Ihan ku ennen muinoin

Myä elämän ehtoopualella olevat ikäihmisethän aina paheksutaan uusia kotkotuksia ja haikaillaan vanhojen hyvien aikojen perään. Tai pitäis haikailla. Miä koitan tosin olla märehtimättä menneitä, koska asiat ei siitä mikskään muutu vaikka kuinka nillittää et kyllä sillo 70-luvulla oli kaikki niin ihanaa. Paskat oli, ihan perseestä kaikki oli sillonki. Kuin myös myähäisemmillä vuosikymmenillä. Ajan tuhlausta on taakse kattelu ja haikailu.

Totta helvetissä sitä joskus kuitenkin miettii, että ois pitäny sillon sitä ja tätä. Ois pitäny olla viksumpi, tehä asioita toisin ja varsinkin olla tekemättä aika paljon juttuja joista ei mitään hyvää oo seurannu. Mutta kaikella on joku tarkotus, ja jossei mitään kummosempaa, ni ainaki se, että kaikki eletty, koettu ja mokattu on tehny miusta tämän ihmisen joka olen nyt. Olkoonkin että tää ihmiin on yhä vaikee tuonelan tienviitta, enimmäkseen, mutta sellanen miä olen.

Eilen kuitenki haikailtiin Hiekkakikkareen vanhoja hyviä aikoja. Niitä muutaman vuoden takasia kun ei ollu jotain fänsipänsi-luksusteluresorttia joka nurkalla, ei wifiä vinkumassa jokaisen risun alla, eikä rantaraitti tiukassa jotain persereiänvalkasuja tarjoovia kylpylöitä. Ei selfiekepukat tanassa hilluvia turisteja tukkimassa kulkuväyliä. Kun oli vaan ranta ja joku baari ja piänet rastajätkät puun alla rämpyttämässä, varpaat hiekassa ja kaikilla hyvä meininki.

Koska pitkästä aikaa oli sellanen bile. Pojat soitteli puun alla, hiekalla, rannalla, porukkaa istu nurtsilla, sateenkaari loimotti taustalla ja myöhemmin taustalakanana komian kuutamon nousu. Juhlan aihe oli tosin vähän synkeä, muistokonsertti menehtyneelle ystävälle (ei miun, mutta noien kaikkien muitten). Fiilis oli kuitenki hyvä, vaikka välillä lähetettiinki moikkulia tuonpuoleiseen.

Sellasta rentoa regeimeininkiä, tiättekste. Varpaat hiekassa ja lupsakka meininki.

Mutta kehitys kehittyy ja mikään ei ennallaan pysy, hyvässä eikä pahassa. Se on maailman meno.

Miun henkilökohtasessa Hiekkakikkare-elämässä on esmes sellasta hyvyyttä että Australian Master Chef season 7 alko maanantaina. JIHUUUUU! Kissakaupalla menee ihan okeisti, melkeen joka päivä saan jotain myytyä. Kissat voi hyvästi. Viikon Taalasmaapesti alko taas tänää. Ja - mikä parasta - olen vihdoin säätämässä työ- ja oleskelulupahommia kuntoon. Siinä on hirviä paperisota ja ährääminen ja maksaa IHAN VITUSTI ja koko prosessi kestää muutaman kuukauden ennenku on lätkä passissa. Makso mitä makso, se hinta on kuitenki kohtuullinen jos miettii vähentyvän stressin ja lisääntyvän mielenrauhan määrää.

Elämä o hianoo!

Festarimeininki. "Isn't it just like Woodstock back in the 60s????" kysy yks miun kaveri. Totesin, et ehkei nyt ihan kuitenkaan.

Sateenkaari. Huomatkaa kuvan keskellä pojottava hattupäinen selfiekeppimies. Seurasin sen meininkiä koko illan. Sillä suris videokuvaus tuntikausia ja kamera koko ajan suunnattu häneen itteensä. Kysymys kuuluu: kuka helvetti haluaa kattoa jonku seittemän tunnin videon missä tyyppi sienipäissään (ehkä) jammailee rannalla ja vääntelee naamalleen ilmettä jonka tarkotus on kertoa että "vittu kun on hyvä meno". Tsiisös. Eikö ihmiset osaa enää hetkeekään nauttia pelkästä olemisesta? Pitääkö joka vitun sekunti ikuistaa? Kuvitteleeko jengi että KETÄÄN kiinnostaa siun elämä niin paljon että jaksaa tuommosta paskaa kattoa? Jos et oo David Beckham, ni anna olla, kokeile ihan elää vaan. Perkele.

Vodka Jossin minä teille näytän

Viitaten tuohon salmarijuttuun, saanen esitellä teille Hiekkakikkareen menonaukkujen yggösen! Sen nimi on VODKA JOSS ja se käsittää snapsulasillisen votkulia ja energiajuomapulveripussukan.

Miä en itte noihin pysty. Se on välitön laatta kun tuo paska alkaa turpavärkissä poreilemaan.

Vodka Joss nautitaan näin (mannekiinina Kris):

Otetaan yks pussukka Jossia ja votkanaukku. Ollaan tavattioman innostuneita.

Kipataan pulverit kitusiin ja heitetään votkasnapsu välittömästi perään

Ravistellaan ja nialastaan ja pidätellään oksennusta

Ai ku hyväää!

Tältä se näyttää oikeesti se Jossi. Sellasta keinotekosen makusta sitruunaista poreilevaa lierua, jossa on niin helvetisti kaikkea piristävää ja virkistävää ja vitaminoitua että saletisti laitonta kamaa Mordorissa. Mutta toimii ja korjaa väsymystä vallan hyvin.

In Finland we have this drink called salmari

Salmari, tuo tahmea ja töpäkkä litku, klassikko ja legenda, nami ja maiskis.

Se ei ihan aina uppoa tuskattomasti tottumattomaan muunmaalaiseen makuhermoon. Kuten kuvasta näkyy.

WHAT THE FUCK WAS THAT?????

Regeifestarien metalli-ilta

Kuinka omituinen idea on kahen päivän regeifestivaaleilla METALLI-ILTA! Mie arvostin, jumaliste että mie arvostin. Oli Dreads Conspiracy -niminen pändi soittamassa ja ne veti Panteraa ihan persäsuolet lotkollaan. Helvetin siistiä! Siin ei hourittu mistään good vibrationeista tahi smiling&shining-lässytyksistä, oi brother from another mother, siinä mätettiin. Aaaahhhhh!

Muutoin vestivaali oli myöskin mainio. Arvostin, että kahen päivän festivaaliranneke maksoin huikeat kolme ja puali euroa, joka summa sisälsi myös yhen juoman, esim. ison bintsun. Hinta-laatusuhre sisäänpääsyn suhteen oli täten mitä muikein.

Lisäksi olin todella vaikuttunu siitä, että tällä kertaa festari oli järjestetty tosi hyvin. Että perusasiat, kuten ketä esiintyy ja mihin kellonaikaan, oli tiedotettu yleisölle jo ENNEN kun festaivaali alko. Normaalistihan mitään aikatauluja oo näkyvillä ja jos koittaa käyä kuppilasta kysyys et hei ketä tääl esiintyy ja mihi aikaa se-ja-se soittaa ni vastaukset on I don't knowta ja maybeetä.

Arvostin myäs, että oli kaikkia kivoja pändejä soitteloimassa, semmosia mitä ei täällä joka ilta näe. Unelmien Rastasulhain oli useemmalla kokoonpanolla eli oli lavalla ihan solkenaan. Komea on hän edelleen, kelpas kattella kyllä. Oli ihkut S2B:n poijaat kans ja muutenki kaikki meininki kohillaan.

Silti, helpotuksesta huokasin ku homma oli ohi. Ei vanha nauta jaksa tollasta helvetin karnevaalia koko ajan.

Einin takaraivo etualalla. Eiku Ninon.

On se. Ihana.

Hyvä bile

Olipas meillä hyvät kemut Golfilla eilen! Eka myä oltii et ei tänne varmaan tuu ketää, ku Golfin Kuppilassa ollu ku miä ja Jim ja Stina ja Äkäin, mutta sitte alko porukkaa vyärymään kävellen ja pyärillä ja heppatakseilla. Loppugeimeissä porukkaa oli ihan perkeleesti. Bändi soitti jopa Metallicaa ja minigolfradalla oli vilskettä ja porukkaa sinkoili trampoliineilla ja meininki oli mitä mahtavin. Hianoa! Golfin Kuppila, uus menomestojen ygönen! Ainki maanantaisin ja tiistaisin ku pojat siel soittelee.

Golfin Kuppila kaipaa viälä mukavempia istuimia tahi jotain maakaamotyyppistä meininkiä. Kattotuulettimia. Uusia musa-devareita, hyviä sellasia, ettei tarvi mitään helvetin Mariah Käreytä kituuttaa. Lisää äksöniä muutenki, häpeninkejä ja jotain skaboja. Ilmanussinnan Gilimestaruuskisat on jo suunnitteilla. Pöytälätkäpelin vois joku tuua Mordorista ja ja ja.... Uima-allas ois kiva ja totanoinniin komeita miähiä baaritiskin taakse kiitos.

Bileen jälkee kotimatkalla mutalätäkkö söi miulta varvastossut jalasta. Sato vettä, pyärän jarrut ei toimi, vauhti oli kiivas ja laitoin jalat maahan laahaamaan ja vauhtia hiukan hiastamaan, ettei niiku sattuis mitään. Posotin pimiässä suoraan mutaan ja kuulu vaan slurps kun läks lipokkaat jalasta. Perkele.

Helou, nykyaika!

Lusmuilun jälkeen olen ottanu aimo harppauksen nykyaikaan. Puhelimessa on nyt Whatsappi sekä - herraisä - internettiyhteys. Ei tarvitte luuri tanassa enää ettiä wifejä. Tämmösen rajun investoinnin oon nyt tehny, maksaahan se piirun yli kolome euroa kuussa tuommonen jatkuva yhteys ulkomaailmaan ja tiedon valtatielle. Nyt onki sit jo ihan hermostunu olo ku luuri piippaa joka saatanan tuutista jotain viästiä ja meininkiä. Ei hetken rauhaa jos laittaa nettiyhteyden päälle. Onneks sen voi myäs laittaa pois päältä. Mahdollisuus epäsosiaalisuuten säilyy eniveis ja se jos mikä on median ku median tärkein ominaisuus.

Prändäys- ja fundraising-konsultti miuta valisti että pitää ottaa sosiaalisten medioitten kaikki hippulat haltuun, vähintäänki ny Instagram näin alkuun. Jumaliste ku ahisti, niiku ei ois jo tarpeeks feispukkien ja plokien kans äheltämistä. Mutta okei, jos kert Instagramissa TÄYTYY olla ni ollaan sitte. Tai siis kissat on siällä, emmiä miun omaa elämää rupia sinne paskantamaan.

Et jos Hiekkakikkareen mirreistä huvittaa kuvia kattella ni mee tonne ja rupee stalkkaan. Emmiä tajuu tosta Instagramista kyllä oikeen mitää, en tosin tiiä onko siinä juuri mitään tajuttavaakaan. Tehääks siäl siis mitää muuta ku kattellaa kuvia? Lisäks se paska koko ajan tuputtaa miulle et hei ala seuraa Beyoncee ja Justin Piiperiä. No vittu en tod ala.

Twitterit ja muut saa viä odottaa. Askel kerrallaan.

http://instagram.com/cats_of_gili

Muutoin Hiekkakikkaareella kaikki hyvin. Hilijasta on, saari aika tyhjänä mutta luulen että ens viikolla meininki alkaa kiihtymään. Joulusesonkia pukkaa.

Vetskut tulloo! Pallit paukkuu!

Miulla on meneillään monta asiaa tässä, ja kaikenlaista häpeninkiä on tuloillaan. Viimonen päivä Taalasmaalailua on tässä ja nyt. Huomenna tulee eläinlääkäri ja yks hoitsu saarelle ja se on ihanaa. Miulla on yks kissanpoikanen joka on huonona, ja olen siitä ihan paskana ja huolesta sairaana. Pentu on se Ruma, isokorvanen, ja vähän hidas. Mutta maailman lempein luonne ja ihanin kissa muutenki. Toivon että lääkär osaa auttaa. Huomenna lekuri ja hoitsu hoitaa hätätapaukset ja yhen kaverin kissojen rokotukset ym, ja sitte sunnuntaina pijetään julkinen vastaanotto.

Maanantaina kokeillaan bilettä Minigolfilla. Toivottavasti ei sada ja toivottavasti tulis ihmisii. Toivottavast en juo montaa bintsua, koska....

....tiistaina pitää käyä Lombokilla  Imigrasissa, saatanan viisumisäätöjä taas, ja samalla ostan yhen eläinkaupan tyhjäks ja haen Kiiskit lentokentältä. Loppuviikosta saapuu viel Äijälälälälälä ja sitte Jape ja sen rouvva. Ja siinä jossai välissä miulla alkaa uus Taalasmaalailukeikka. Bintsulleki tartteis keretä.

Ja kissakauppa ja kirjotushommia ja millo muka ehin sukeltamaan? Herttinen sentään tätä elämää. Niin pitäs elellä sellasta muodikasta hidasta laiffia mutta eiku tuli bärsseen alla koko ajan. Mutta kun tekee asioita joista tykkää ja joista ainaki suurin osa on myäs tärkeitä asioita ni kyllä jaksaa!

Elämä on hianoo enivei!

Maanantaina on bileet

Vuoden viimeinen päivä on vähän apea

Aurinko nousee

Tässä on nyt ollut kaikenlaista. Vuoden viimosen päivän kunniaks nyt kuiteski lyhyesti asiaa. Pitempää löpinää tulee sitte ku miä kerkiän keskittymään, ja oon vähän paremmalla miälellä. Nyt on nimittäin paha miäli.

On ollu, ja on yhä, kavereita käymässä, ja se on ollu mahtavaa, ei johu paha miäli siitä laisinkaan! On bailattu joulu ja muutenki. Regeibileet on palannu Kakkosen Kuppilaan ja se on ollu ihanaa, siä on kuulkaa ihan uuet musavehkeet ja mainio S2B-yhtye hyvässä vedossa, kelpaa istuskella iltaa. Hevimies Lammilta on oven kans panimisen jälkeen osannu olla, mitä nyt on varvas murtunu ja naamassa vähän rupia kun iso miäs ei usko ettei pyärällä kertakaikkiaan lähetä kylille päristelemään, jos on hiukkasen Long Ailand Ais Tiitä alla. Huhu kertoo että hän on myäs kunnostautunu hulavanteen pyärityksessä, mitä spektaakkelia en valitettavasti ollu itte näkemässä. Aijjettä!

Palanu perse

Oon käyny palaveerailees seuraavasta kissaklinikasta ja oon paimentanu omaa kissalaumaa ja hoivannu huushollin potilaita. Vierashuoneessa majaileva kissa, kellä on perse palanu, voi olosuhteisiin nähen hyvin. Edenin Suzanne, joka on entisessä elämässään ollu sairaanhoitaja, käy kolmen päivän välein vaihtamassa mirrin kääreet. Hänen, siis kissan, perse on kapaloitu semmoseen lääkekääreeseen joka on nimenomaan palovammojen hoitoon. Siä uutta ihoa kasvaa jo kohisten, märkivä palovamma pienenee päivä päivältä, ja toiveikas on tunnelma. Silmävammanen kissanpoikanen, Zorro, hän on mahottoman reipas ja touhukas ja riehakas ja villi, ihan niiku kissanpennun kuuluukii olla. Silmämuna retkottaa ulkona ja puskee visvaa, mutta ei tunnu menoa haittaavaan. Heikki häntä kyllä välillä nullittaa siihen malliin että pitää pistää jäähyä kehiin,  ettei silmämuna ratkee. Heikki onki nyt jo melkeen kokonaan ulkokissa, tua se kiipeileen puihin ja riehuu. Toiveikas olen myäs Zorron kans, enää 2 viikkoa ja tulee eläinlääkärit Hiekkakikkareelle ja sitte zaahaan zorron paha zilmämuna poiz.

Lenita lähti vihreemmille niituille

Mutta pieni Lenita kuoli viime yänä, ja oon aivan murheen murtama. Lenita sairastu toissapäivänä, flunssantapaista oli, eikä auttanu mikään. Antipiootit ja vitamiinit ja probiootit ja matolääkkeet ja viimisenä nesteytystä tippapullolla nahan alle... hetken eilen näytti jo paremmalta mutta sitte lähti vauhikas alamäki, kyllä sen taas näki kissasta että nysse on menoa ja toivo on heitetty, Lenita vaan hiipu poies. Viime yänä kahen jälkee hän viimisen henkäyksen vetäs siinä ku miä häntä silittelin ja saattelin vihreemmille niityille. Pimeessä sateessa kaivoin Lenitalle haudan tuonne miun palatsin taakse ja sinne hänet yällä peittelin. Lenita ei ollu miulla ku kuukauden verran, mutta hän oli aivan ihana kissanpoikanen, väkisinsyliintunkija ja hellyyrenkipiä. Rumahan se oli tullessaan, mutta kun parani silmätulehukset ja naamaan kasvo karvat takasin ni että hän oli siävä!

Itteki oon tässä potenu karseen lunssan mutta ei se oo kualemaks miulle. Nuo kissat vaan ku säästyis enemmiltä taudeilta. Kyllä miä tässä pieni kauhu perseessä oon koko ajan, että kuka seuraavaks. Miun on niin vaikia kohdata näitä menetyksiä, ei tämmösiin asioihin totu koskaan.

Että tälleen uudenvuoden aattoon vähän apeella miälellä oon heränny, mutta koitetaa nyt heittää murhe miälestä ja juhlistaa vuoden vimosta päivää. Pietään mordorilaisten kaa piänet etkot miun palatsilla tänää ja sitte lähetään kylille kattoon millanen mayhem siä oikee on. Saari on niin piukassa porukkaa ettei tuonne kaduille meinaa sekaan ees mahtua. Onneks huomisen jälkeen alkaa joukkopako poies, meno rauhottuu ja Hiekkakikkare hiljenee.

Palaan vanhan vuoden yhteenvedolla ja uuden vuoden odotuksilla loppuviikosta. Pällistelkäähän kuvasatoa sillä aikaa!

Ozzyssa on  käyty kattoos ku pojat soittelee

Trawangan Divessa on käyty kattoos ku pojat soitteloo

Lutwala Divessa on käyty Nelson Mandelan muistelutilaisuudessa

Ozzyssa on käyty kattomassa ku pojat soitteloo

Tulisouta on käyty kattelemassa

Ihan mahtava viulisti oli vierailemassa yks ilta Ozzyssa

TIPS! Small better, then nothing!

Matias sai tehä hommia ja viritellä musavehkeitä kohilleen. Korjaili jotai piuhoja mehupillillä ja kolvas menemään ja sai hommat kuulostamaan ees etäisesti siltä niiku pitäiskii

Dramaattinen aurinkonnousu

Se on aina kiva jos polvelle istahtaa tuommonen. Ei onneks ollu miun polvi ku Saran.

Kakkosen Kuppilaan laitettiin joulu

Sammakko

HALLELUJAA! HAIL SATAN! Evolution-baarissa soi välillä rokenroul! Pändissä superstarbana on paikallinen Slash.

Slash vetää

JIHUU!

Il Piratasta saa maailman parasta pitsaa

Tääl on ollu semmosia kaatosateita että välil on tullu rahanpesu ihan pyytämättä ja sit on pitäny kuivatella seteleitä tällee niiku Sara tässä.

Hietsu nukkuu puussa

Bintsua on juotu kovasti

RASTA CLAUS!

Captain Sparrow oli joulufiilixissä

Jouluaatto

Vauhkis kävi vetämässä La Isla Bonitaa

Pändi on palannu Kakkosen Kuppilaan ja se on ihana asia!

Suvaksen Meiju

Mihis niiku miä mahtusin nukkumaan, ku Dimmu, Zorro ja Heikki on vallannu petin?

Dimmu

Regei okei

Ja makuukammarin seinäsä oli toissa yänä taas tämmönen. Nyt ei ollu iso mutta emmiä silti välittäis että näitä kämpii miun neitzytkammioon sekoileen, saatana. Luudalla hänet häädin, henkeeni uhmaten.