Noniin. Puutteenkujan Seikkailu- ja Seuramatkat Oy Ab Cd - ehkä jopa DVD - on nyt säätäny ja arponu ja lopulta jopa saanu aikaseks jonkinlaisen jännän suunnitelman alkumatkalle. Ihan oon hatusta (=netistä) repässy nää koordinaatit, ku Vähikselläkää ei mitää toivomuksia ollu, se ilmotti vaan et seikkailunhalu on luokkaa "arkussa takasin" eli et kaikki käy. Bagus! Olen matkanjohtajana(kin) joustamaton diktaattori, ja ohan noi tommoset ennenki mukana olleet onneks jo oppineet että on paras vaan sanoo kaikkeen joo ja kävellä perässä ja ostaa lippuja ja ojentaa rahaa sillon kun se natsi käskee.
Koska tuo maanmainio Children Of Bodom tuli sekottamaan alkuperäset laiskat suunnitelmat (=suorinta tietä Gilille), luvassa onkin jännittävä Seikkailumatka Jaavalle ja siellä katotaan sit Jakartassa mikä on heviskene Indonesiassa. Bodomia olis tarjolla myös mm. Singaporessa, ja sinnekin menoa hetki harkittiin, mutta todettiin sit että eiköhä yks keikkaelämys riitä. Semminkin kun Singapore ei suoranaisesti ole tunnettu halvasta majoituksesta tahi edukkaasta oluesta, ja koska Vähis kurvaa kotimatkalla sen kautta enivei, ja miullakin tulee varmasti siellä useasti tässä poikettua, ni olkoot nyt. Että pientä seikkailua Jaavalla ja yks Bodomi-shou riittää... Kyl sitä sen jälkee pitää jo päästä löhöömishommiin ja laittamaan aivot vähäks aikaa narikkaan ja ihmetellä sitä todellisuutta, että tässä sitä nyt sit ollaa.
 |
| Tuonne mennään seikkailemaan. |
Homma menee siis niin, et meil on Vähiksen kans tärät Kula Lumpurissa marraskuun alussa. Siel ollaa pari päivää, ja sit lähetään Indoneessiaan, Jaavalle, missä meil on suunnilleen 10 päivää aikaa hillua jossain. Ei kuitenkaan hirveesti säntäillä, en ollenkaa tykkää sellasesta matkustamisesta että koko ajan on siirtymistä paikasta toisee ja saa purkaa ja pakata Assholee joka helvatun ehtoo (vaikka juur tota tää alkumatka nyt kyllä vähän kuiteski tulee olemaan). Lennetään ensin kaiketi Bandungiin (lento viel ostamatta, kytätään yhä edukasta hintaa), misä koitetaan suorittaa vaiks joku tulivuori-seikkailu ja jotain sellast elämystyyppistä toimintaa. Sieltä bussilla Pangandaraniin, missä on ilmeisestikin ranta ja surffareita, ja vaikkei ranta vissii mitenkää loistokuosissa ole ni so what, jos siel on rantabaari ja bintangia ja ees pari jotain ahavoitunutta surffaria siin kantelee surffilautaa ees taas ni riittää miulle. Ja on siel jotai vissiin aika hienoi juttui lähistöllä, mitä voiaan käyä pällistelemäs. Niil huudiloil ollaa melkee viikko, jos viihytää, ja jos ei viihytä ni jatketaa matkaa muualle. Marraskuun 14.päivä eniveis on ohjelmassa hinautuminen tavalla tahi toisella Jakartaan, misä sitte 15.marraskuuta katotaan ku Bodomit soitaa vähä heavymetallia jossain urheiluhallissa.
 |
| Stigu |
Sielt on sit seuraava etappi Bali (suora lento Jakartasta, AirAsialla, liput ostettu, makso vähä alle 38 euroo), missä pakko olla yks yö, ku illalla tullaa eikä etiäpäinkää siitä samointein oikee pääse. Mut heti seuraavana aamuna riipastaa kyl vene alle ja kaahataa kohti Giliä katsastamaan huudilot ja meiningit ja morjestamaan tutut ja varsinki Stigu, maailman paras rantapummikissa. Sitte voi juurtua siihen rantamakaamoon kirjapinon kans eikä tarvi hetkeen ees ajatella liikkumista mihinkään. Vähis lähtee kotimatkalle kyl jossai marraskuun vikoina päivinä, mutta miä en tee ennen tammikuuta varmaan muuta ku luen ja käännän kylkee ja snorklailen ja käyn ehkä vähä regeikemuis (jos jaksan valvoa iltasin yli seittemää).
Tasan 11 viikkoa lähtöön. Se on ihan vitun vähän. Alkaa taas tulla stressi ja paniikki, tähän järettömän matkakuumeen rinnalle. Se on taas ruvettava vaan riehumaan ja järjestämään asioita. Argh argh argh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti