Gilin kissauutiset, osa 666


Hertta ja Meijusuvas

Voi kissanviixet, miä vaan sanon. Ja kehotan niitä lukijoita, joita ei mirrit kiinnosta, ni surffaamaan oitis johonkii muualle. menkää pornosivuille tai johonkii, siel on salee rajumpi meno ku tääl miun vanhapiikapihtarin kissaplokissa.

Tässähän kävi siis niin, että edellisen postauksen ku kirjotin ni heti seuraavan päivän kauppareissullahan se kaupan pihalla määkivä pieni rääpäle lähti taas seuraamaan miuta. Tuijotti anovasti isoilla pallosilmillään ja mauku ja kipitti perään vaikka kuinka palautin sen sinne kaupalle takasin. Kaupan täti sieltä viittilöi vaan että vie vie, ei haittaa, mutta yritin sinnikkäästi kiikuttaa kattia takasin. Ei jääny kaupalle, tuli perässä kerta toisesa jälkeen, oli päättäny että tuo pullukka kyllä tuosta murenee ku tarpeeks tässä vingun ja teen itteeni tykö. Näin kävi, ei voinu mitään. Minen valinnu kissaa, kissa valitsi minut. Mistä ne helvetin katit oikee haistaakii ketä kannattaa mielistellä?

Ku tulin kaupalta uuen kissanpennun kans tähä Kakkoselle ni Kuuma&Komee oli siin pihalla ja katto vaan ja totes et "Another one?" ja pyöritteli päätään. Koitin selventää et ku en voinu mitään, mutta se vaan huokaili et voi luoja. Yks baaripojista, Agus, tuli samaan aikaan, ja innostu heti, kert Agus tykkää kissoista ihan sikana ja Pirkkokii on ihan sen suosikki. Agus oli just joittenkii lounaitten jämät siivonnu ravintelista ja siin oli kanaa syäty ja mojovat tähteet jätetty. Saatii pienelle rääpäleelle heti huikee eväs eteen ja homma oli sitä myäten sitte sinetöity. Ei ole pikkumirri sen koommiin Kakkosen huudiloilta mihinkään vilistelly.

Pienen rääpäleen nimeks tuli lopulta Hertta. Jostain syystä tuntu että sen nimi pitäs alkaa H:lla ja vaikka Agus olis kovasti halunnu et sen nimi olis Anna ni en suostunu ku ei se pieni Annalta tuntunu. Hannaa kokeilin mut ei tuo pallovattanen pieni kyllä Hannakaan missään tapauksessa ollu. Hertta siitä sit pienen tuuminnan jälkeen tuli ja sopii hälle oikeen hyvin. On niiiiiin pieni ja herttanen, mutta myös vähän kipakka, osaa pitää puolensa ja antaa Pirkollekii takasin ku Pirkko koittaa vähä kouluttaa. Ikää tuol minikissalla ei varmaan oo ku jotain 8-10 viikon tienoilla, on niin saatanan piäni ja hento. Mutta nyt jo vatta pömpöttää ku on syötetty niin saatanasti.

Pirkko kattoo et mikä vittu toi on ja miks se on täällä

Pirkko on suhtaunu vähä epäileväisesti ja katteellisen olosesti, lähinnä häntä tuntuu huolettavan uusien suitten ilmaantuminen ruokalautasten ääreen, mutta on pietty huoli että kaikki saa osansa. Poika Nimeltä Ritva sen sijaan on osottautunu mahtavaks keino-iskäks, se otti Hertan heti omaks ja nukkuvat yhessä kasassa ja Ritva antaa aina tilaa ruokalautasellekii. Ritva on muutenkii jotenkii hirveen ystävällinen ja ihana ja kiltti.

Ni että tuli Hertta, kaupan pihasta, valkkas miut ja muutti tänne. Ajattelin että menkööt nyt, mutta eiköhän ala olla miun kissalauma tässä et nyt vittu laput silmille ku tuol kulen enkä yhtäkää määkivää kissanpoikasta mene enää ees lähelle ku oon tämmönen vitun sekopää et mikää ei kosketa niinku kissanpentu ja ihan vintti pimeenä niitten kans. Siinä sit istuskelin makaamossa neljän mirrini kans Hertan saapumista seuranneena päivänä, ku ystäväni Edi tulee tukka liehuen paikalle ja kantaa paitansa sisällä jotain rimpuilevaa. Aattelin et oi, se on löytäny Iso-Stigun jostain ja toi morjestaan, mutta ei perkele. Edi kaivo sieltä paitansa sisältä kissanpennun ja sano että tämmönen löyty jostan tuolta kadulta pelkäämästä et ota tää. Olin ihan että mitä helvettiä et älkää ny jumalauta ruvekko kaikkia saaren kissanpoikasia pyydystämään ja tänne kantamaan et hyvänen aika sentään. Häätävät miut koht muualle majailemaa ku eivät koht jaksa kattoo tät  touhuu. Mut... noh, jos on jo neljä kissaa, ni miksei siin menis viieskii kissa, tommoin pien pelokas surkimus ku on? Nii.

Meijusuvas, Poika Nimeltä Ritva ja Hertta aamiaisella

Että silläviisii tänne päätyi Meijusuvas. Herttaa vanhempi on, oisko sellain arviolta joku 12 viikkonen varmaan. Kamalan pelokas ja arka, erityisesti muita kissoja kohtaan. Sylissä suostuu olemaan mutta säikähtää kaikkia äkkinäisiä liikkeitä. Sähisee ja murisee kaikelle, mutta on nyt jo parin päivän jälkeen kykeneväinen syömään muitten kissojen kans samalta lautaselta, ainaki vähä, eikä ihan koko ajan sähise. Hirmuisen nätti on, mutta aika sähäkkä luonteeltaan. Nimeks tuli siis Meijusuvas, jotenkii tuntu sopivalta tuommoselle kipakkaluonteiselle neitoselle.

Nyt on siis viel 3 viikkoa aikaa (lähen loppuukuussa taas matkustelemaan, Malesian kiertueelle täl kertaa) kasvattaa Herttaa ja Meijusuvasta, ja sit vaan pitää toivoa et hyö pärjäävät huhtikuun ajan tääl ilman kreisii kätleidii (thäts miiiii!), mutta toukokuussa tuun sit takasin ja jos nuo kaks pösilöö täs sillo viel on ni sit steriloiraan kyllä. Soitetaan tohtori paikalle ja gimuleilta piuhat poikki.

Helvetin hyvä dietti tämä kissalauman ylläpito, voin kertoa. Siin ei nimittäin itelle montaa haarukallista ruokaa jää ku pitää saaha kissojen napat täytee.

Kaikki paitsi Meijusuvas, joka ei viel pysty tämmösee läheisyyteen muitten kans


Muita kissahommia: Ministigun nuha on vähentyny, vähän pärskii viel mut ei oo nokka räässä enää. Hälle ja Ritvalle pitää viel tuupata matolääkkeet naamioon (Tuisku toi lisää matolääkkeitä, jee). Pirkolle on jo annettu, kert kävi silviisii et Pirkko tuli käymää miun terassilla ja makoiltii tovi riippumatossa ja ku Pirkko siit läks ni jätti jälkeensä, miun reidelle, kolme kiemurtelevaa persematoa. Juoksin samantien Pirkon kiinni ja toin takas ja tuuppasin matonapin naamariin. Jumaliste sentäs. Iso-Stigu on kans nähty, on parina iltana käyny Kakkosen baarissa ja toissailtana tuli just sopivasti ku pojat veti kauheet kalamätöt ni Iso-Stigu sai jämät. Hyvässä kunnossa näytti olevan, mutta rauhaton on, vietit vetää kollihommiin. Siltäkii pitäs saaha kepexet pois ni rauhottuis, koitetaan sit toukokuus ku on pikkusinttien sterilointihommat.

Oiskohan siin nyt tarpeeks kissoista täl erää? Mitä luulette?

Mut ei tääl oikee muuta uutisoitavaa ees oo. Myä ollaa Tuiskun kans molemmat hirveessä flunssassa edelleen et tuol ku baaris ollaa ni se on niiku Keuhkosyöpämatkoista päivää, ku molemmat vaa köhii ja pärskii. Et on sellain aika mäsä olo, mitää ei jaksa ja on ihan jumissa ja nihkeenä. Ruoka ei maistu eikä oikee ees bintangi ja on ihan selain yleinen huono olo. Ei se mitää, tääl ei tarvi mitää touhottaakaa, senku on vaa ja lepäilee. Sää on kans ihan viturallaan, satanu kaatamalla täs ny ihan vitusti, eli miul huumorisulakkeet käy aika punasella kohta jos ei ala aurinkoo näkymään. Ei muuten haittais, mutta ku tää miun kodikas bambumurju ei oo oikee vedenpitävä ni alkaa olla taas sellanen meininki että kohta rupee tavarat homehtuu jos ei tuu aurinko kuivattamaan huudiloita.

Ja lopuks sit tärkee tieto jota kaikki on varmaa jo kovasti ootellu: kakkani on yhä kiinteää.

ei miul muuta, lähen tonne baariin löhöön, lukeen kirjaa ja kattoon mitä miun kissalauma puuhastelee.

Miau
Pirkkojoogaa


Kommentit

Miikka Kuisma sanoi…
Että naurattaa ku muutat pois tosta tönöstä ja siihen muuttaa sitten perään joku joka on allerginen vaikka kissoille ja katit änkee kämppään aamuin ja illoin :D
Zepa sanoi…
Gilin kissauutiset kiinnostaa aina! Oot kiva ihminen.
Anonyymi sanoi…
Olisimpa siellä rapsuttamassa siun mirrejäs!
Patzy sanoi…
Miikka: nää kissojen täyttämät gilisaarethan ei sinänsä oo kissa-allergisille mikään ykköslomakohde :D

Ja miä pyrin pitämää noi mirrit tuol baarissa, ja majotan niitä murjuun vaa jos on pakko.

Tsekkaa myös nämä

Tulivuoriuutiset

Työlupasirkus vm. 2017

Hullujen kylä

Sunnuntaikävely

Järjestysnatsi