Oodi uudelle Kissakonttorille

Nääntynyttä huomenta Hiekkakikkareelta, oi Mordorin kansa ja kaikki kaksi lukijaani. Hiukan on ollu hektiset ajat männäviikkoina mutta nyt on palattu jonkinlaisiin rutiineihin. Kunhan alkujärkytyksestä tokenen nin alkaa elämä sujumaan.

Sitten Kuala Lumpurin visiitin on lomailtu Vähänryyppään kanssa ja bailattu min synttärit (ne vasta olikin saaren surkeimmat bileet, siäl ei ollu ketään, mutta musiikki oli sentäs hyvää ja alkoholi ei loppunu kesken). Olen ressannu työluvasta ihan helvetisti ja pökertyny onnesta kun se vihdoin meni läpi. Kipasin Singaporessa pikavisiitin hakemassa työlupaan tarvittavan viisumin. On piipaheltu Lombokilla shoppailemassa. On saatu uus Mirrikonttori täysin valmiiks. Huvilaan ekat asiakkaat. Kissakauppa on avattu. Taalasmaahommat siinä sivussa. Piärivä kivi ei sammaloidu, nimittäin, kylä kääkkä jaksaa!

HÄN ON VALMIS!

Muusta viis, mutta jumalauta, kissojen kartano on VALMIS! Senhän piti olla valmis kun palaan Kuala Lumpurista, mutta sähköjen kytkentää sai vähän vartoa. Samalla kun sähköjä ooteltiin, niin duunarit hissukseen teki viimesiä viimeistelyjä: korjailivat vähän maaleja sieltä täältä mihin oli pärskyny ties mitä kuonaa tai mitkä oli vähän hutasten sudittu alunperin, viilasivat kattoarakennelmaa myöskin koska huomattiin että sehän perkele vuotaa (täällä on poikkeuksellisesti jo nyt satanu pari-kolme kertaa oikein kunnolla, normaalisti ei ikinä sada vielä syykuussa!), ja siivoilivat ympäristöä.

Lokakuun toka päivä saatoin todeta että ei perkele, valmis se on. Kaikki on maalattu ja puunattu. Tuleepi vettä hanasta ja viemäri vetää. On sähköt. Ilmastointikoneet toimii. Se on VALMIS. Ei ole enää raksaporukalla mitään hiplattavaa, loppu on miun hommia. Maksoin palkat ja sain avaimet ja laitoin ovet lukkoon ja otin näin pytingin omaan haltuun.

Heti en kuitenkaan voinu tehä mitään muuta, miun piti oottaa työlupaa. Olin nyt ekaa kertaa pariin vuoteen työluvattomassa tilassa ja koska saaren viidakkohuhurumpu kertoo koko ajan että imigrasi jahtaa ihmisiä ihan vimmalla ja nimenomaan sellasia, joilla työlupa on käsittelyssä mutta ei vielä valmis, niin en uskaltanu ottaa mitään riskiä että siinä touhukkaana jotain lattiaa luuttuan ja tuleepi vakooja kattomaan että jaahas, näyttää työnteolta, se ois sitte joko metrin korkunen pino lahjusrahaa tahi maasta ulos. Onneks miun työlupa luiskahti läpi justiisa samaan aikaan kun torppa tuli valmiiks, eli saatoin siltä istumalta ostaa (saatanan kalliit) lennot Singaporeen ja sännätä sieltä hakemaan tarvittavaa leimaa passiin.

Kun tulin Singaporesta takas viikko sitte, niin asiat kunnossa, saatoin ruveta ihan rauhassa ja aivan näkyvästi touhottamaan. Torpan kuuraus eka ja sitte ensmäänen ja toinenkin hevoiskärryllinen muuttokuormaa sisään! Siinä sitte ihmeissäni oon pyöriskelly että tässä tää nyt on jumalauta. Kissojen oma konttori, klinikka ja kauppa, onko tää ees totta!

Koko torpan taival haaveesta tähän todellisuuteen missä miulla on helvetillinen lukaali ihan vaan kissoja varten on kerrottu ulkomaankiälellä kissablogissa. Mutta lyhyesti kohokohdat tässä:

• Raksaporukka alotti hommat elokuun 16.päivä
• Palatsi oli valmis lokakuun 2.päivä
• Tyhjästä täysin valmiiks: 7 viikkoa. SEITSEMÄN VIIKKOA!
• Palatsi on noin 40 neliön lukaali + terassi. 3 huonetta (kauppa, varasto/heräämö ja klinikka)
• Rahaa meni noin 121 miljoonaa rupiaa eli tän päivän kursilla noin 7600 egee. Tästä palkkoihin meni 46.5miljoonaa (raksaporukan duuni makso 40miljoonaa, sähkömiesten liksa 6.5 miljoonaa).
• Tontti, kaikki tiilet, suurin osa kaakeleista + jotain muuta raksatarviketta saatiin lahjotuksena.
• Rahat kerättiin kahella fundraising eventillä, kissojen säästöistä (=vanhan kaupan tuottoja lähinnä), lahjotuksilla (lahjotusboksit, GoFundMe-kampanja, PayPal-lahjotukset, raksaporukka-sponsorikampanjalla) ja viime metreillä kun kissojen tili oli tyhjä niin maksoin itte jotain vesihanoja ja ovenkahvoja ja muita nippelinappeleita.

Torpassa on:

• juomakelponen raikas puhas vesi joka lorisee suoraan hanasta
• 2 ilmastointilaitetta
• pre-paid sähkö (joka on silkkaa neroutta)

Torpassa ei ole:

• vessaa. Käymme naapurissa Gili Golfilla vessassa.
• keittiötä. Emme tarvitse.

(Jos siis joku kelaa että vittu kun on halpaa rakentaa talo Hiekkakikkareelle, niin on syytä huomioida että Kissojen Kartanossa ei ole näitä kahta rakennusprojektien kalleinta asiaa)

Kissakaupan avasin tän viikon maanantaina. Ei miulla pal mitään myytävää ollu, mutta muutama laatikollinen kangaskasseja, vähän paitoja, postikortteja, kissoille leluja ja kaulapantoja. Pari säkkiä kissanruokaa. Eilen kävin Lombokilla sijottamassa loput omat rahat kissanruokaan, koska kissanruoka on kissakaupan ns. käteislehmä eli cash cow. Ja jahka kauppa pikkuhiljaa tuottaa rahaa, niin otan sitte takasin mitä olen omaa rahaa asioihin laittanu (koska olen iteki nyt ihan helvetin persauki.... tosin se on miun jatkuva olotila eli piänellä budjetilla elely sujuu ihan näppärästi).

Kauppa on auki!

Kaupalla on jo käyny asiakkaita, joka päivä! Eilenhän puoti oli virallisesti kiinni, koska olin Lombokilla ostelemassa kissaruokaa, mutta kas, kun jarrutin kaupalla aamulla klo 7:30 matkalla veneelle, niin sisään pyyhkäs pari naisihmistä ja ostivat hirveen läjän paitoja ja kangaskasseja. Ja sama illalla kun olin mestoilla raivaamassa kaaosta niin oven takana kolkutteli pari gimulia, jotka tulivat ja ostivat kangaskasseja, joka lajia. Että asiakkaita tulee ovista ja ikkunoita, vaikka koittaa pitää kauppaa kiinni!

Yleisfiilis on myös että kyllä tätä on niin ootettu. Siis muutkin kun miä. Ei oo yks eikä kaks ihmistä vaan enempi jotka on sanonu että on niin hienoa kun vihdoin on taas kissakauppa saarella, että mikä valtava helpotus tää on kun ei tarvi juosta ympäri kyliä ja saaria ettimäs että mistä saa kissanruokaa, et nyt tietää mihin polkasta jos jotain tarvittee.

Uusi kissaprojektin logo

Mutta paljon on vielä viilattavaa ja höylättävää. Tarvis kipiästi hyllyjä ja pari pöytää, muttei ole rahaa ostaa ja huhuilut vanhojen huonekalujen perään joita vois joku lahjottaa ei oo tuottanu tulosta. Mutta joskus sitte kun on fyffee niin ostan tai teetän hyllytsydeemejä ja muuta mitä tarvittee. Myös sisäänmuutto jatkuu yhä, miulla on vielä ainaki 2 hevoskärryllistä rojua kotona ja ne tarvittee siirtää Mirrikonttorin varastoon. Sitte onki inventaarion tekemisen vuoro, klinikkaroinille, koska ens kuussa tuleepi eläinlääkäreitä pitämään ekaa klinikkaa ja tarvittee kattoa mitä miulla on ja mitä ei. Juuri mitään ei ole, koska viime huhtikuun klinikka ja kissasairaalan käynnissä pito on syäny lähen kaiken klinikkasälän. Rahaa ei ole mitään hankkia, mutta onneks Gili Eco Trust lupas maksaa seuraavan klinikan kaikki kulut. Saarella ei ole tällä hetkellä myöskään ainootakaan rokotetta ja kissarutto räjähtää kohta käsiin kun sadekausi alkaa, eli koitan myös jostain rääpiä rahaa rokotteiden ostamiseen. Torpan ulkopuolella tarttis laitella pientä puutarhantynkää vireille, ja sainkin jo 10 säkkiä kompostia lahjotuksena mutta tarvii vielä tilata kuorma hevosenpaskaa ja sitte ruveta lapiohommiin ja kasvivarkaisiin, jotta saa kaiken nätiks. Ulkoseiniin pitää teettää jotain hienoja kissamaalauksia. Terassi tarvii ehkä pientä aitaa + bandantappobampuverhon suojaamaan sateelta. Uus jääkaappi tarvii ostaa ja vesipänikkäpömpeli, jotta voin liittyä Gili Refill -verkostoon. Kaikenlaista pientä koristelua ja hömpötystä myöskin on suunnitelmissa. Ja samaan syssyyn päätin laittaa koko projektin vizuaalisen ilmeen ja brändäyksen ja herra tiäs mitä uusiks. Uus logo yms. Siinähän ei hommaa sitte ookkaan ku pitää kaikki webbisivut ja suakelin somet hinkata uuen tyylin mukaseks ja teettää uuet brosyyrit ja muut materiaalit. Pitää kans saaha rantakadun varteen ja muuallekin opasteita ja mainoksia että jengi löytää kaupalle. Ja sitä ja tätä ja tota.

Ei ole vapaa-ajan onkelmia lähiaikoina tiedossa, ei ollenkaan.


Mutta on se jumalauta komia pytinki! Katto ei vuoda (enää)! Se on aivan julmetun valosa päivällä ja myös illalla kun räimäsee lamput tulille, nimittäin kyllä näkee palleja poistella vaikka keskellä yätä! Viemäri vetää! Vesihanan vesi ei kasva levää! Ilmastointi pitää torpan hyytävänä jos niin haluaa! Iso hieno näyteikkuna kaupan etuseinässä! On ihan helvetisti tilaa! Ei ole hiiriä, sammakoita, rapuja tai torakoita! Kaikella rakkaudella vanhaa edesmennyttä kissakauppaa kohtaan, nin olihan se nyt ihan hirveä synkkä komero, mihin sato sisään ja hiiret tuhos kaiken ja pasko kaikkialle. Nyt on sellanen olo niikun ois muuttanu viemäristä Marina Bay Sandsiin. Kyllä kelpaa olla ja kauppaa ja klinikoita tuossa pyöritellä.

Julkisivu

Ihan ku aivan OIKEE näyteikkuna!

Susu on muuttanu ineen. Susu on Gili Palmsin kissa, ja omasta miälestään omistaa koko alueen.

Kaupan terden kissanruokabaari on aika suosittu. Tässä Mr.Meo särpii aamupalaa

Muutaman kilon kissanruokaa hain eilen. Ja myös uuden fillarin, itzelleni aivan! Vanha fillari oli niin romu ettei siitä enää ollu menopeliks.

Raksavaiheessa piti säästää kaikesta, jätin mm. väliovet sisälle asentamati. Ostin sen sijaan pari suihkuverhoa ja nehän toimii mainiosti. Kun klinikoita pietään ni on hyvä saaha klinkkatilaan työrauha ettei kaikki pällistele sisään. Ja suihkuverhot myös helpottaa ilmastoinnin toimimista, ei tarvi täysillä huuattaa kun verho rajaa viilennettävän alueen yhteen huoneeseen. Harmillista ettei löytyny kissakuvioituja verhoja, mutta ehkä sellaset joskus jostain tupsahtaa.