Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kuantan. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kuantan. Näytä kaikki tekstit

torstai 5. huhtikuuta 2012

Hipsterit on loppu

Kuhinaa ja meininkiä Cheratingin pääkadulla


Myä vietettii keskiviikkoaamupäivä siel Kuantanissa hoitamassa asioita. Tarvittiin lisää myrkkyjä ja rasvoja lukijamatkalaiselle, ja miulle piti hommata semmonen kuulkaa oikee ihmevehe, internettimokkulatikku, meikä paukkas oikee täysillä tälle vuosituhannelle ny! Miul on erinäisiä helvetin tärkeitä ja kiireellisiä pakko-hoitaa-just-nyt-asioita, joten oli pakko varmistua et pääsen nettiin äheltämään sähköpostein sun muitten kans. Mutta ei se mitää, internettimokkulapökäle löyty Kuantanista yheltä ostarilta, ja samasta paikasta saatiin tököttejä ja sit myä lähettii heteronaisten possumatkalle piäneen rantakylään, Cheratingiin (josta sanotaa Lonely Planetis et siel on surffareita ja hipstereitä ja hipsterisurffareita). Ja alotettiin sikailu heti kyydityshommien kans. Ku hotellilta otettii pirssi paikallispussiasemalle, ja pirssikuski alko hihittämään ku sanottiin et mentäs paikallispussilla Cheratingii, ni meil tuli vähä sellain olo et aijaa, ilmeisen suurta hauskaa ois luvassa. Ovela pirssikuski, nostatti meille tuolviisii vahingonilosen hihityksen kans orastavan epäluulosuuden ja kylmän hien niskaan ja heitti perään et jos maksatte 50 ringittiä (12,50 egee) ni hää vie teijjät suoraan sinne Cheratingii. No myähä laiskat siitä samoin tein tehtii kaupat, ku Camilkii selkä palanu sellaseks beef jerkyks et rinkan kantaminen ei ihan ollu hulvattominta hauskaa ja miä muuten vaa molo otas ton Assholen raahailun kans ni kylhä se mukavan ilmastoidun taksin takapenkillä istuskelu perille asti tuntu mainiolta idealta. Perkele, lomallahan tässä ollaan, ei olla köyhii, kipeitä ehkä vähä, aika ajoin, joskus suolesta, ja korvien väleistä koko ajan, mutta so what.



Miun maja

Taksilla siis reteesti Kuantanista Cheratingiin, matka kesti noin 40 minuuttia, ja Cheratingissa heti alkuks tiäteskii taas nopee juoksentelu majapaikkojen peräs. Kaikenlaista kauheeta halpaa läävää oli, ja sit hienoo kallista. Mut De Chalet Cheratingista tjsp saatiin komeet ilmastoidut mökit, ihan sillai jotenkuten siedettäviin hintoihin. Miulla maksaa satasen ja Camipamilla 120 RM, ku se otti kuumavetisen suihkunkii viel oikee possumatkailun kunniaks.



Ainoo surffari joka nähtiin ja sekii kopsahtaa ihan just tonne meree pää eellä

Rannalle heti innosta kihisten et nyt silmämunat killillää vahtaan surffareita jee, mut ääh siel oli vaa yks köpö alotteleva surffailija joka lähinnä vaa kaatuili, vaikka aallot oli piänen puoleisia. Mutta olipahan rannalla tilaa retkottaa, saatanan pitkä hieno ranta eikä ketää missään, ja meres ei tarvinu törmäillä ihmisiin, sai rauhassa siel pulikoia alusten kans ja sinkoilla aallokon kyydissä. Surffisesonki on siis tyystin männy jo, monsuunikausi on ohi, et täällä ei ole ketään ja monet paikat on vaa kiinni, ja ku meininki on myäskin aika musliminen ni ei juur nyt löydy ku yks (länsmaisten tyyppien pitämä) kuppila mistä ees kaljaa saa. Baarin nimi on Don't Tell Mama, et on meilkii tääl DTM, joskin aika toisenlainen ku Mordorin DTM. Cheratingin DTM myy hirveen hintasta kaljaa (12 RM pien pullo Tigeria, auts) ja palvelukii on vähä nihkeenlaista, mut siel on söpöjä kissoja ja komee baarimies. Asiakkaita mein lisäks siel ei montaa oo nähty, vaik eilenkii siel parii otteesee käytii istumassa. Kaik on loppu ku surffisesonki on loppu. Hipsterit on loppu. Surffarit on loppu. Hipsterisurffarit... onkohan nekii vaa urpaani legenda? Hiljasta on, helvetin hiljasta, mutta ei se kyllä haittaa. On mukavan rauhallista ku ei ketää missää.

Tänääki ollaa vaa röhnötetty rannalla ja pulikoitu meres alusten kans, eikä tääl ny hirveesti muutakaa tekemistä oikee olis tarjolla. Cami on sentäs nähny ensimmäisen torakkansa, et ei tää ihan ilman elämyksiä oo kuiteskaa menny.


Nätti kolli

Hirveen mukava paikka tää Cherating kuiteskii on, miä tykkään tästä kovasti. Paikalliset on hirveen ystävällisiä ja mukavia ja ranta on hiano ja valtava ja meininki on rauhaisa ja rento, aineskii just ny ku on tämmönen off-season. Ja tääl on ihan kummallisen söpöjä kissoja ihan helvetisti. Ihan eri näkösii ku missää muualla ääsiässä oon nähny, tääl kissat on sellasia pyäreepäisiä järkyttävän sulosia ja mahtavan värisiä ja vähä sellasia vantteramman olosia ku nuo normaalit suipponokkaset suikerokissat mitä joka paikas näkee. On ihan sellasia siniharmaan värisiä ja vaikka mitä, ja ihan järkyttävän söpöjä kissanpoikasia. Haluisin pakata kaikki Ääsholeen ja viiä Gilille rantapummailemaan.

Mut myä jatketaa huomenna aikasin aamulla matkaa, ja seuraava kohde on piän saaren kikkare tästä muutama tunti pohjoseen, sellanen ku Pulau Kapas. Sen pitäs olla komia paikka, ja siel meil ois tarkotus olla ny vähäsen pidempää, ehkä johonkii tiistaihin asti, et whoop-whoop aineskii neljä yötä, jee, ei tartte koko ajan olla äheltämäs kamoja Assholeen ja sieltä ulos. Tää mein alkumatka ku on täs menny vähä tällee säntäilyhommiks ku koko ajan paikka vaihtuu ja tullu vähä yllättäviäki yäpymisiä kummallisis varikkopysäys-paikoissa. Kyyditys Pulau Kapakseen ostettii täältä Cheratingista, elikäs lähtää aamulla bussilla Merang-nimiseen rantakylään ja sieltä sit veneellä Kapakselle. Saatii jo täältä käsin hoiettua veneliputkii Merang-Kapas-välille, ees taas, ja koko paketti makso 65 RM (sisältää siis bussikyydin Merangiin ja menopaluu veneliput).

Jotta seuraava tiedotus tulee sitte joskus tos lähipäivinä, jos jaksan nakutella ja jos miun nykyaikanen nettimokkulapökäle jostaa saarenkikkareelta käsin mitää informeissön haiveita tavottaa. Ni et hyviä piäsiäispyhiä sinne takatalveen vaa! Munikaa hyvin ja syäkääpä pashaa!

DTM
Kuhinaa rannalla. Hyvä ku sekaan mahtu.
Jalkapalloa

tiistai 3. huhtikuuta 2012

Läski meni läpi lattian

Monitor lizard menee siin tomerana

Pikainen tiedotus kuvien kera täältä Mälesiän synkästä yöstä. Tulevista nettiyhteyksistä ei ole mitään hajua, ja lähiaikoina edessä olevat paikat on piäniä ja ei ihan niitä missä kaikki saatanan haaremihoususet rennonletkeet rinkkaselkäset hipit ehottomasti jarruttaa, joten pakko rykästä asiat tiskiin nyt, kun ei oo tietoo millon seuraavan kerran löytää informeissön haivein. Kattokaa ku on helvetin tärkiää että pysytte ajantasalla siitä mitä miulle kuuluu. Tää on ykkösprioriteetti koko ajan kotkottaa et nyt tällee ja tollee.

Eniveis, olemme lukijamatkalaisen kans jättäneet tänään Tiomanin saarihommat taakse ja ollaan nyt varikkostopilla tämmösessä vähä yllätyksenä meille itelleeki tulleessa kaupungissa jonka nimi on Kuantan. Tämon tän sulttaanikunnan pääkaupunki ja on iso kaupunki ja on vitun iso moskeija josta huuellaa koko ajan jotain et syööööökäääää kanaa ja on vähä erikoismeininki muutenki. Yhtään länsimaalasta ei olla nähty ku käytii tuos dinnerit mässyttämässä ja hiippailemassa hieman. Mutta jo huomenna matka jatkuu kohti hipsterisurffareitten (Lonely Planet sano näin) Cheratingia. Ootetaa suurella mielenkiinnolla millasia on mälesialaiset hipsterit.

Mutta mein eilinen viiminen päivä Tiomanilla meni vähä touhukkaissa merkeissä. Miun piti mennä koko päiväks snorklausretkelle, mutta aamun jyllänny ukkosmyrsky ja raivoisana räyhänny meri töräytti miulle pupun pöksyyn ja jäin rannalle määkimään et en uskalla merelle nyt. Sen sijaan lähettiin talsimaan seikkailumielellä oman rannankaistaleen ulkopuolelle. Viidakkonyppylän läpi toiselle puolelle Tekek-nimiseen paikkaan. Siel oli lentokenttä, siel nähtii monitoriliskoja, siel oli autiot rannat ja siel kävi silläviisii et pulska puuma tipahti yhen kaupan lahosta lattiasta läpi. Miä nimittäin muina punkeroina yhes riepukaupas tallustelin ku Cami jotain shortseja siin valkkaili ja yhtäkkiä rojahti jalka lattiasta läpi ja mukkelis makkelis siihen kaatusin sit ja olin ihan et mitä vittua täällä tapahtuu. Kaupan lattia oli päälystetty sellasella hyllypaperin tyyppisellä hommalla, ja sen alla oli sitte yks lattialankku lahonnu täysin ja tallasin tietysti just siihen. Ei sattunu onneks mitää, ei sojottanu mitää halkoa pohkeessa tahi ruosteista naulaa polvessa, pienellä ruhjeella ja hämmennyksellä selvisin. Kaupan täti säikähti aluks vissii enemmän ku miä, ja oli ihan helvetin kauhuissaan et no nyt tuli tupenrapinat, mut ku sitte havaittii ettei mitää pahempaa käyny ja repesin vaa nauramaa ni johan alko kaupan tätikii hihittämää, ja säntäs pihalle kailottamaan koko lähitienoolle ilmeisesti jotain et TULKAA KATTOO MIKÄ LÄSKI MENI LATTIASTA LÄPI! Koht oli puoti puolillaan väkeä kikattamassa. Tämmöstä sattuu ku ei oo höyhenenköykänen rimpula, vaan kurvikas ja tuhti matami. Juu.


Meijjän vakkaripaari

Myä seikkailtii niin kauas ja niin kova helle pamahti päälle et alko voimat ehtymää ja lämpöhalvausta hönkimään niskaan ni porsasteltii ja otettii kotimatkalle venetaksi, millä suhattii tuhatta ja sataa omalle laiturille. Ruokaa napaan ja tottahan sen jälkee sitte vähän tiger beeriä. Ja sitte suihkuun ja  sen jälkee ehkä viel vähä lisää tigerbeeriä ja oman hotlan rantapaarikii vihdoin aukes ja lisää tigerbeeriä ja kotkotusta yhen brittipariskunnan kans (joo-o, vieraille ihmisille on herranpiaxut sentäs juteltu, ku on tuo yks sosiaalinen pälpättäjä mukana) ja sit mein vakiorantabaariin rannan pätkän laiturin kupeeseen, mis ne aina iltasin heijastaa elokuvia vanhalle lakanalle ja missä on halpa olut ja hyvä musiikki ja lepposa fiilis ja missä lepakot sinkoilee sillee et saa koko ajan pelätä et millo pojottaa lepakko ottanahassa kiinni. Kekkulihommikshan se meni, mutta onneks miä oon vanha ja väsyny ja lähin jo puolen yön jälkee nukkumaan. Seuramatkan nuoriso-osasto sen sijaan oli kontannu omaan mökkiinsä tiettävästi vasta joskus neljän hujakoilla aamuyöllä, ja siltä se ystävättären kunto vähä vaikuttiki ku hää aamulla pärähti tukka pystyssä miun oven taakse kolistelemaan, et on vejetty pitkän kaavan mukaan.

Ja niiku oltii puhuttu että sit sellanen homma, et ei mitää krapulajuttuja niille päiville ku on tiedossa matkustamista. Ni eikö sitte molemmilla tänää ihan kauheet kanuunat ku ohjelmassa oli paikan vaihto. Voi helvetin perse sitä ihanuutta. Meil lähti paatti Tiomanilta yheltä päivällä ja sen kyytii sit vaa ja takasin Mersingiin. Mersingistä linjuriauto alle ja noin 3 tunnin kyyti Kuantaniin (17 MYR). Meil oli alkuperäin suunnitelma et pyyhkästää suoraa Cheratingii tänää, mut kello oli jo melkee kahexan illal ku saavuttii tänne Kuantanii ja molemmat oltii niin väsyi ja raatoi ja nälissää et todettii et jarrutetaa tähä yheks yöks ja lähtää sit aamusella vast Cheratingii. On se kivempi saapuu mestoille valosaan aikaan ja noin, mukavampi juosta ettimäs majotustakii ku pimiällä ja muutenkii saa huudilot haltuun hiukan paremmin ku näkee jotaa. Jotta tämän yän Kuantan on sijainti ja Classic Hotel on majoitus ja ihanat isot puhtaat huoneet, 90 MYR yä. Kelpaa.

Huomenna siis pitää löytää paikallispussi joka vie meijjät hipsteröimään Cheratingiin. Siel ollaa alustavan pläänin mukaan pari yötä ja sit lähtää pääsiäiseks Pulau Kapas -saarelle. Jänskättää hiukka tuo munajuhla, koska se on pitkä vapaa myäs tääl muslimien keskuudessa ja koko maa säntää johonkii lomahommii. Et kuinkahan hankalaa on löytää majotusta ja mitenköhän vitun hirveitä hintoja joudutaan maksamaan. Mutta sen näkee sitte ku munajuhlassa ollaan.

Nyt miul ei muuta asiaa. Lähen nyt monitoriliskojen yöhön, moi!

Cats that look like Stalin
Lätäkkö
Air Batang elikäs ABC-ranta mis asusteltii

Ukkoin uhitteli

Piän tipunen

Tsekkaa myös nämä