tulee eteen. Ne tietää missä on lähin sairaala ja miten sinne pääsee.

Kyllä joskus kannattaa silti kokeilla myös paikallisten suosittelemia poppaskonsteja. Tietävät lähipusikoiden lääkintäkasvit ja semmoset. Mutta täällä uskotaan yhä mustaan magiaan ja muuhun vastaavaan, joten paikallisten diagnoosit voi siten olla vähän eksoottisia. Eipä silti, jos seikkailumieltä on niin siitä vaan testaamaan. Miulle on juotettu sellasta pajupilliltä maistuvaa puunlehtiteetä millo mihinki ripuliin ja kuumeeseen, ja  kyllä se on tepsiny.

Nii se sukeltelu ja snorklaamiin?

Sukeltelu ei ole täällä maailman parasta, ne paikat on muualla, mutta aivan kelpo meininki tääl on kuitenki. Kovasti tuol on elukkaa mitä ihmetellä ja vaikka paikoittain on kuollutta korallia ni elävää löytyy kyllä kans ja paljon. Kilpikonnia on paljo ja riuttahaita ja nemoja ja mureenia ja nudiksii ja pieniä rauskuja ja joskus harvoin isompiaki ja täydenkuun aikaan tulee bumbhead parrotfishit ja semmosta.

Vesi on lämmintä, 28-30 astetta ympäri vuoden, satunnaisesti saattaa olla vilakampaakin. Näkyvyydet sen sijaan vaihtelee, välil ku on kovaa allokkoa ni tual näe oikeen mitään. Mut sit ku olosuhteet on kohillaan ni kepeesti 30m+ näkee. Huikiaa.

Sukelluspuljuja on paljo ja kaikissa on suunnilleen samat hinnat, perus-fundive on noin 400 000 rupiaa laaki.

Miä suosittelen aina vaan Lutwala Divea saaren pohjoispäädyssä. Se on miun kotipulju, he tekivät miusta sukeltajan, he on miun sukellusperhe, he tykkää kissoista ja he on tarvittaessa myös miun sellain tukiverkosto, asiassa ku asiassa. Siel on asiallinen osaava meininki ja sillai.

Jos ei jaksa saaren pohjoselle rannalle pahrustaa sukeltelujaan säätämään ni mee vaikka Manta Diveen. Siällä on mahis tehä sukelluskursseja ihan vaikka suameks. Mee sinne ja kysy Simoa ni homma hoituu ihan mordorin kiälellä.

Snorklaamiin on täällä kans suosittu huvitus. Kilpikonnia näkee snorklaamallaki koko ajan. Parhaat snorklimestat on saaren pohjoispäässä, esmes. suoraan Lutwalan eessä oleva Halik Reef on oikeen hyvä. Sitä en tiiä mitä snorklauskamojen vuokraamiin maksaa ku miul on aina ollu omat vehkeet, mut ei kai se ny järin tyyristä ole.

Virtausta voi veessä välil olla, kovastikin, eli sen kans on syytä olla tarkkana ettei joudu merihätään. Vaikka oisit kuinka olumppiatason kroolaaja, niin jos virtaukset pahoina niin sen taistelun kyllä häviät. Snorklatessa ehdottomasti räpylät jalkaan, helpottaa merestä pois pääsyä kummasti.

Mites noi muslimihommat?

Paikalliset on mukavia ja ystävällisiä ja enimmäkseen muslimeja. Mutta vaikka muslimeja ollaan, ni minkäänlaista kireepipoisuutta sen suhteen ei ilmassa leijaile. Moskeija huutaa toki monta kertaa vuorokaudessa, ramadanin aikaan lähes tauotta, ja semmosta. Mut esim. valtaosa paikallisista naisista ei käytä huivia ku sillon jos on joku erikoisjuttu. Ja ihan sujuvasti miesväki siemailee alkoholia, ja osaa ne vetää ihan kunnon lärvitki. Pilveä poltetaan ja esiaviollista paneskelua esiintyy. Perjantaisin, se ku on muslimien pyhäpäivä, miähet käy laumoina tua saaren isos moskeijas pyllistelemäs, mut sen jälkee meno jatkuu ennallaan.

Täällä ollaan yhtä lailla rennosti muslimeja ku mitä mordorissa ollaan kristittyjä, noin jos jotenki haluaa verrata. Eihän myäkää koko ajan rampata kirkossa ja eletä kymmentä käskyä ja noin.


Hei voi vitsi miäki tahon jättää kaiken ja muuttaa sinne! Kui sielt löytää duunia ja mitä elämiin siäl maksaa ja voitsie jeesaa ja mitä miun pitää tehä ja paljonko kello on?

Miä en voi jeesata. Miulla on omassaki elämässä tarpeeks tohinaa ilman että alan hyysäämään ja valmentamaan kaikenmaaliman mordorilaisia elämäänsä kyllästyneitä irtiottajia. Fakta kun kuitenki on, että jollet siä saa itte aikaseks, ni sori, tän kaltanen elämänmuutos ei ole mikään pakettimatka jonka JOKU MUU siulle tarjottimella eteen kantaa. Oma-alotteisuutta, pliis.

Eläminen täällä tällee vakituisesti maksaa ihan mitä tahansa. Riippuu tyystin siitä miten siä elämääs elät.  Ootsie yksin vai kaksin vai porukalla? Miten haluat asua? Syätkö koko ajan fänsipänsi-ravinteleissa vai elätkö nuudeleilla? Juakko joka päivä kaljaa sata pulloa? Sukeletko ihan hulluna? Pitääkö kaiken olla koko ajan tiptop, kotona apulaisarmeija siivoomassa ja pitämässä pihan kunnossa? Millasella viisumilla olet?

Mukavahko vuokrattu talo jossa perusmukavuudet (ilmastointi, raikas vesi, pari makkaria, keittiö, kylppäri) maksaa mitä tahansa 3-4miljoonasta ylöspäin, kunnosta ja sijainnista ja varustelusta riippuen, tuota halvemmalla kattoa pään päälle saa lähinnä jostain Homestay-paikoista kuukausidiileilla, mutta sillo siulla tuskin on omaa rauhaa, omaa keittiötä tai mitään ylimäärästä krumeluuria muutenkaan. Vuokran päälle tulee yleensä vielä vesi-kaasu-sähkö-kulut, jotka on mitä hyvänsä noin 250 000 rupiasta ylöspäin, riippuen paljonko lotraat vettä, kuinka usein kokkaat ja kui paljo huudatat ilmastointia.

Ja tommoset vuokrakämpät löytyy täältä lähinnä viidakkorummun kautta tai huutelemalla Facebookissa (etti esim. FB-ryhmä Buy/Trade/Rent/Swap Gili Islands). Ei täällä mitään asuntovälitystoimistoa ole, johon vois meilata et hei oon tulossa, tarvin talon. Pamaha mestoille, majotu johonki väliaikaismestaan ja alota kämpän ettiminen kyselemällä kaikilta mahollisilta. Pientä tsägää kämpän ettimisessä tarvitaan toki myös, koska vuokrahuusholleja on täällä rajotetusti ja kysyntää on enemmän ku tarjontaa.

Asumiskulujen päälle tulee tietty viisumikustannukset, jotka on keskimäärin 700.000rp kuussa siinä kohin kun viisumia joudut jatkamaan. Ja sitte vähintään puolen vuoden välein on pakko käydä jossain muualla hakemassa uus viisumi. Jos pääset täällä duuniin joka hoitaa siulle työluvan, se mahollistaa vuoden oleskelun ilman säntäilyä muissa maissa, mutta sen kustannus on tällä hetkellä 1500-2000 euroa ja yleensä työntekijä sen maksaa itte. Ja se on todellakin voimassa vaan vuoden.

Näppituntuma miulla on että 500-600 egellä kuussa täällä elää jo ihan mukavasti, miun miälestä. Mutta miun mukavasti eläminen ei välttämättä oo kaikkien miälestä mukavasti elämistä, eli niiku jo totesin, ni se miten siä elämääs elät vaikuttaa kustannuksiin täällä ihan samalla tavalla ku siä kotona Mordorissaki.

Länkkärihillujille täällä löytyy duunia parhaiten sukellushommista. Jos se on siun juttu, ni sukellusopen hommia on aika kivasti tyrkyllä. Mutta siä et koskaan ole ainoa joka ettii sen alan töitä, eli kaikenmaaliman sukellushippiä tua kulkee kinuumassa töitä ihan koko ajan. Muun alan hommia on sillon tällön tarjolla, mutta heikommin, ja sellaset löytyy yleensä viidakkorummun ja tuttujen kautta. Eli pitää tulla hengaamaan mestoille, verkostoitua ja sitä kautta pynkää koipea ovien väleihin. Kannattaa olla myäs korvat hörössä ja ottaa tuntumaa siihen, mitä täältä puuttuu ja mille on tarvetta ja ruveta sitte ihan oma-alotteiseks.

Helpoiten elantonsa saa haalittua kasaan jos pystyy tekemään etänä duuneja kotomaahansa. Onnenpossuja ovat kaikenlaiset duunarit jotka tekee asioita jotka ei oo justiisa aikaan ja paikkaan sidottuja. Kirjotteluhommat, kaikenlaiset tiäs mitkä graafiset suunnittelut, valokuvausjutut ja muut. Jos pysyy länsimaisissa liksoissa ni ei tarvi kauheesti raataa tienatakseen sen verran että täällä voi elellä ihan mukavasti. Internetti on myäs pullollaan sivustoja joiden kautta voi ettiä freelancer-duuneja, jotain käännösjuttuja ja IT-hommia ja muuta. Guuglatkaa.

Jos siul on helvetisti pätäkkää niin oman pizniksen pykääminen ei oo mahoton ajatus. Mutta halpaa ja helppoa se ei tule olemaan. Itte en lähtis pusertamaan mitään pisnestä, jollei miulla olis aa: vitusti rahaa, pee: jo kokemusta täällä olemisesta ja toimimisesta, see: helvetillistä tuttavien verkostoa joilta kysyä neuvoja ja - ennen kaikkea - dee: helvetin pitkää pinnaa ja hyviä hermoja.

Joskus tarjolla on myös valmiita bizniksiä vuokralle, esmes ravinteleja tai majataloja. Se on tietty yks hyvä vaihtoehto, jos ei halua naulata itteään tänne kiinni ihan pysyvästi vaan haluu ensin kokeilla muutaman vuoden että mites hommat sujuis.

Ja kello on nyt 12:27.

Voiks sinne tulla vapaaehtoseks? En paljoo vaadi, alkeellinen majotus ja ruokaraha riittää!

Vapaaehtoshommia voi toki kysellä niin miulta kuin Gili Eco Trustiltakin. Eco Trustilla on paljon projekteja, joissa aina sillon tällön on apulaisille tarvetta. Tsekkaa Gili Eco Trustin sivulta lisää ja ota sinne yhteyttä.

Miun kissaprojekti tarttee vapaaehtosia lähinnä meijän kissaklinikoitten aikana. Niin eläinlääkäreitä ja -hoitsuja kuin ihan vaan eläinrakkahia ihmisiä jeesimään kissapotilaitten kanssa. Tsekkaa aikataulut ja muut hommat kissaprojektin sivulta.

Vapaaehtoishommat on vapaaehtoishommaa. Vapaaehtoishommat ei oo palkallista duunia. Meillä ei oo rahaa eikä rahkeita tarjota majotusta tai ruokia tai "ihan pientä päivärahaa". Myä tehää itteki tätä hommaa ihan ympäri vuoden peräsuali lotkollaan ja ilman liksaa. Kissaklinikoiden aikana meiän toimintaa tukevat majatalot lahjottaa kyllä majotusta meiän vapaaehtoseläinlääkäreille ja -hoitajille, mutta muu porukka on täysin omalla kustannuksellaan.

Ja ei, meillä ei ole myöskään tarjolla harjottelupaikkoja, kesäduuneja, tai muutakaan vastaavaa. Kattellaan sitte jos joku tsiljonääri lyä miulle kontillisen rahaa pöytään, että laitahan akka asiat kuntoon ja rakenna se eläinsuojelukeskus ja ranchi ja resortti. Sitte saattaa olla mahis ympärivuotiseen vapaaehtoisohjelmaan ja muuhun toimintaan.

Jos kiinnostaa lomailun ohessa ees vähän jotain tehä maalimaa pelastaakses, ni osallistu täällä joka perjantaina tapahtuvaan siivoushäppeninkiin. Seuraa Gili Eco Trustia Feispukissa, siellä tiedotetaan aina että mistä siivoustalkoot tänä perjantaina lähtee liikkeelle.

Jos taasen kutsumus huutaa jeesimään lapsia tai mitä tahansa muuta jossain lähialueilla, ni googlaa hyvä ihminen. Siältä löytyy. Vaikka miä aika viksu olenki, en silti tiiä kaikkia lähialueitten ja lähimaitten ja lähiplaneettojen järjestöjä jotka saattas apua kaivata.

Ja jos tuut ni sit oot kunnolla!

Tervetuloo! Mut oot sit kunnolla, ettei tarvi hävetä, okei? Älä oo urpo, kunnioita paikallisia ihmisiä ja tapoja ja kulttuuria. Oo ekolookisesti tiatonen, myö hukutaan paskaan täällä jo nyt ni älä siä tuo tänne yhtään lisää. Täten älä sikaile, kerää roskas, osta juomavetes isoissa pulloissa tai mialummin: ota täyttöpullo messiin (ja lataa luuriis Refill Bali -appsi, joka kertoo missä sijaitsee lähin vesipullon täyttöpiste, myös täällä Hiekkakikkareella). Kun käyt kaupassa, älä ota muovipussia vaan kuleta mukanas kangaskassia ostoksia varten. Jos tykästyt paikalliswarungien sapuskoihin ja haet jatkuvasti take-awayta, osta joku muovipänikkä ja mene sen kanssa hakemaan mättös: täten siun pöperö ei tuota vahapaperi- ja muovipussukka -paskaa sekä saat rahalles enämpi vastinetta, jos varustaudut mojovan kokosella muovipurnukalla. Osota omalla esimerkilläs miten kuuluu olla. Tupakantumpit tuhkikseen ja jos näät meres tai rannal roskia ni poimi ne pois. Tykkää kissoista ja anna niille raikasta vettä juotavaks ja jämät siun ruokalautaselta. Osallistu, jos oot täällä meiän eläinklinikoitten aikana. Puutu asiaan, jos näät vaikka hevosta kohdeltavan huonosti: joskus rahaa tuovan turistin sana kuullaan helpommin ku tämmösen täällä persaukisena lorvailevan motkottajan. Älä porsastele suihkuveden ja ilmastoinnin kans.


Ja piä tissis piilossa! Yläosattomissa täällä ei pidä hillua, muslimimaassa kun ollaan. Sen luulis olevan itsestään selvää mutta aina tuolla joku tietämätön (tai välinpitämätön) tollo tissisillään retkottaa. Bikineissä saa huoletta löhöillä kun rannalla ollaan, mutta jotain riepua on syytä nykiä päälle kun rannalta muualle liikkuu. Ethän siä kotonakaa kävele kadulla pelkkä hammaslanka persvaossa tai pelkissä spiidoissa ni älä tee sitä täälläkään, oli siulla miten virtaviivanen diskovartalo hyvänsä.

Muista että siä olet vieraana täällä, sillon on kohteliasta kunnioittaa paikallista väestöä ja tapoja, eiks nii?

Ja opettele sanomaan vaikka ees kiitos indonesiaks. Se sanotaa et TERIMA KASIH!


Yhteenvetely

Trawangan on joittenki miälestä turistihelvetti, johon ei toista kertaa tulla, mutta toisille oiva paikka vetää kreisibailuputki, suorittaa sukelluskursseja tai touhottaa ties mitä muuta mukavaa. Ja jos niin haluaa niin voi tää olla myäs mukava, rauhaisa paikka jossa voi löhötä rannalla tekemättä mitään. Hiekkakikkare tarjoaa jokaiselle jotain ja ainaki miä arvostan sitä, että tääl on kaikki palvelut mitä ihmiin tarvittee. On bileitä jos haluaa bilettää, mutta myäs omaa rauhaa ja hiljaisuutta jos sellaista kaipaa. On hyvää ruokaa ja mukavia ihmisiä ja sukeltelua ja kissoja ja rento meininki. Sää suosii satunnaisia ukkoskuuroja lukuunottamatta, eikä liikenne kaasuta tienoota hengiltä.

Mutta ei kaikki tiätty oo silkkaa positiivisuutta: saarta ollaan vauhdilla rakentamassa tukkoon, luonto kärsii, turistimäärä kasvaa, hinnat nousee (jo nyt tää on varmasti kalleinta Indonesiaa mitä löytyy), pientä rötöstelyä on ruvennu esiintymään. Saa nähä kuinka kauan kestää, ennenku tunnelma kunnolla pilaatuu. Mutta ainaki viä tääl viihtyy mainiosti ja toivottavasti myäs jatkossa.

Lisää infoa Gili-saarista löytyy enklannin kiälellä esim. Gili Guide -läpyskän sivuilta.

Kiitos moi ja jos on yhä kysyttävää ni ilmottakaa, lisään tänne sitte asioita.