Renppajätkien paluu!

OOOHHHHH!

Jumalavita! Ihmeiden aika jne!

Heräsin tänään ja painelin pihalle aamukaffelle ja tupakille ja syättämään kissat. Tukka pystyssä siinä yävermeet päällä ja ihan unipöhnässä yhä ja eikö siä aidan takaa välittömästi nouse parikin jätkän päätä ja hirviä mökä että avaa ovi avaa ovi. En tajunnu yhtää mitä tapahtuu mutta menin avaan oven ja kas, palatsini portista alko vyärymään tavaraa sisään ja jätkiä kauhee lauma. Remontti is bäk! Hurraa!

Tässä kun on kuunnellu kuukausitolkulla sitä "maybe next week"-tyyppistä aikataulutiedotusta ni aikalailla olin jo toivosta luapunu ja nöyränä, joskin kyrpä otzassa, olen siivonnu paskaa keittiöstä ja ajatellu että no josko sitte seuraavan sadekauden sais jo olla sisätiloissa. Luonnollisestikin olin palatsini omistajalle sanonu että okei, minen kysele enää et millos millos mitäs häh, mutta pliide varota sitte vähän etukäteen kun hommat miun huushollilla joskua meinaa oikiasti jatkua että tiiän vähän laittaa romuja kasaan ja pois tiältä.

Eihän se tiätenkä mitään ilmottanu, asia tola kävi ilmi kun sirkkeli alko laulamaan, mutta aiiiivan sama, pääasia että keittiööni vihdoin nousee seinää sekä oven ja ikkunoinen raameja.

Siinä muuten onki jätkillä erikoisprojekti rakennella mitään kun koko ajan on kissa tai kaks istumassa laastikasassa tai säikkymässä millon vasaraa ja millon sähköjohtoa ja jahtaamassa millon mitäki vaakanarun pätkää.

Oisin muuten itte halunnu että rakentavat ensin miulle eteerisen loungen siähen pihaan, jotta saisin sinne tyhjennettyä keittiön rojuja katoksen alle, ja ois paikka missä olla pois raksajätkien jaloista. Oisin myäs toivonu että ne ois ennen sitäki tehny pihan uuen aidan päälystelyhommat, jotta sillä välin ku ne rakentaa muuta, ni miä voisin jo istuttaa vimmalla viidakkoa aidan vieruksiin.

Mutta niikun sanottu, pääasia että jotain  tapahtuu. En napise mistään, olen vaan tyytyväisnä että vihdoin tääkin päivä koitti. Remppa jatkuu!

Toho tulee ovi

Oven viäree tulee kaks ikkunaa

Cisse Häkkinen tsekkaa että oven karmit on suarassa

Nimittäin kyllä on kannattanu selkä vääränä kantaa hevosen pökäleitä pihaan. Papaijafarmi kukoistaa. En oo ikinä ennen saanu papaijoita kasvamaan näin isoiks! Kohta pukkaa etelän hetelmää ihan omassa pihassa! 

Mahollisesti myäs tomaattifarmini on menestys. Toivoa ainaki hiukan on. Huomatkaa köyhän ruukkuviritys: kissaruokasäkki skulaa tähän hommaan täydellisesti!

Remonttihommelit etenee

Remonttihomma menee päivässä numero kuushi. Aikaan on saatu tilusteni itäreunan eli iistin aita, pala takareunan eli pohjoispään aitaa ja eka tsiipale ranchini länsireunaa rupes nousemaan pari tuntia sitte. Vielä menee viikko tai vähän päälle, ounastelen, ennenku aita on valmis ja nakutus ja sotku siirtyy keittiöön ja etupihaan.

Remppareiskat on saanu aikaseks hirviä kaaoksen. Miä sain ekat päivät juasta lapion kanssa kuokkimassa rehuja ylös ja istuttelemassa niitä muualle, pois aidan lähistöltä. Kävi nimittäin selväks, että mikä aidan vieressä viä henkitoreissaan kituuttaa, sille loppu koittaa, ellen asialle tee jotain.

Nyt on satunnaista viidakkoa siellä sun täällä, vielä toistaseks. Aika varma olen, ettei nuo herkkähipiäiset rehut tykkää hyvää kun joutuvat muuttamaan. Saletisti suurin osa heittää lusikan nurkkaan, vaikka miä kuinka kuoputan hevosenpaskaa huudiloille ja heilun letku tanassa että kastuvat. Ei voi mitään jos kuolevat. Alotetaan sitte taas alusta kun remppa on valmis. Viidakkopiha tulee, saatana, periks en anna!

Tänää Palatsini omistaja elikäs vuokraisäntäni Erik kävi ottamassa mittoja ovea ja ikkunoita varten ja samalla käytiin läpi suunnitelmat et mitä keittiölle ja etupihalle tapahtuu. Kaikkeen hän sanoi okei ja jees, ja olen äärimmäisen kovissa täpinöissä koska miun Palatsista tulee niin hieno.

En enää ikinä poistu himasta kunhan tää renppa on redi ja miulla on keittiössä seinät ja uus terde ja pähee röhnötyslounge. Siä sitte vaan riippumatossa muumioidun ja kuuntelen Atomirottaa.

Evakkorehut teki etupihasta melkeen viidakon

Tilusteni itäreunan aita nousee

Tänää aamulla ukot siirty länsipuolelle nakutteleen

Kissat tietysti jeesas mittaushommissa

Iistimpää aitaa

Puutarhaunelmia, unelmien puutarha

MIÄHET! Saatana. Se tähän alkuun tiättäväks.

Talonomistaja Erik, komea tatuoitu indonesialaismiäs, tuli eilen piipahtamaan. Tsekkaamaan jännittäviä sähkövirityksiä, joitten kanssa oon taistellu pelko bärssiissä jotta kohta miä sähkötän itteni tässä. Vesipumpun johtoja pitää heilutella että pumppu alkaa sutimaan, jääkaappi on kytketty jännään punaseen laatikkoon josta pistoke ei meinaa millään ottaa kosketuspintaa sillä lailla että jääkaappi pysyis päällä. Lisäks talon seinistä putoo maalit.

Avaruuspoksi seinäpistokkeen ja jääkaapin välissä

Vesipumppu. Huomatkaa upeat sähköjohtokytkennät. Teippiä siäl ja tääl.

Seinät putoo päälle!

Erik tuli käymään ja tsekkas asiat. Jollei seinät miuta häiritte (ei häiritte) ni no worries, korjataan sitte joskus ku jaksetaan. Vesipumpun pistoke oli ruastunu sellaseks et siä oli enää nysät jälellä ku riipas pistokkeen pois töpselistä. Jääkaapin punasen erikoishärvelin otti välistä pois ja sano että kylä se seinäpistoke on okei, punanen loota oli välissä vaan tasaamassa saapuvaa sähköä. Täällä nääs sähkö tulee vaihtelevalla voimakkuuella. Välillä ihan turbona ja sitte sillai ihan vetelällä sykinnällä.Sen huomaan parhaiten siitä et tuuletin puhaltaa välillä niin et lähtee tukka päästä, ja seuraavassa hetkessä se ei heilauta ilmaa sitte ollenkaan. Myäs valot menee toisinaan ihan diskoiluks. Mutta tämmöstä tää on.

Kaikki okei, lupasi tulla joku päivä vaihtamaan vesipumpun pistokkeen ja sillai. Yes yes kaikki hyvin ja hymyilyä.

Tunnin päästä kilahti omistajan vaimolta meiliä että hän sai ukoltaan viestiä että oon tappanu koko puutarhan, kaikki on kuollutta tai kuolemassa. Että siehän lupasit kastella rehuja. Kyllä hyökin voi sen hoitaa toki, mutta sitte miun pitää sallia että heijän duunari käy talolla sillo ku hälle sopii. Mitvit?

Minä perkele pidän oman lukkoni portissa, koska en halua huomata joku kaunis päivä duunista tullessa että siä on vankkaa sisäänmuuttotoimintaa menossa. Minä olen Mordorista, koti on linnani, en tykkää että siä ramppaa jotain helvetin sällejä ku himassaan. Oma rauha ja yksityisyys, saatana. Viittaan tässä myäs talonvaltaukseen, jota yrittivät kun lähin käymään Malesiassa.

Toisekseen, puutarha ei ole kuallu eikä kualemassa. Miä kastelen rehuja ku heikkopäinen, tiskaan astiatkii pesuvatissa että saan senki veen käytettyä kasteluun ja heilun letku käessä jos en aamuin illoin ni ainaki jompana kumpana.

NOT DEAD!

NOT DEAD!

Otin tänää aamulla kuvia ja nimesin kaikki jotenki et GREEN-NOT-DEAD ja lähetin ne omistajan rouvalle. Että katto ny, mitä se siun ukkos hourii.

Ja selvensin että jos ette tiiä ni täällä on perkeleen kuuma ja tuulista, koko saari on kuiva ku korppu, ei oo satanu kunnolla kuukausiin.Kastelua ei kannata ees aatella päivisin, koska vesi haihtuu ennenku se kunnolla ehtii letkusta pihalle. Kaikki on peittyny tuohon lentävään pölyyn eli harmaata on.

Rouvalta tuli meiliä takasin että MIÄHET! Vikaa silmissä!

Asia selvitetty ja yhteisymmärryksessä tehty istutussuunnitelmia jahka ruvetaan saamaan sadetta ja mitään voi ees yrittää kasvattaa. Koko pihan ns. pohja on tällä hetkellä kuivaa korppua tahi pölisevää huttua ja siihen kenties tulevat laittamaan nurtsia tai jopa laatotusta/puuta. Tätä arvostaisin suuresti. Koska kun sadetta rupiaa tulemaan, ni tuo kuiva korppu ja pölisevä huttu tulee muuttumaan upottavaks liejuks. Sitte se vasta lystiä onki!

Tämmöstä äksöniä täällä, jännän äärellä on oltu.

Muita asioita: mordorilaisia on saapunu saarelle! Töitten jälkee kaljaa ja SAA PUHUU SUAMEE!

Ja sitte kissoja. Kissaflunssa kaataa mirrejä. Nyt on Edenin Jack kipiänä. Aamulla ryömi jostain keittiölle ja pojat sieltä ihan hädässä huutelivat että JACK SAKIT (sakit= kipiä). Tilanne kauhia, verta valuu nenästä ja kissa vaan makaa. Mirri Suzannen kämpille eristyksiin muista Edenin kissoista, miä fillarin selkään kotio hakemaan kissalääkelaatikosta kaiken tarpeellisen ja takasin. Lääkityksen alotus välittömästi. Ja nyt odotellaan.

Miä taistelen Jackin kanssa nyt ku heikkopäinen ja toivon että hän toipuis. Jack on Suzannelle tavattoman rakas ja on myäs vähä ku miun kissa kans, hän on Seek and Destroyn äiteen edellisestä pentueesta ja oon tuntenu hänet piänestä rähmäsilmäsestä rääpäleestä saakka. Jackin nimi oli aiemmin Sauli Koskinen, koska hänen velipoika on Adam Lambert. Adam asuu miun luona, Saulista tuli Jack kun hän muutti Edenin Suzannen kissaks.

Raportteja kipeistä kissoista tulee miulle päivittäin, puhelin soi ja viestipoksit huutaa (sana on todellakin kulkenu että nyt on saarella kissa-asioitten hoitaja). Suhailen ympäri saarta auttamassa ja kuskaamassa lääkkeitä sen minkä kerkiän. Kaikki ei selviä, mutta onnistumisiakin on. Yks päivä viime viikolla soittivat Mango Divesta että heiän mirri sairastaa, tuu auttamaan. Polkasin mestoille, alotin lääkityksen, ohjeistin jatkotoiminnan. Eilen kävin kysäsemässä kuulumisia, kissa on toipunu ja voi hyvin. Että lämmitti mieltä tuommonen hyvä uutinen!

Peukut tanaan ja hyviä viboja tähän suuntaan että Jack toipuis. Kiitos!

Puskee kukkaa, siis ELÄÄ!

Vihreää. NOT DEAD!

Aloe Vera. NOT DEAD!

Kukkii, siis elää

TOTALLY DEAD!

Talonvaltaus

Alkukevennys. Harvoin näin upiaa taidetta näkee. Tää taulu oli myynnissä yhes katukojus Balilla.

Oon takas Gilillä, jihuuu, koti rulaa, saari rulaa, aaaahhh enkä liiku täältä mihinkään vähään aikaan!

 Tää on nyt vaan pikanen tiedotus et oon hengissä ja hyvissä voimissa noin muuten paitsi lompakollisesti.

Asiat on kaikki levällään, rahahommat perseellään ja sillai, mutta ei se mitään. Ihan vielä. Kohta tulee paniikki ja mahahaava ja katkee verisuani päästä ellei ala hommat lutviutumaan, mutta se on sit sen ajan murhe.

Balilla kävin lääkärissä korvan takia ja sain ihan loisteliasta hoitoa BIMC-lasaretissa. Jännä että ku menin korvan takia niin lääkäri haastatteli kaikki helvetin kuukautiskierrot ja suolentoiminnat. Että korvani on tulehtunut mutta entäpä tuleeko kakka. Mutta korva on nyt ok, sain hyvät lääkkeet ja kaik ja voin suositella ehottomasti kaikille et jos tulee joku terveysjuttu ni BIMC is da pleis.

Kissaplokissa kissauutisia, kuolemaakin taas oli (alkais jo riittää, miun voimat alkaa olla loppu näien jatkuvien hautajaisten kans), mutta kivojaki uutisia. Vaikka asiat on tua mirriplokissa ni kyl on pakko vähä täälläki mussuttaa kert... Miulla on uus hiano kissanpoikanen kotona kasvatettavana ja oon ihan kiinnyksissä häneen ja huolesta soikeena et pysyykö hän hengissä ja kasvaako isoks uueks kolliks miun pesueeseen. Peukut on olkapäitä myäte perseessä et tuo pieni Dimmu Borgir saapi porskuttaa. Kattokee ny kui suloinen hän on!

Dimmu

Huushollini on ihana ja koti on bestein. Talossa asusteli miun sukelluskaveri Nadja sillä välin ku olin pois. Siellä yritti asustella myös muuta porukkaa. Heti sillo maanantaina ku lähin  ni kämppään oli painellu kaks jätkää ja asettuneet taloks. Nadja oli hiukan hämmentyny ku talolle illalla töitten jälkee sillo meni. Pojat oli esittäytyneet "siivoojiks" ja toki kuopsuttivat pihaa ja noin, ilosena kokkailivat ja olivat reppujen ja nyssäköien kanssa jäämässä ikäänku yöksi. Nadja heitti ne pihalle. Jätkät kuiteski pitkin viikkoa tuli ja meni omilla avaimilla ja käyttivät kylppäriä ja keittiötä ihan muina miehinä ja lainailivat fillareita. Miä kuulin tästä vasta ku tulin takasin ja sain hirviän hepulin. Menin lankoja pitkin talon omistajille että mitä vittua tämä touhu oikein on, et jumalauta, talo on miun vuokraama ja maksama ja jos en ole paikalla se ei tarkota että jotkut vitun jätkät muuttaa sillä sekunnilla sisään niiku omistaisivat koko paskan. Talonomistajilla ei ollu tästä mitään tietoa mutta nopiastihan se selvis ketä nää klopit oli, eli toinen on talonomistajan duunari ja hällä on taloon avaimet ja he ovat tääl siivoomassa talon eessä olevaa tonttia johon alkaa kohta nousta uusia taloja. Se, et täl duunariklopilla on avaimet miun taloon, sehän ei tokikaan tarkota että voi tulla ja mennä MUN kotiin ihan niiku huvittaa. Jätkä oli saanu hirveet ripitykset ja miä sain tukon anteekspyyntöjä ja vakuutukset että tää ei tuu toistumaan. Ostin silti porttiin uuden lukon ja siihen on avaimet vain ja ainoostaan miulla.

Näin meil Indonesiassa. Jännää.

Aini, ens viikolla miusta tulee muutamaksi viikoksi Ulla Taalasmaa. Talkkaroin eli vahtaan ja päällepäsmäröin Edeniä, miun kaverin Suzannen majataloa. Suzanne palo veneonnettumuudessa Balilla tuos muutamia viikkoja sitten, on muutama päivä sitte päässy sairaalasta jo pois, mutta ei ole vielä kunnossa et vois palata kotio tänne. Jotta miä tuuraan häntä sitte ens viikosta alkaen. Jännää. Ihan en näe ittiäni iloisna olemas tual et velkam velkam vieraita vastaanottamassa mutta mitäpä sitä ei elantosa eteen tekis! Vaati  se sitte vaikka aurinkoisen teeskentelemistä, kyllä hoituu, nou problem.

Mutta hyvä että jotain pientä ns. duunia on. Jei.

In Finland we have this thing called Strömsö

Kelpo kuppila on tämä, The Menggong nimeltänsä

Tapahtunutta sitten viime päivityksen, jo raportoidun kobra-kohtaamisen lisäks:


Lähin yks aamu käymään kaupassa. Munaa ja leipää piti noutamani, koska jos ei ole leipää ja sirkushuveja, on oltava leipää ja munaa. Tuossa pari kurvia kotoa pois päin, matkalla kohti sivistystä, yhen pusikon kohalla, istui biäni harmaakuvioinen kissanpoikanen, hänellä piäni mutkahäntä ja suuret silmät. Naukui kovasti. Pysähyin ja biäni tuli heti kiähnäämään, kehräs ku höyryveturi kun nostin syliin. Laiha oli, kaikki luut tuntu pörrön läpi kun silittelin. Annoin nakin ja jatkoin matkaa, vaikka oli jo ihan ahistunu olo. Mutta ajattelin, että jos se siitä lampsii johonki, kotiinsa, jos sillä sellanen on. Kaupasta takas tullessa hiljensin vauhtia (ajan fillarillani kovaa!) ja siällähän se piäni nökötti, kerällä siinä risukossa. Oli saanu kaverin, toisen piänen. Pysähyin, hölmö kun olen, ja biänet tuli heti kiähnäämään. Voi vittu, totesin, pakkasin kissat kauppakassiin päälimäiseks ja polkasin kotio. Lappasin biänille ruipeloille ruokaa viiksien eteen.

Spederik ja eini

Siihen ne sitte jäivät, ovat tyytyväisiä ja kilttejä. Ja niin söböjä! Harmaa on piänempi, siro tyttö on hän, ja toinen on poika, oranssi ja söpö. He ovat nyt Eini ja Spederik. Eini, se harmaa pieni tyttö, on ihan ku miun edenmenny Hertta, sama väritys, samanlainen piäni hännänkippura, samanlainen kysyvästi naukaiseva ääni.

Hukassa ollu Äkäin löyty taas Kakkosen Koralpiitsiltä, mutta Tauski on yhä kateissa. Äkäin muutti takas talolle toissapänä, taas, mutta ei oikeen sopeutunu. Hänen on vaikia olla muien kissojen kans, koska hän on... no, äkäin. Pari päivää se hengas aidan päällä ja pihamaan puissa, kävi välillä syämässä ja murisemassa kaikille muille, ja nyt se on taas takas Kakkosen Koralpiitsillä. Tauskikaan ei asettunu, johonki on lähteny, toivon että tupsahtaa takas talolle tai sitte Kakkosen Koralpiitsille. Eli huushollissa on nyt "vain" kymmenen kissaa. Ööh, ketäs kaikkia niitä olikaan... Mini-Sosis ja sen veli Danny, Äitikissa ja sen lapset Seek and Destroy, Meiju Suvas, Bob Marley eli Marli, Adam Lambert, ja Eini ja Spederik.

Äkäin ei oikee viihtyny uuella talolla

Paitsi että... noh. Naapuruston kissat käy siinä miun kissapuhvetissa ahkerasti syämässä. Kaks kollia heistä näyttää olevan kissaklinikan kautta käyneitä, on korvassa merkki ja tyhjää täynnä kepesten kohalla. Mutta sitte on pari pimukissaa, toisella pennut jossain tisseistä päätellen ja sitte yks pieni surkea pimukissa, jolla on takajalka paskana. Kummankin pimun kanssa olen päässy jo hipasukosketukseen, mutta sen enempään ei ole toivoakaan. Pitäis varsinki jalkavammanen saaha kiinni ja katottavaks, lääkärin pakeille. Sitte on muutama rähinäkolli, jotka hengaa huudiloilla muttei anna koskee. Kesyttelen, ni sais sitte pallit pois ja loppuis tuo nahistelu ja kuseskelu ja yleinen gangsterointi.

Seek and Destroy on molemmat vähän kipeinä. En tiiä mikä oikeen on, mutta kissaflunssaa aavistelen. Eivät ole normaaleja ittejään. Antibioottikuurille laitoin molemmat ja tarkkailen tilannetta.

Sunnuntaiaamuna olin ruakamarkkinoilla ja just oli siinä menossa sinnikäs tinkaaminen jonku kalamummon kanssa. Se myy sellasta piänen piäntä rasvasta paskasinttiä, mille miä en näe mitään ihmiskelposta käyttötarkotusta, mutta kissat, ne tykkää siitä minikalasta kovasti. Mummeli yritti kyniä hirveetä hintaa ja meil oli kauhee taisto menossa. Sanoin että miä ostan noi siun kaikki piänet paskakalat satasella, mutta mummeli esittää pöyristynyttä et eijeijeijei. Miä esitän enempi pöyristynyttä ja mummeli laski hintaa jo sataankahteenkymppiin koko satsista, mutta en aikonu antaa periks. Sitte soi puhelin. Tuntematon numero mutta vastasin ny kuitenki ku tarvittin taukoa tiukasta tinkaamisesta.

Puhelimessa joku naisihminen huutaa ja itkee ja miä en aluks saanu ees tolkkua mitä kiältä se puhuu. Lopulta meni jakeluun että hänen kissalla on hätä. Sain selvietttyä että tuo naisihminen asuu Lombokilla ja hänen kissalla on vaikeuksia hengittää, kukaan ei auta, eläinlääkärit joille hän on soittanu ei suostu töihin kun on viä loma (Ramadan on kyllä jo loppunu mutta lomafiilis jatkuu). Miä sain selvitettyä ettei hän oo kuullukaa miun käyttämästä Lombokin eläinlääkäristä, lupasin soittaa tohtori Gedelle ja hoitaa hänet auttamaan. Sain tohtori Geden kiinni, hän oli just menossa moskeijaan mutta teki uukkarin ja läks klinikalleen, soitti Lombokin kissanaiselle ja kehotti tulemaan kiireenvilkkaa paikalle kissansa kanssa. Kissa saatiin hoitoon, on nyt toipumassa, yhä tohtori Geden hoivissa, mutta jäänee henkiin. Lombokin kissanainen oli kiitollinen ja helpottunu. Miulla ei ole hajuakaan mistä tuo naisihmiin oli miun puhelinnumeron saanu, mutta oli tyytyväinen olo ku sain autettua.

Ja se kalamummo, se oli miun puhelinrumban aikana kyllästyny ja ku menin takas mestoille ni se pakkas mukisematta miulle hirmuisen säkillisen sinttejä, ja satasen niistä maksoin. Näin!

Lombokin eläinlääkäri tohtori Gede on nyt myös perustamassa Lombokille eläinsuojelujärjestöä, yhessä yhen australialaisen Emman kanssa. Yhdistys viiään rekisteriin vissiin tällä viikolla ja miä olen toiminnassa mukana. En tiiä mitä tuo nyt vielä tarkottaa, mutta hyvä asia joka tapauksessa. Mutta kerron tästäki asiasta sitte lisää kun on jotain kerrottavaa, suhtaudun vielä kaikkeen hieman varauksella kun tässä ny kuiteski ollaan Indonesiassa eikä missään jämptissä Germaniassa. Asioiden saaminen puheista varsinaiseks asiaks ottaa aina vähän aikaa eikä kaikesta aina ees tule mitään.

Kylillä rimpsalla käyessä pongattii Peppi Pitkätossun hevoinen. Hän on nyt täällä taksina töissä.

Kävi mordorilaisia kylässä! Heiän kanssa käytii vähä kylillä rimpsalla ja juotiin gintonikkeja. Oli mukavaa! Terkkuja vaan Turolle ja Jossulle!

Gintonicit johti siihen, että tuli testattua kotio löytäminen kivassa hönössä ja pimiällä. Siinä pusikko rytis kun vähän "oikasin" ja vetelin kurveja suaraks. Mutta kotio löysin. Taskulamppu on must.

Miä oon taas veteenmenokiallossa. Naamassa on joku tulehdus, leukaan pärähti sellanen epämieluisa ja epäesteettinen juttu, en tiiä mikä se on, mutta varsin ikävä. "Oh you are ugly", totes Kakkosen baarin Agus ku tähän tulin baariin leuka mätänä kaljaa juamaan ja internettiyhteyttä lokkimaan. Kiitti vitusti. Lääkäri anto anbioottivoidetta ja antihistamiinia, ja tilanne on vahvasti paranemaan päin. Mutta veteen ei oo asiaa enneku lärvi on ehjä. Ja sitte ku niin on ni aijjumalauta että sukeltelen menemään, saatana.

Antihistamiinipilsut on kyllä eri jees. Tuleepi uni, vallan tahtomatta ja pyytämättä. Eilinen meniki pääasiassa päikkäreitä vedellessä ja sitte yäunia sen jälkee.

Jätkäsaaren lukaalin oon pistäny nyt välittäjälle. Helpompaa näin, hoitavat kaiken ja vaikka se välityspalkkio kirpasee ja viä valtaosan miun jälellä olevista rahoista ni ainaki sen palkkion saa sitte vähentää verotuksessa.

Prepaid-sähkö, mikä mainio keksintö! Muttei sen lisäsykkeen sutiminen tuohon sähkömittariin tiätenkää menny niiku pitäis...se oli sellanen et in Finland we have this thing called STRÖMSÖ ja tää ei nyt menny niiku siällä menis! Selittäkääpä tämäkin sanonta enklanniks, siitähän ei tule muuta kun melkeen yhtä ymmärrettävä sketsi ku sillo ku joku selittää et hei, hih hih, Tikkasen Gay (eli jos Strömsön selittäminen viä menee jotenkuten jakeluun ni entäs munansaannokset... heh heh, Hokkasen Timo, you know, Tikkasen Homo, Tikkasen gay, hö hö hö hekoheko). Enivei, sähköhomma menis oikeesti Strömsössä niin et käyn lähikaupassa, selvitän innokkaasti että pulsa pulsa di elektrisiti, ya ya ja ojennan miun talokohtasen mittarikoodin ja sitte setä kaupassa laittaa textarilla sen koodin ja jotain johonki ja saa paluuviästinä jonku numerosarjan ja antaa sen miulle ja meen kotio ja naputan koodin mittariin ja tadaa. Se kun oli paskana se mittari ja sano vaan et reject ku koodia hakkasin sisään. Ens tuli kaupan setä sitä kattomaan, sitte polkasin paikallisen sähköpuljun konttorille, missä ei ollu ku kanoja pihalla. Jostain takahuoneesta löyty sit joku äijä nukkumasta jolle selvitin asiaa ja se sano vaan et jeesjees, tullaan kattomaan tuos myöhemmin. Ei halunnu mitään tietoja miun talosta, ja ku koitin kysyä että MIHIN "olette" menossa tuos myöhemmin asiaa kattomaan, ni se vaan hymyili. Totesin et voi vittu tästä tuu mitn. Puhelu talon omistajalle, joka lähetti jonku paikallisjätkän mestoille, joka (kuhan oli ensin kysyny asunko yksin ja onks poikaystävää ja sitte kuttunu tiäs mihin illanviettoihin ja tsembaloihin...huoh, rankkaa olla saaren tavoitelluin pihtari) soitti sinne sähkökonttorille, ja sai sieltä heti jonku järkevän ihmisen suhaamaan paikalle. Järkevä sähkömiäs tarkisti, tutkaili, vaihto jonku osan ja kas, sykettä kehiin! Nyt on taas sähikäistä millä töllätä telkkaria, korventaa valoja ja lämmittää suihkuvettä. Uijui että kelpaa olla!

Että siis kelpaakin olla! Kyllä. Elämä on hianoo, edelleen! No juu, stressiä on yhestä sun toisesta ja kolmannestakii asiasta mutta olkoot. Kaikki on, just nyt, ihan hyvin.

Spederik ja Eini

Kiirettä pitää

Danny ja Mini-Sosis tykkää uuesta himasta

Helvetti soikoon, on kiireinen olo. Tuhat ja yx asiaa hoiettava, ja pitäs jossain välissä päästä takasin mereen. On se divemasterismiki yhä kesken, mutta nyt kun oon nähny pari snorkkelitestiä (nöyryytystilaisuus joka pietään kun on kurssin saanu suoritettua, siihen liittyy hupsu naamiaisasu ja snorkkelin kautta ryyppäämistä ja kylillä pelleilyä) ni miulla ei todellakaan ole kiire. Josko jouluks vaikka?

Ja kun on liki kax vuatta asustellu ns. täyden palvelun majataloissa ni on vähän rutiineissa rakentamista kun muuttaa omaan huusholliin. Kun ei mikään hoiu sillä lailla että huikkaa ohimennessään jolleki et hei, viittisisisisisiksä. Kun kaasupullosta loppuu pöhnä justiisa ku sai tofukuutiot pannulle tirisemään ni ruakakaan ei valmistu ennenku keksit kui vitussa se kaasupullo saahaan irti, kipität tyhjä puteli kainalossa lähikauppaan, ostat uuen (35 000 rupiaa), kipität takas kotio ja viä keksit miten vitussa se kaasupullo laitetaan takasin niin ettei koko talo räjähä ku koitat kokkailla. Pihan istutukset ei saa juamaa jollet häärää letku tanassa pitkin pihaa, eikä kukaan kuuraa synkkää sontaa lattioilta. Ite pitää fillaroia ruakamarkkinalle hakemaan asioita ja vaikka mitä.

Aamiaispuuhat

Silti, en muuttais takas majataloon mistään hinnasta. Ai lav mun uus tönö! Ja ai miten arvostan tropiikissa elämistä, ku markkinoilta voi hakea sellasen julmetun kokosen papaijan eikä se maksa ku pari euroa. Vähänkö suu aamusin napsaa ku pilpustelen tuareita mehukkaita hetelmiä pirtelökoneeseen ja töräytän mahtimehut. Avot!

Myäs kissat tykkää uuesta himasta. Melkein kaikki. Tauskin olen jo kaks kertaa sinne kiikuttanu, pysyy max vuorokauden ja sitte taas häviää. Hän on jälleen karkuteillä ja koitan sen taas jostain rannalta pummimasta pyydystää. Tauski on kyllä siitä hiano muutettava, että hänen kohalle ei tarvitte ku fillari pysäyttää ja sanoo käskevästi että TAUSKI ni hän oma-alotteisesti hyppää pyärän koriin ja matkustaa siinä korvat luimussa perille asti ihan kuulina. Ja Äkäin... no, Äkäin ei ois Äkäin jos se ois pysyny uuessa himassa hetkeekään. Se kävi ruokakupilla, veti kupunsa täyteen ja lähti sen jälkeen ku rasvattu salama menemään. Häntä etsiskelen nyt myäs. Periksi en anna.

Naapuruston vieraat kissat pyörii huudiloilla, pynkäävät ruokakupille, rähjäävät ja ovat riesaksi, säikyttelevät miun kissoja. Eilenki ku tulin iltakaljalta ni sain pimiässä kiivetä puuhun hakemaan Mini-Sosiksen ku se istu siä aivan peura-ajovaloissa-ilmeen kans eikä suastunu tulemaan alas ennenku kiipesin hakemaan. Nuo naapuruston häiriköt täytyy saaha vähä kesymmäks, jotta saan heiät kiinni ja lääkärin skalpellin alle. Ni loppuu se mouruuminen ja nahistelu ku saahaan kepexet ja muut härpäkkeet poies.

Lisäks on ollu puuhasteluna kärpäspaperiin takertunu kissanpentu ja eilen kävi eläinlääkäri kylässä viämässä Bob marleylta pallit. Näistä aiheista oon kertonu enämpi tua min köpöenkuniälisesä kissaplokissa, tavatkaa tapahtumat sieltä. Eläinlääkärin kanssa oli eilen pitkät keskustelut tulevaisuuesta, hän on kovasti yhteistyöhaluinen joten miun rojekti ihan kivasti, hissukseen tässä etenee. Suunnitelmia on paljon ja oon miälissäin kun tuo paikalliseläinlääkäri on supporttijoukoissa kans. Lisäks oon tässä orkanisoinu australialaisen Animal Aid Abroadin lahjottamaa lääkepakkauksen toimitusta Perthistä tänne Hiekkakikkareelle, säätelen myäs eläinlääkärivisiittiä Gili Airille ja kaikenlaista muuta. Tekemisen pulaa ei niiku ole ja oon vasta niiku pintaa raapassu. Ideoita on helvetisti, pitää vaan istua alas ja TEHÄ kaikille niille jotain.

Lisäks on omia kirjotushommia ja sitte kaikenlaista Mordorin hässäkkätä jota tarvittee säätää ja hoitaa ja ja ja...ääääääääää.

Haluaisin nyt vaan asiat järjestykseen, että vois keskittyä olemiseensa ja tekemisiinsä ja sukeltemisiinsa ja kissoihinsa ja yleiseen sellaseen... elämiseen.

Ai piru en oo muistanu raportoia rahanmenoa vissiin kesäkuultakaan, saati heinäkuulta. Palaan niihi myähemmin, nyt on rahastressi ni en pysty ajattelemaan.

Peeääs. Terveisiä muuten miun parhaaalle ja ainoolle kummipoika Sisulle, hän on saanu pari päivää sitte piänen uuen siskon!

Danny ja Mini-Sosis

Tauski makaamossa

Pikkuveli Destroy ja isoveli Adam Lambert. Heilllähän on siis sama äiti.

Oisittepa nähny mikä säpinä synty ku tuo hyppäs aidan yli suoraan pihaan ja kiakas. Kissat sai paskahalvauksen.

Tää kuivunu puu on ku makneetti kissoille. Siältä on parhaat tähystelypaikat naapurustoon.

Lehmänpoikaset on suloisii

Aurinkonlasku

Luantokuva

Luantokuva

Oma talo, paras talo!

Uuen himan etupiha

Olen muuttanut! Asun talossa! Omassa talossa (noh, vuokratalossa, mutta enivei)! On TELKKARI! Jopa kaksin kappalein! Joku sata+ telkkarikanavaa, kaikenmaaliman höpöhöpöviihekanavat ja leffakanavat ja kaikki. On DVD-vehe! Hiano oma huane, hiano viarashuane, keittiö ulkosalla, karu takapiha, katollinen makaamo, helvetisti fillareita! Astioita, kattiloita, kaasuliesi! Jääkaappi, vesiautomaatti! Lämmin suihku ja ilmastointi (jos haluaa)! Tuulettimia! Riisikeitin! Vaatekaappi! Haastava vesisysteemi ja vaikea sähkösysteemi! IIK!

Muutin siis toissapänä ja olipahan rojekti. Jo tiistaina kävin tapaamassa vuokraisännät, mahtavan mukava pariskunta: pimu ausseista ja indonesialainen miäs, asuvat Balilla mutta tulivat käymään täällä tän vuokraushomman takia, maalasivat taloa hiukan ja laittovat mestat kuntoon miulle. Heil on rajua kiinteistöpisnestä Balilla, täällä, Sumatralla. Perkeleen porvarit, olen kade. Mutta hirveen kivoja molemmat ja arvostin kun asiat hoitu just niiku on luvattu. Ihan kirjallinen vuokrasoppari on tehty ja talon käytön ne miulle kärsivällisesti opasti. Ja ne jätti jääkaappiin muutaman bintangin, noin niiku tervetuliaisiks.

Kun on erikoisjuttuja ni tarvitti saaha koulutus et kuinka huusholli skulaa. Sähkö esimerkiks. Sähkö on prepaid, kelatkaa! Tuos on seinässä sellanen mittari missä on numeronäppylät, ja miun pitää käyä aina välillä ostamassa lisää sähköä. Sitte saan jonkuu koodin jonka naputan tohon vekottimeen ja sit taas valot palaa ja telkkari huutaa. Eli nyt oon ihan Sulovileeninä koko ajan et ääääk, valot jäi päälle, äääk menee sähköä. Vesihomma on sekii haasteelliin. Tulee freesiä raikasta vettä hanasta, mutta näin reilun parin vuorokauden kokemuksella voin kertoa että se pätkii pahemmin ku miun muisti. Justiisa ku tartteis tiskata tai pestä käet ja on tukka samppoossa ni vesi katkee. Sillo jos ei jaksa ootella, ni pitää juosta talon nurkille laittamaan yksiä hanoja toisiin asentoihin, ni sitte tulee kaivovettä (ei ihan fressiä) hanoista. Ja sitte taas hetken päästä kääntämään säädöt toistepäi ja koklaamaan joko raikas vesi liplattais miun hanoihi saakka. Mutta juakse siinä sitte ku oot yltäpäältä saippuassa tua suihkussa. Sellasia hätätilanteita varten on suihkun viäressä iso sammio vettä. Hyvä.

Pätkivän veen lisäks onkelma on pihamaa. Se on sellasta... maata. Toisin sanoen kun pullukan paljas jalka tai kissan tassu siihen koskee, ni jalkapohjat on heti mustan pöllyn peitossa. Sitä synkkää sontaa on sitte huushollin lattiat koko ajan pullollans. Saa nähä millanen mutalieju tuosta tulee ku sadekausi alkaa.

Kaasupullon vaihtoa en jaksa viä ees ajatella, näyttää vaikialta mutta aina joku sitte kyllä tulee jeesimään. Vesiautomaatin vesipullon vaihtoa ajattelin kovasti, koko ajan, koska pullo oli tyhjä, mutta miä en yksinkertasesti itte saanu 19 litran vesipänikkää aa: kaupasta liikkumaan saati pee: nostettua sitä tuohon automaattiin oikiaan asentoon. Mutta täällähän asiat järjestyy ja palvelu pelaa, menin lähimpää risukioskiin joka esittää kauppaa, ja sieltä kinuumaan että jos ostan tuon ni voitko tuua sen miulle, talo on ihan tossa viäressä. Jätkä nikotteli siäl et en oikee voi ku on paastoaika, ei saa tehä ruumiillista tyätä, mutta ku miä esitin hätäännystä et vettä on saatava ni kloppi totes et no ku toi siun talo on noin lähellä ni ei kai tätä tyäks lasketa. Toi miulle putelin kotio, asens sen ja vei tyjän lekan mennessään. Mahtavaa! Koska 19 litran megapullo maksaa 23 000 rupiaa ja on taloudellisen lisäks myäs ekolookinen ratkasu. Piäni pualentoista litran vesipullo ku maksaa 5 000 - 6 000 rupiaa tsipale ja sellasia näissä ilmastoissa ryystää kaks päivässä, helposti.

Kerran kuussa "joku päivä"  kuun puolivälin kohilla tulee joku lukemaan raikasvesimittarin ja vaatii siitä maksun. Näin ollen no more lutraamista, pisaralla pitää saaha tukka pestyä. Ja sitte loppukuusta tulee joku käymään ja perii seuraavan kuun vuokran. Kauhee trafiikki huushollissa siis.

Torstaina aamupäivällä roudasin romuni ja kissani (osan) tänne. Muutama kissa pitää viälä käyä hakemassa. Nyt kun huushollissa on vasta sheitshemän kissaa. On tiätty Äitikissa ja Seek and Destroy. On Adam Lambert, Mini-Sosis ja Danny ja Tauski. Tänää koitan hakee Äkäsen. Ja kai sieltä Marley ja Marleyn nilkuttava säikky nimetön broidi viä tulee, ne tarttee steriloiakii. Nilkuttava nimetön säikky broidi on viä vailla nimee, ku hän on niin ujo ja juoksee vaan karkuun, mutta koitan saaha hänet mukaan ja kesytellä ja sitte hän saa nimen. Muilla kissoilla on aika omat kuviot jo, esimerkiks Pirkkoa ei ees nää ku sillon tällön, se on jonkun muun kiettiön liepeillä selkeesti hyörimäs. Että muut saavat ainaki toistaseks pysyä tua rantapummeina. Katton sitte miten siellä esim. ruokahuolto pelaa nyt ku miä en oo siitä huolehtimassa. Jos näyttää ettei toimi eikä miun motkotus auta, ni sitte pitää miettiä uuelleen.

Kissat pidin ekan yön sisällä, että asettuvat. Eilen vapautin pihalle ja ne välillä johonkii hilpasee ja sitte tulevat takasin ku tulee nälkä. Tauski varsinkii vaeltelee, kattotaan lähteekö se takas piitsille vai jääkö tähän.

Muutama huudilon vieras kissakii tässä käy norkoilemassa ku aistivat että nyt on avattu ruokamesta. Yks surkia piäni pimukissa tuos on pari kertaa käyny kurkistamassa, hän kolmella jalalla menee, toinen takajalka on jotenkii huanona. En oo saanu katottua et mikä siin on, etäältä näytti haavalta, mutta ku hää hyppii karkuun ku koitan lähestyä ni tarkempi tutkimus, saati hoitotoimenpiteet, ei oo oikee onnistunu.

On ihanaa asua omassa talossa! Oma rauha! Mää ja mirrit! Oma keittiö! Aaahhhh! Oon ihan liäkeissä, on sellanen lopullisesti kotiutunu olo. Oon niin intoo täys et koko ajan oon lakasemas ja järjestelemäs ja kuuraamas ja tiskaamas ja virittelmäs jotain. Ja telkkari pauhaa koko ajan, iltasin ei malta ees kaljalle ku helvetti, on taikalaatikko jossa on liikkuvaa kuvaa! Frendien uusintoja! Poliisiopistoja, osat 1-846! Top Chefejä! Ja Animal Planet! True Blood!Kaikkee! IIK! Kohta oon taas ihan kärryillä mikä on maailmalla in ja mitä Kardashianin perheelle kuuluu, se on tärkeää se, päätellen siitä että niien kalkkunoien elämästä tulee 24/7 ohjelmaa, vähintään kahella kanavalla yhtä aikaa. Mutta vitut niistä, tänää... tänää tulee maailman paras naisille tehty eroottinen elokuva: 300! Tuskin pysyn pöxyissäni.

Mun uus neitzytkammio. Harvinainen kuva muuten, ku ei ole yhtään  mirriä sänkyllä levällään.

Ekan yän nukkuminen oli tosin vähä opettelemista. Ensinnäki oli kissat huushollissa, sisällä, eli melkonen mayhem. Sitte uusia ääniä, lähikylän moskeijan huuto kuuluu enempi ku entiseen mörskään. On VITUSTI kanaelukoita huudiloilla ja nehän alkaa metelin heti ku ekat aavistukset aurinkonnoususta tulee. Ja kyllä ehkä vähän oli sellasta jännäkakkaa kans, ku on tähä asti asunu turvallisesti majatalossa, ja nyt on yksinää tääl keskellä pusikkoa. Mutta portin saa lukkoon, on aidat (joiden yli tai läpi kyllä tulee mitä vaan jos haluaa) ja ovet voi lukita yäks. Totutteluahan tämä vaatii.

Eiliselle päivälle tuli ylimääränen rojekti kun on viisumihommia, viisumini umpeutuu ens viikon lopulla. Soitin torstaina Lombokin lakimiähelle et molo nääs, ens viikolla tarttis laittaa leimaa passiin et sais olla täällä eikä tarttis liikkua että josko laitan passin lähipäivinä tulemaan ja hoiat sitte sen extension-leiman, eikös vaan. Ja sieltä sanottiikii että no pikkusen viime tingassa soitat, jotta huomenna on imigrasi office viä auki mutta ens viikon se on sulettu, ku on Idul Fitri eli Lebaran -viikko (Ramadan loppuu ens viikolla, big holidei muslimeille siis). Ei auttanu sitte muu ku eilen aamulla lähteä aikasin Lombokille. Ei se mitää, oli aika paljo pakollista shopinkiaki mitä tartti omaan huusholliin (mm. pyyhkeitä ja pirtelökone) et Lombokilla eniveis piti lähiaikoina käymäni. Hoitelin hommat sitte eilen. Vene alle, Lombokille, auto alle, Mataramiin imigrasiin, siellä tärät lakimiehen kanssa, sille passi ja rahaa ja heippa, lakimies painu hoitamaan asiat ja miä lähin Mataram Mallille shoppaileen. Sain mitä tarttin ja vähän extraa (törsäsin purkilliseen PESTO-KASTIKETTA!) ja kissoillekin 10 kiloa ruokaa. Takas veneen äärelle ja kotio.

Oli törkeen mukava autokuski, se läks venekyydillekii mukaa ku "tartteehan jonkuu auttaa siun kissaruokasäkkien kantamisessa hevostaksille siäl perillä". Loistotyyppi, sujuva enklanti ja lepposat jutut. Hänelle soitan ens kerralla suoraan kun Lombokille tarttee mennä asioimaan et moi, oon tulos, tuu hakemaan.

Miulla on täällä siis kaikki enemmän ku hyvin, nyt oon niiku niin olooni tyytyväin et voi että. Lisäks painan kohta taas tuhat kiloa, oma jääkaappi ja keittiö on herättäny ruakahalun, koko ajan napostuttaa. No kai se on hyvä, ku oon nykysin niin nahistunu et vaatteet ei pysy päällä ja uusiin en ala investoimaan. Läskiä kehiin ni johan alkaa lököttävät pöksyt pysyä perseen yllä!

Mutta on tällä uuen talon tuoman huuman ja jeejeen kolikolla toinenki puali. Oon IHAN VITUN hermona raha-asioista ja kaikista Mordoriin liittyvistä asioista. Vitutuskäyrä sinkoo välillä kattoon ja meinaa lähteä taju. Kämppä ei oo menny vuokralle viäläkään ja kai tarttee välittäjään turvautua, vaikkei ois sen palkkiota varaa maksaakaan. On kaikkea muutaki, ja miulla on olo että haluisin taas vaan ihan strutsina tyäntää pään rantahiekkaan ja olla niiku en oliskaan.

Tseniläinen miälenrauha säröilee. Asioilla on tapana järjestyä, mutta vittu entäs jos ne ei järjestykään?

Mordoriin paluu ei kuitenkaan ole vaihtoehto, ei missään tapauksessa. Miä oon täällä niin kotonain, ja niin tyytyväinen ja onnellinen. Olen jotenki niin asettunu. Kuulun tänne. Piste.

Peeäs. Miul ei oo internettiä kotona viälä. Talon omistajat lupas että jossain vaiheessa tulee mutta se voipi kestää. He omistaa tuosta miun talon eestä viä ison palan maata ja alkavat muutaman kuukauen päästä pykään siihen lisää taloja, siinä yhteydessä tulee sitte wifi kans. Ja uima-allas! IIK! Mutta jotta saan yhteyksii ulkomaailmaan, ni miun pitää siis tietsikan kaa aina hinautuu johonkii tekee plokipäivityksiä ja hoitamaan muitakii asioita mihin nettiä tarvittee. Eli en oo niin kovasti netin äärellä ku ennen, ja päivityksiä saattaa tulla vähän viiveellä. Naputtelen näitä kotosalla ja käyn sitte aina jossai kohin jossain netin äärellä roiskimassa paskaa jakoon. Ja ohan se taas yks tekosyy mennä baariin ottaan bintsu. Kun on täkeetä tietsikkahommaa, aina se vähän olutta vaatii. Kyläkyläkylläää.

Kylppäri

Se toinen makkari

Köökki eli keittiö

Olohuaneki on niiku siinä pihalla

Takapiha on karu mutta kyllä se siitä ku laitan sinne riippumaton heilumaan ja ostan panaanipuun

Makaamo ja portti "kadulle"

Kotikatu

Kotikadulla on ruuhka: täti pyäräilee ja kana juaksee

Maisema siin himan ees. Tohon nousee myähemmin taloja ja tulee mulle myäs uima-allas.

Uus naapuri