Lokakuussa 2011, vajaa kuukaus ennen kun Mordorista lähin, miulla oli herne nokassa kun jotkut erehty kysymää et mitä miä meinaan reissussa tehä. Et kai siä muutaki teet ku makaat rannalla ja juot kaljaa ja jotain palmuja halailet. Niiku ei reissussa oleminen itessään ois jo tarpeeks! Lisäks luterilainen työmoraali miun itteni sisällä syyllisti siitä, et oon lähössä ihan vaan oleen, enkä tekeen, ja viel kaikenhuipuks meinaan olla, enkä tehä, ainaki vuoden.
Koitin sit hätäpäissäni keksiä jotain agendaa. Ikäänku oikeuttaakseni lähtemisen. Katotaas kui on käyny.
Aioin reissun aikana....
...oppia ymmärtämään ja puhumaan indonesian kieltä ees jotenkuten
 |
| Indonesian kieli on ihana! PERSEKUSI! |
Onneks täällä pärjää enklanniks hyvin ja sen verran kuiteski osaan indonesiaaki et jos meen johonki missä ei pärjää kansainvälisemmillä kiälillä ni kyllä miä selviän ja saan asiani hoidettua. Esmes sain tilattua ittelleni uuet silmälasit ja hoiettua näöntarkastuksen, vaikkei optikkoliikkeen jätkät puhunu sanaakan enklantia. Se ois jälleen fanfaarin paikka! Soittakaa Paranoid!
...käydä myös muualla ku Indonesiassa, jopa sellasissa maissa missä en oo ikiin käyny. Laos ja Filippiinit, täältä tullaan (joskus, ei ihan heti)!
No Laosissa kävin. Filippiineille olin joskus menos mut peruin. Nyt ei oo enää rahaa matkustaa, eikä oikiastaan tee ees mieli. Mihin tästä ny tarvis lähteä, kun on kotonaan ja viihtyy.
Se on muute jännä juttu, että sellanen reissaushinku ja kaukokaipuu on miulta hävinny täysin. Sillo ku koti oli Mordorissa ni yleensä eka asia mitä tein ku matkoilta sinne palasin ni oli et tsekkasin lentohintoja seuraavalle reissulle, ostin lennot ja aloin laskee öitä lähtöön. Koko ajan oli rauhaton olo ja hinku maailmalle.
Nyt oon asettunu tähä Hiekkakikkareelle enkä kaipaa mihinkään muualle. Okei, kirvels sielua kun en ollu justiisa Tuskassa, ja tällä hetkellä on pieni kaipuu Oikeaan Kaupunkiin. Mahollisesti Kuala Lumpur siintää lähitulevaisuuessa uuen työluvan takia, ja kyllä Kuala Lumpur kuittaa tuon Oikean Kaupungin kaipuun täydellisesti.
...tehdä hieman vapaaehtoistöitä
Ehkä hieman olen tehnytkin, kyllä juu.
...sukeltaa elämäni tokaa ja vikaa kertaa ja uskoa sen jälkeen, että jep, sukeltaminen tarkottaa edelleen pitkää ja kallista paniikkikohtausta. Eli pitäkää merenpohjanne, minä snorklaan ja se riittää.
Enpä tiänny että sukellus vie miut ihan mennessään. Ja joo, se Dive Master on yhä kesken, eikä tilanne sen suhteen oo muuttumassa. Ei oo enää hinkua sitä ees loppuun ährätä, koska sukellan jo ihan riittävän hyvin ja kaikenlaiset pähkäilyt sen suhteen, että jos sukellusduunia joskus tekis on kyllä jo kuopattu ajat sitte.
... kokeilla joogaa yhen kerran ja ymmärtää sen jälkeen että jep, ei miun laji
En oo kokeillu. Saatan joskus kokeilla muttei oo mikää hinku mennä vääntäytyy asanoihin.
... trekata, sillai (muka) oikeesti trekata, jossain hienossa viidakossa, ja paeta sieltä parkuen heti ensimmäisen iilimadon imeytyessä kinttuun
En oo oikeesti trekannu. Oon käyny useilla semmosilla kermaperse-retkillä vaan, mis kävellää vartti jotain siivoa polkua pitkin jossai pusikossa ja sit ollaa et huh huh olipa hei extremee.
...käyä kattomassa miun kummitiikereitä Thaimaassa ja Kambodzassa
Toinen tiikeri on jo menny vihreemmille niityille enkä miä toistakaa kerenny Kamputsean reissulla käyä kattomas.
...kiivetä johonkin
Oon kiivenny. Viimeks kiipesin pöyälle.
...rupsahtaa (väistämätöntä, kun yhdistää tämän iän, trooppisen kuumuuden ja aasialaisen sapuskan)
Kyllä. Alamäki, what can I do?
... tutustua johonki ihmiseen (ja ei, en tarkota tutustumisella panemista, mutta ettehän tyä miun seksihullut lukijat sitä usko)
Kyllä. On tullu reissun aikana uusia kavereita ja ihan ystäviäki, ja hyviä semmosia. Hiano suaritus tunnevammaselta ihmisvihaajalta!
...nähdä meressä villin valashain ja/tai villin dugongin (ensimmäinen ilmeisesti helppo kuhan on tiettyyn aikaan tietyssä paikassa, jälkimmäinen täysin tuurista kiinni)
Valashaita on mein Hiekkakikkareen ympärilläki taas pongailtu mut en tiätenkää oo niitä nähny. Dugong ois kyllä kova kans.
...ottaa lisää tatuointeja
TSEK! Mutten ota enää yhtää. Ei oo rahaa, plus en kestä sitä kipua enää.
...valaistua ja henkistyä ja kaikkee sellasta ylevää paskaa mitä tämmösil irtiotoilla kuuluu ehottomasti tehä
Kyllä. Olen nyt toisenlainen aivan. Valaistumisesta ja henkistymisestä en tiiä, mutta olen kroonisesti onnellinen. Se on ihanaa.
...kirjoittaa, jotain, ja paljon
Kirja ei oo edenny vittu mihinkää ku en oo kerenny keskittyy, mutta oonha miä aikamoisesti suoltanu paskaa tänne plokiin täsä vuosien aikana. Pääasia on että kirjotan. Ja ehkä se kirjainspiraatio jossain kohin suikkaa papanaluukusta ineen niin vimmalla että asialle alkaa jotain tapahtumaan.
 |
| Kaljaa on juotu ja rupsahettu ja valaistuttu. Ja tässä kuvassa poikkeuksellisesti miulla on myös ikäänku meikkiä |
...juoda kaljaa sekä - voiluoja voiluoja - olla myös juomatta kaljaa
TSEK!
...tarkentaa elämän tarkotusta (siis itelleni, miä paskat piittaan teiän muiden tarkotuksista)
Elämän tarkoitus on murheen karkoitus. Jos näin on niin hyvä, olen siinä onnistunu.
Millään kun ei oo niin kauheesti väliä ja vähiten ulkosilla seikoilla. Mitä sit jos jalas on pöxyt jotka on persuksista vähä ratkennu ja paitakii on täynnä reikiä, so what! Ei mitn väliä jos et oo kammannu tukkaa viikkoon! Tai vuoteen! Kaikki on ihan hyvin jos just ja just rahat riittää nuudeliin. Ja kaljaan.
(Oikeesti, emmiä koko ajan ryyppää!)
 |
| Rupsahtanu ja valaistunu juo taas kaljaa |
 |
| Rupsahtanu ja valaistunu ja sen kaverit juo taas kaljaa ja viettää mordorilaista juhannusaattoa |
1 kommentti:
Oot ihana.
Lähetä kommentti