Bailausta Hiekkakikkareella

Tauski ja Meijusuvas. Meijulla paras ilme.

Oma hiekkakikkare on kyl paras kikkare! On taas kivaa olla kotona! On kissat ja kaikkee! Ja mahtavan upiat kelit, aurinko porottaa ja meri liplattaa tyynenä. Makosat oltavat on.

Tässä on menny paluu jonkinlaisissa karnevaalifiiliksissä. Perjantaina kun saavuin, ni ohan se sanomattakin selvää et piti bailata sitä, että saavuin. Lauantaina piti bailata sitä, että pändi soitti ekaa kertaa sitten tammikuun. Sunnuntaina piti bailata sitä, et viimosinki rastamusikantti eli S2B:n laulaja Opaio tuli vihdoin takas ja oikee, aito, kunnon S2B soitti vihdoinki, eikä vaa joku sekalaiskokoonpano. Maanantaina piti bailata sitä, et ku täs on nyt jo monta päivää bailattu ni paskaaks tässä ny hyvää putkee katkasemaa. Eilen sit vasta pitikii bailata, ku joka vuotinen regeifestarihäpeninki oli taas kohillaan ja täl kertaa se järjestettii ihan täs miun omas kotikuppilas.

Nyt nimittäin loppuu tää bailaaminen. Alkaa sukeltaminen. Eikä vanha kääkkä ny muutenkaa jaksa tämmöst riehakkuutta iltatolkulla. On sosiaalisuussulakkeetkii ihan tiltissä, savu vaa nousee niiku Vatikaanin piipusta konsanaan.

Tää bile oli eilen

Mut on ollu kivaa, erityisesti tuo eilinen regeifestarointi. Porukkaa oli ihan perkeleesti, ja niin paljo komeit könsikkäit oli rantabaari piukassa et sitä ei tiänny mihi sitä millonki silmämuna killillään kuikuilis. Arvostin erityisesti komeita jakartalaisia punkkareita, keil on niin paljo lävistyksiäkii et ihan silkkaa kilinää-kolinaa-kopsetta ja helinää ku hyö hiukan päätä kääntävät. Yhen kans pääsin oikee juttusillekii ku se tömähti vieree istumaa mut ehämmiä muutaku hätäännyin, enkä osannu mitää järkevää taaskaa sanoo. Mut ei se mitää!

Mutta kyllä miuta on myäs vissiin koitettu vähän vokotella, näin miulle on kerrottu. Mut ehä miä oo ensinnäkää kunnolla ees tajunnu ja jos vähä oonkii ounastellu et tuo taitaa olla vailla muutakii ku juttuseuraa ni en ollenkaa oo lähteny sellasee pelii mukaa. Kun ei oo niiku kohdannu toi kysyntä ja tarjonta, ja miähän en tätä nykyä kansallisaarrettani millekään satunnaisille lirkuttelijoille rupee livauttamaan vaikka kuinka siin yrittäis joku pölkkypää silmiin kutsuvasti tuijotella. Täti on kiree ja vaikee ja hankala. Tilanne vaatii vähintäänkin vonhertzenbrothersmaista karismaa ja seksikkyyttä, ennenku miä korvaani, tai muitakaan ruumiinosiani, lotkautan.

Tuohon liittyen miulle eilen kerrottiin et jossain tuol ytimemmässä yhes paaris on töis joku rastajätkä joka on tehny miusta tiedusteluja. Että kuka miä oon ja missä miä hengaan ja oonko niinsanottua vapaata riistaa ja sillai. Oon kuulemma joskus jossain jutellu hänen kans. Miä en saa yhtää päähäni et kuka vitun hyypiö se voi olla, nimi ei sano mitää eikä kuvaus "reaaally long rastahair" sano mitää. Ja ensinnäkää en oo siin kyseises kuppilas varmaan ikiin käyny. Toisekseen, käyn hyvin harvoin missään muualla ku omassa baarissa ja tässä hengaavat tyypit tunnen kaikki. Tämä on mysteeri! Tämä vaatii Herlokki Solmunen -tyyppistä toimintaa lähipäivinä. Pakko käyä vaklaas et mikä helvetin kaheli on kyseessä. Ni osaan sitte varoa. Tai jos se on komee, oikee sellain joku uus unelmien rastasulhanen, ni tajuun sit antaa. Siis jos se daiju saa ittestää irti muutakii ku miun asioitten tenttaamista miun kavereilta. Tuo kyllä jo osottaa sen, et evvvk.

Miuta ei kiinnosta tippaakaan mitkään nynneröt, vaadin et on asennetta. Sellasta et miäs vähä niiku käveleekii sillee rehvakkaasti munat eellä, eikä missään kepeksiää suojaavassa kyyryssä. Sen verran miä nykysestä miäsmaustani tiiän että nyhveröillä ei mitään jakoo. No kyllä joo on kans tosi tosi hyvä jos sillä ois pulssi ja pippeli, sekä aivot. Ja aivot sillä lailla et siä aivokäyrä on muutakii ku suoraa viivaa ja satunnainen piippaus vaa sillo jos joku mainitsee kaljan, tissit tai autot.

Että niiku säpinää ja jännittäviä tilanteita Hiekkakikkareella! Eikö ole kuulkaa jännää?

Muuta pään vaivaa miulle täs aiheuttaa yhä tuo Mordoriin paluu ja sen ajankohdan pähkäily. Miulla nyt järki ja tunteet ottaa vahvaa matsia pääkopas. Järki puhuu aikaisemman paluun ja tilapäismajotuksen ettimisen puolesta. Tunteet huutaa sen puolesta, et vittu saatana täältä mihinkään lähetä ennenku on se viimisin pakko. Miä annan asian yhä hautua. Vartoilen tuleeko varsinaisen Helsingin kodin valmistumisen suhteen vielä uusia tietoja. Ja vartoilen jotenkin asioiden ratkeamista itsekseen. Että jostain tipahtaa joku käänteentekevä jutska valmiina syliin ja tiiän sitte heti et mikä tässä on oikee ratkasu.

Tämä riittänee tällä erää. Olipa ponnistus nyhjää tyhjästä ja viä rapulapäivän iltana. Puuhskuti-puuskuti. Miä koteloidun nyt omaan petiin lukemaan kirjaa ja nukahan ajoissa. Huomenna miä meen aamulla sukeltaa parit sukellukset ja sit vaa retkotan laiskana maksaläiskänä tua piitsillä tai uima-altaan äärellä. Samoissa merkeissä menee tässä nyt varmaan usiampi päivä. Ei voi kuulkaa marmattaa, aijjettä. Elämä on hianoo!

Komeen väriin ilta

Min uus kämppis. Ihana!

Toi oli joku lombokilainen starba joka esiinty, porukka tykkäs ihan villisti ja baari oli piukassa.

Oli kans kivaa ku jakartan punkkarit kävi soittaas vähä rokimpaa kamaa. Vaikkakin aika paskasti. Mutta välil on kiva kuulla muutakii ku no woman no cryta.

Karmanilla on helvetin pitkät rastat, melkee nilkkoihin. Mut yleensä se pitää tukkaa tollee majavahatun näköseks kasaks käärästynä.

Aika monta lävistystä on hänellä naamavärkissänsä. Hieno mies!

Singapore on jo nykyajassa

Singapore on jälleen nähty ja oon jo takasin Sanurin Saattohoitolassa Balilla. Huomatkaa sukkelaliikkeisyys! Kyllä meikänkin laardiperse suhaa maailmalla, vauhdikkaasti kuin veenuksen sukkula konsanaan! Kuhan sille päälle satun.

Tällä kertaa Singapore oli yhtä kiva ku aina ennenki, ellei jopa kivempi. Koska oli kavereita kans, eli Milja ja Camipami, ja varsinki ku Camipamin kanssa ei oltu liki vuoteen nähty ni olihan siinä jälleennäkemisen riemulla osuutta siihen, että maanantai-iltana reipas öri-öri-tyyppinen meininki oli kehissä Clark's Quayn Hootersissa ja Crazy Elephantissa (Singaporen Hootersissa pimuilla oli muuten pienet tissit, tämä kaikille maitorauhasista sillälailla kiinnostuneille tiedoksi, tiettävästi ämerikän huuterseissa on tarjoilijagimuleilla kunnon tynnyrit, mutta ei tääl ääsiäs, meil oli Hootersin isoimmat hinkit, se leuhkana tässä tiedotettakoon!). Ryystin sata Starbucksin frappea ja söin ainaki 3 Subwayn pikkupötkylää. Baareissa tuli käytyä, nähtävyyksiä töllisteltyä, puistoissa käyskenneltyä ja jopa - oo äm kee - museovisiitti suoritettiin. Indonesian suurlähetystössä kipasin kinuumassa uuen 60 vuorokauden viisumin, oikean kokosia hyviä tissiliivejä sain ostettua (ai lav jyy Marks&Spencer, siä oiva ja kelpo puoti, joka jopa aasiassa piät valikoimissa muhkeempia kuppikokoja) ja ylipäätään muutenki oli mitä parhain, joskin helvetin kallis, piipahdus nykyajassa.

Jälleennäkemisen riemua, eli tyttöjen ilta ihan pihalla

Sillä siihen tulokseen vähän tultiin, että muu maailma elää vielä menneisyydessä, mutta Singapore on jo nykyajassa, muut tulee kaukana perässä. Perseen alle ei tainnu osua yhtään vessaa, joka ei vetäis itteensä ja hyvä kun ei persettäkin asiakkaan puolesta pyyhkässy. Kaikki on siistiä, kaikki toimii, kaikki on hienoa, ja kaikki on kallista. Autot pysähtyy, kun norkoilee suojatien äärellä, joten tien ylitykset sujuu ilman kuolemanpelkoa. Joka paikkaan voi kävellä, maisemat on komioita, pilvenpiirtäjät saa ihmisen tuntemaan ittesä pieneks. Ihana, ihana kaupunki on tuo Singapore.

Seksikkäitä pukumiehiä en tällä kertaa oikeen muistanu pongailla, oli muka kiire koko ajan, tai ainaki sellasta kaakatusta ja kotkotusta akkojen kans ettei siin kerenny keskittyy minkää sliipattujen miästen vahtaamisee.

Viime yänä pyrähin sit jo takas Balille, ja saavuin hiukan puolen yön jälkeen Sanurin Saattohoitolaan ja Gustav Homestayhin. Olin ihan zzzzz ja pää jumissa ku väsymys kreisi ja ei meinannu mennä yhtää jakeluu ku joku plondi siä kiakuu et MOIIIIIII. Meni hetki ennenku hokasin et no ei helvetti, tuttuja Mordorista, taas! Sara miähesä ja joittenkii tuttujesa kans majailee Gustavissa kans. Mordorilaisinvaasio! Että pitikin mennä leuhottaan et kui on mukava ja edukas tuo Gustav, perkele sentäs! No ei vaas, pitäähä se nyt tietty laittaa tommoset hyvät löydöt aina jakoon, kert itsekin aina arvostan majotussuosituksia, helepottaa elämää jos joku kaveri on jo tsekannu et tuol ja tuol pystyy asuu. Majatalon täti miulle aamulla tuos kuiskuttikii, et kiitos kiitos kiitos ku oot kehunu heijän pientä ja vaatimatonta majataloa kavereilles, bisnes luistaa ja huoneet on kovassa käytössä.

Jos miä pukeutuisin tollasee kiikkanaa mustaa sukkaa ni oisin noin seksikäs

Tänää miä oon aamusta saakka juossu pää savuten pitkin kylää tekemässä hankintoja. Varustaudun sillä silmällä, et saatan olla seuraavat 2 kk jumittamassa omalla Hiekkakikkareelle, joten sitä varten tarttee kaikkee, ja kaikki on täällä halvempaa ku Kilillä. On hyttysmyrkkyjä ja samppoota ja kaikkee. Ganesha Book Shopissa kävin tyhjentämässä heiän alelaarin (alelaarista löytää nuhjusia dekkareita 20 000 rupian hintaan, ja se on hyvä hinta se) ja Sanurin eläinkaupassa kävin ostamassa kissanruokaa ja kissoille kaulapantoja. Sukelluskaupasta ostin uuen snorkkelin ku vanha hajos ja sukelluskaupan (All4Diving) sikamukava pimu oli siel taas niin emäpirteenä ja kälättävänä et snorkkelin shopautus kesti puoli tuntia, koska piti keskustella mm. kuukupeista. Hän oli vastikään tuon emätin-ihmeen löytäny ja sano et hänest on tullu oikee ilosanoman levittäjä, ni halus vaan varmistaa et miulla on kuukuppi jo varustuksessa. Hardy's Supermarkettia vastapäätä olevan matkakioskin setältä ostin taas venelipun Gilille huomisaamuks, 250 000 rupialla. Vielä pitää käyä apteekissa hakemassa kaikenlaisii nappei ja laastaria ja sit miulla on ehkä kaikki mitä tarvin.

Matkalla eläinkauppaan osuin vahingossa uuen hindu-temppelin vihkimisseromian kohalle. Katu oli sulettu, mutta ku kysyin yhelt paikallistyypiltä et mitäs nyt, ni siitä sai kyllä tämmönen riettaas hihattomas paias kävelevä pyllerö pahrustaa ohitte. Ohjeistettiin kyl et "but go slow". Ois pitäny kiertää tuo hässäkkä, koska siinähän oli sitte vittusaatana kukkotappelu laitettu keskelle katua. Ihmiset valkosis juhla-asuis kilkutti soittimia ja kukot tappovat toisiaan. Hirveetä kattoo, enkä kattonukkaa, heti käänsin pään pois ja vaik oli sanottu et pitää ohittaa seremonia hitaasti liikkuen ni juoksin. Sori, jos loukkasin, mutta miä en pystyny muuhun.

Niin kovin ku Indonesiasta tykkänki ni on se ny saatanan vittu että mitään ei kyetä juhlimaan ilman et pitää eläimiä kiusata. Pientähän tää on vaikketi Sulawesin Tana Torajaan verrattuna, eikä tämä ny mikään yksin Indonesian erikoispiirre ole, mutta emmiä ymmärrä mitä kivaa on kattoa ku ny vaikka nuo kukot pistetään mättämään toisiaan niin kauan et toinen makaa verisenä sulkakasana maassa. Vituttaa.

Tykkään näist vilkuttajakissoist ihan sikaan

Lopuks ennen älytöntä paskakuvakimaraa Singaporesta kerron viel sellasen asian, et miä en nyt yhäkään tiiä miten ja millon ja mitä vittua tapahtuu miun Mordoriin paluun kanssa. Tilannehan on siis se, että miulla ei ole siellä asuntoa, vielä, mutta olen saanut sieltä asunnon jota ollaan vasta rakentamassa. Sen perkeleen tönön, jossa se miunki virhehankinta sijaitsee, senhän piti valmistua vapuksi. Kuukaus sit ilmotettiin että eiku kesäkuun lopussa. Pari päivää sitte tuli meiliä, että ei sittenkää, ku ehkä elokuun lopussa ois muuttovalmista. Voi jumalauta. Eka reaktio tuon tiedotteen lukemiseen oli pään räjäyttävä vitutus.

Vaikeuttaahan se toki HIUKAN tuota Mordorin arkeen paluuta, jos ei ole kotia, ei  paikkaa mihin mennä ja petinsä sijata. Mieluustihan tätä lorvailua täälläkin jatkan, ei ole kiire takaisin, ja ajatus paluusta aiheuttaa yhäkin ihan silkkaa paniikkia ja hätää, mutta rahatilanne, hieman se alkaa nyt aiheuttaa pään vaivaa, semminkin, jos tässä sitä vaihtoehtoa miettii, että täs viel puoli vuotta kaivelis napaansa ja eläis tämmösesti leppoistettetuna laamana tääl tropiikis.

Mikä siis neuvoksi?

Pitäskö sutia ittensä tässä asap sukellusopeks tai ees dive masteriks ja tehä sellasta hommaa täällä jossain? Sais ees vähän roposia omien vauhilla hupenevien pennosten lisäks? Mutta kun ei ole halpaa hubaa tuo ittensä kouliminen sukellusalallakaan. Käyttääkö suurin osa jäljellä olevista rahoista siihen ja toivoa parasta? Vai miettiäkö jotain muuta elinkeinoa täältä päin? Tullako häntä koipien välissä Mordoriin jo kesällä ja toivoa että jostain löytyy joku edukas yksiö siks aikaa kunnes miun virhehankintalukaali valmistuu muuttokuntoon (joka saattaa tapahtua vasta joskus ens vuonna, jos toi rakennushomma etenee tähän malliin et kuukauden välein muuttopäivää siirretään 2 kuukaudelle...)? Vai etsiskelläkö jotain sellasta tulonlähdettä, jota vois täältä käsin hoiella? (Jos joku taho haluaa miulta kirjotusjuttuja, esim. matkailuaiheisia, JOISTA MAKSATTE RAHAA, niin ottakaa yhteyttä... vaikkei sitä ehkä tätä plokia lukemalla uskois, ni osaan siis ihan oikeesti kirjottaa muutakii ku miä-siä-pissa-kakka-kikkelis-kokkelis-jne). Joku kysy et miksen myy mainoksia tähä plokiin, ja nyt kysyn kans et nii, miksipä en? Siksipä, ku markkinavoimat, ni et siitähän tulis sellanen jonkinlainen asiakkuussuhre sellasten tahojen kans, ja mitä jos ne vaik sanoo ettei saa kirjottaa et vittu ku muuten heiän joku pisnes loukkaantuu. Ja varsinki siksipä ku en ny tiiä kuka täällä mitää mainostaa haluais ja miten sellain ees tapahtuu.

Ai kauhee tämmöstä talous- ja asuntopoliittista päänvaivaa täs nyt hipille on annettu oikee isolla kauhalla. Rupiaa ahistamaan.

No mut so what! Kaikella on aina joku tarkotus, ja asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella. Näin oon ennenkin sanonu ja uskon sanomaani yhä edelleen. Miätin tässä nyt sit oikee kuumeisesti et mitähän vittua.

On tää elämä kuulkaa miälenkiintosta ja ihanaa!

Ja huamenna miä pyhkäsen takas kotio Hiekkakikkareelle. Pelottaa vähä millain venekyyti tulee olee, toivon ettei oo mikää hullu aallokko ettei tartte pelätä ja piätellä oxennusta. Toivottavast miun kissat on kaikki siäl ookoo. Miul on niitä niin hirvee ikävä et oikee syrämmestä ottaa.

Nyt tsiljoonia kuvia Tsingaporesta ja sit tää länkytys oli niiku täs. 

Clark's Quay - mainioita ruokapaikkoja ja baareja

Meinasin et ostan tommosen lukon ja kirjotan siihen et Päde ja Bruce Willis. Vähänkö ois Bruce yllättyny ku yhtäkkii mein rakkaus ois ollu lukittuna hamaan maaliman tappiin saakka ja vaikka Bruce osaa pelastaa maailman ni tälle asialle se ei olis voinu yhtään mitää.

Nykyaika näyttää tältä

Ja tältä

Singapores on ihanaa sekii, ku nykyajan vieres voi olla tuulahdus tämmöstä

Se on kärmeen vuasi nyt!

Saatanan haineväkauppiaat. Vittu että vituttaa.

Kattokaa nyt ku on hianoo!

Nää on näit hassui juttui, mitä kiinalaiset vie haudoille. Et vaik vaarivainaalle uus iPhone ja koruja ja lompsa ja sillai, ni pysyy niiku meiningeissä mukana siä tuonpuoleisessakii.

Kärmeen vuosi

Näis tämmösis temppeleis ku käy ja sit miettii mein luterilaista ankeutta, missä kirkoissa ei väreillä juhlita, penkit on kovat ja pappi paasaa helvetin uhkaa syntisten seurakuntalaisten niskaan ni tulee vähä sellain fiilis et hohhoijaa. Niiku meil ei Mordoris ois muutenkii tarpeeks ankeeta ja synkkää, eikä ees uskonto vois tarjota vähä väriä ja blingblingii?

Merlionin pitkä sylki

Halvan näköin majatalo siinä

Hauska taideteos

Nykyaika

Kärmeen vuas

Tämmösistä taideteoksista miä tykkään. Tajuan et mitä toikii tos esittää. Palaan aiheeseen muutaman kuvan päästä....

Little India on ihanan värikäs

Hianoja upeita vanhoja hautoja puistossa, vanhan gootin sialu oikee kehräs tämmösen osuessa kohalle

Tämmöstäkii taidetta tajuan, vaikken tuota kirjallista sanomaa tuossa allekirjotakaan

Tuommoista votkaa on saatava jostain, ihan vaan että saa tuon maailman hienoimman pullon

Matkailusika kävi Hootersissa. Myö oltii pimujen kaa messissä.

Palatakseni aiheeseen TAIDE. Tätä en tajua. Tää oli yhes puistossa. Siinä on siis risuja laitettu nippusiteillä tuommoseks läjäks. Ja se on taideteos. Niiku...MITÄ VITTUA? Antakee miun kaikki kestää.

Nykyajan Adidas-kaupassa on ihan sikahianoja lenkkareita!

Tuommoset addut on pakko saaha!

Loppukevennys eli ihan itse siinä oon tyylikkäämpänä kuin ehkä koskaan! Käytii Arts&Science Museumissa valokuvanäyttelyssä. Siäl sai mennä poseeraa tuommosiin pahvilavasteisiin. Piettiin siel aika hauskaa, naurettiin niin et Camipami pissas vähän housuunsa.

Hupsutteluvideoita

Singaporesta moi! Täällä oon mut en ny vaahtoo täält viel yhtikäs mitää, oon ihan jetläkeis ku oon heränny aamuyäl ennen kolmee ja lentäny tänne ja ähränny hotellille ja rampannu kylillä ja sillai. Nyt otan nokoset, tai ainaki tuijotan silmät ymmyrkäisnä TELKKARIA, koska huoneessani sellainen ihme on. Liikkuvaa kuvaa, jihuu!

Palailen Singapore-raportilla joku toinen päivä.

Mutta asiani on siis sellainen, et piti jo aikasemminkii laittaa pari videoo tulille mut ihan oon unhoittanu. Ku kävi noita tuttuja tyyppejä tua Hiekkakikkareel ja heist yks tai kaks on kameroien kans ammattilaisia ni olivat tehneet aika kivoi videotsydeemejä.

Ekaks kooste heiän Gili-reissusta (siä miun kotihuudiloilla temmelletään ja kuvissa vilahtaa jopa min kissoista Äkäin ja Pirkko!).

Ja sitte toinen pätkä joka on synttärivideo Ampiaismiehelle. Se on kuvattu Balilla, mutta on ihan sairaaaaan hiano ni laitan jakoon.

Terveisii siis Larssonille ja Mikolle ja muille sixpäkin tyypeille! Ja tiätty Ampparille kans!

Happy Ending Dive Shop ja muita ideoita

Hikistä puoltapäivää Balilta. Oon sukkela liikkeissäni eli oon jo Sanurin Saattohoitolassa kärvistelemässä ja pyörtyilemässä tähän helvetilliseen helteeseen. Täällä on ihan vitun kuuma, pihal ei voi olla. Onneks on kiva kahvila tässä perseen alla, kelpaa hoitaa asioita ja nakutella plokia. Huomenna on helvetin aikanen lento Singaporeen, eli tää Sanurin visiitti on taas sellain lyhyt ja ytimekäs pit stop.

Tultiin Miljan kanssa eilen tänne Hanur Beachille ja tänää aamulla Milja singahti jo Jakartaan. Myä rehvataa viä ylihuomenna Singaporessa ennen ku hää lähtee Mordoriin. On ollu sikakivaa ku on ollu kaveria käymässä, mutta ei haittaa sekää yhtää et saa tän ja huomisen päivän olla tismalleen ittensä kans. Avot! Singaporessa nään maanantaina myäs Camipamin, ja arvelen että ohjelmassa on kauheeta kaakatusta ku ei olla miltei vuoteen nähty. Tilanne tulee vaatimaan olutta, näin sanoo miun ristallipallo. Singaporessa miä oon muutaman yän, hoitelen viisumiasian ja ramppaan Starbucksissa ryystämässä frappeämpäreitä ja teen hiukan hankintoja. Ens viikon perjantaina miulla on jo aikeissa tärähtää takas Hiekkakikkareelle.

Joe Mellowmood Samasamas

Vimoset päivät Kilillä myä vähä sukelleltii ja sitte juotii kaljaa ja torstaina tuli yks David, joka on sellain brittiläinen kloppi, ketä oon nähny pari kertaa aikasemminkii Gilillä. Käytii torstaina siis kreisisti bailaamassa oikee kylillä, ku oli sukellustuttujaki bailaamassa yhen synttäriä ja toisten valmistumista sukellusopeiks, ja sitte oltii Samasamassa kattomassa Joe Mellowmoodia ja gin tonic on ihana asia. Ei voi sanoa, et ois ittiämme paljon eilen aamulla kiitelty kun tuli lähtö aallokkoiselle merelle pikapaatilla, mutta oltii yhtä kaikki tyytyväisiä, että veneet ylipäätään taas kulkivat. Varsinki miulle venekyyti oli lähinnä merisairautta ja kuolemanpelkoo, mutta nähtii sentäs delffiinejä. Ne tuli loikkimaa siihe veneen vierelle ja se on aina hianoo.

Miuta on viime päivinä kovasti koitettu ympäripuhua min sukelluspuljun toimesta, että nyt jumaliste akka, rupiahan äheltämään rescue diveriks ja dive masteriks ja sitte mikä ettei ihan vaikka suklausopettajaks, et ku kerta sukellat koko ajan ja homma sujuu ni tee ny siitä saman tien ittelles uus ammatti, ni ei tarvitte maksaa sukeltamisesta vaan siulle maksetaan siitä et sukellat. Miä nyt sitte kovasti asiaa pohdin tässä, ja hiukan alkaa jo mieli kallistua sen kannalle että vittusaatana, mennään nyt sit täysillä tähän hommaan ku on jumalauta ruvettu. Mutta miuta hirvittää varsinkin rescue-kurssi ku siinä on kaikki harjotuksia ja joutuu vähän niiku eläytymään tilanteisiin, jotka ei oo oikeita ja semmosta. Miä oon vähän sellain kiree ihmiin ja miun on hirveen vaikee heittäytyä mihinkään erikoistilanteisiin, jos en oo seittemän promillen hutikassa. Itteni tuntien siinä voi käyä niin että ku joku siinä parhaansa mukaan sit esittää tajutonta sukeltajaa ja miun pitää siin jotain ährätä ni lyä homman leikiks ja alan pelleilemään, ku en oikee muutenkaa osaa mitää ihmeellisii tilanteita käsitellä. Toisaalta miä oon jo koko sukeltamisen kanssa menny niin pitkälle miun entisistä mukavuusalueista, et sitähän ei tiiä millanen mega-rescue-dive-master-superhero miusta viä vois tulla, jos vaa lähen hommaa tekemään. Ohan siinä sekii, että jos päätän ja kurssin alotan, ni sitähän ei saatana kesken jätetä, kun on ruvettu.

Ja on sitte sekin ongelma, että ku en oo järin kova ihmis-ihminen, en välitä ihmisistä erityisen paljon ja miulla on lyhyt pinna idioottien kans, ja miun naamasta näkyy heti jos joku vituttaa. Fiilis on vähä se, et jos miä joudun idiootteja viemään mereeen ni en tuo niitä urpoja takasin pintaan ollenkaan. Että tästä tunnelmasta ku lähetää, ni miten miä muka pystysin olee sellain pirtsakka sukellustyyppi mitä vaik PADI-kirjojen kuvis näkee. Et minkähän koulutuksen (lääkityksen) se vaatii et miusta tulis hangonkeksinä hymyilevä sukellusmuija, joka on mihin vaa tilanteesee et AWSOME! AMAZING! Oon ehkä liian vanhakii, mihin tahansa asiaan, saati sitte opettelemaan tyystin uutta asennetta.

Jos täs nyt kuitenkii niin käy et miusta joskus tuleekii joku hurja divemasterinstructorsuperhero ja sit laitan oman sukelluspuljun pystyy ni on jo kehitelty piänessä kekkulissa sukeltelukavereien kans sellasia hianoja ideoita ku vaik Happy Ending Dive Shop  (seksiä ja sukellusta, siis ns. 2 kärbästä, yks isku jne) ja sitte Suicide Divers ("this is the final dive of your life", elikäs itsetuhoisten ihmisten sukelluspulju, laitetaan heille perkeleesti painoja ja viiään elämäänsä tympiintyneet viimeiselle matkalle veen alle).

Vitsit vitseinä, mutta kyllä miä tässä ny vakavien pohdintojen äärellä hieman olen, varovaista ajatusleikkiä pään sisässä sinkoilee, ihan pingispallona siä tyhjyydessä kimpoilee kaikenlaisii visioita. Ja miä tykkään haaveilemisesta, on kiva mellastaa omissa ajatuksissaan ihan toisenlaisissa todellisuuksissa.

Myännettäköön kuiteski se, et kyllä miulla on aika vahvasti semmonen olo, että vaikka täältä viel takasin Mordoriin tulen, ni emmiä jotenki nää itteeni enää sujahtamassa siihen elämään, loppuiäksein varsinkaan. Minä viihdyn tropiikissa, pienellä saarella. Kunhan on kissoja, kunhan saa sukeltaa, kunhan voi välillä ottaa bintsun ja kunhan vaan saa olla vapaa ja kaukana kaikesta turhanpäiväsestä  hömpötyksestä. Ja joku perkeleen elinkeinohan se pitäs ittelleen kehitellä, jotta vois tällä viisiin onnellisna elellä hamaan loppuun saakka.

Mitään en kuiteskaa tässä viä vanno, kiveen en hakkaa yhtäkään asiaa, kert sitähän ei tiiä, jos vaikka Mordor oiskii toisenlainen aivan, tai jos vaikka min elämän alotus siel uuellee osottautuiskii ihan hyväks ja jotenkii oisin menny tääl niin sekasin et oisin ihan et Helsinki ai lav jyyyy! Ihan intona siä loskassa kahlaisin et vittu ku tää on siistiä, en vaihtais tätä mihinkään.

Sen ihmeen kun näkis ni olishan se vaivaton ja helppo vaihtoehto. Avoimin mielin koitan täältä enivei sit joskus palata, yritän kattoa hommaa uusin silmin, enkä aio tulla takas sillai valmiiks niska kyyryssä et noniin, antaa tulla vaan, lunta tupaan, ranteet auki. Toivon siis, että ei tarvitte ihan heti ekalla viikolla paluun jälkeen ruveta rasvaamaan köyttä johonki kattoparruun.

Jännä nähä miten käypi, tässä miun elämässä. Kaiken suhteen.

Seuraava rescue diver -kurssi muuten alkaa Lutwalassa tuos reilun 2 viikon päästä... katotaa oonko messissä vai oonko nynny. Se on myös melkosesti budjettikysymys, jotta sitäkin puolta pitää tässä pähkiä ja kiroilla.... ja jos sen rescue-kurssin ährään ja läpäsen ni sit on ihan selvä homma et divemasterismi on seuraava askel. Henkiänne piätelkää siäl tän jännitysnäytelmän kans, et oonko muutaman viikon päästä tual rescur-kurssilla vai nynnyilenkö vaa. Miälenkiinnolla itteki ootan, et mihin miun mieli ja hinku tässä oikee kellistyy!

Lopuks viä budjettikazaus. Helmikuu oli yllättävän halpa. Oikein hämmästyin. Rahaa paloi noin 1550 euroa, josta sukelluksia oli noin 450 euroa. Aivan kelpo meininki!

Pallirahastoon on tupsahellu lahjotuksia taas huikeesti, miä ja kissat ollaan kiitollisuuresta ihan pötköllään. Pallirahastoon ropis 340 euroa, joka tekee tän hetken kurssilla noin 4,3 miljoonaa rupiaa. Tauskin lääkärissä käyttöön ja lääkkeisiin meni kuun alussa 1,2 miljuunaa ja kissanruokasäkkien hankintaan verotin Pallirahoja 400 000 rupiaa (= 5 säkkiä, ja loput pöperöt kustans Milja sekä miä itte). Rahastossa on siis viä 2,7 miljuunaa, ja ne käytetään sterilointeihin tässä lähikuukausina.

Mutta löpinät sixeen, miul on nälkä, se on lounasaika. TARJOILIJA! RUOKAA TÄNNE JA HETI!

Todistusaineistoa että kyllä, olen jalkautunu Gili Airillekin! Wuppiduu!

Kreisibailausta

Däni ja Armi

Tauski vähä ohimennessään purasee Pirkkoa

Zombiekissa

Sateinen päivä ät Hiekkakikkare

Patsashökötys Padang Baissa

Luotokuva