Taistelevat sonnit

Lähin tossa Palatsilta kohti Kissakauppaa ja naapurissa oli hirviä rytinä päällä kun posotin ohi. Siinä yks vetävän näkönen lehmä märehti ihan muina ammuina jossain roskakasassa ja viäressä kaks lihaskimppu-sonnia ottivat mittaa toisistansa, ilmeisestikin aiheesta että kumpi tuon kurvikkaan naudan tuosta pääsee kellistämään.

Taistelevat sonnit

Tiätysti tirvasin pyärän parkkiin ja lähin kameran kanssa ottamaan kuvia. Koska tsuumi ei kamerassa oo toiminu enää aikoihin ni piti mennä aika lähelle.

Oisittepa nähny kuinka nopiasti elämän ehtoopualella oleva vetelä läski liikkuu kun sonnitappelu meinaa vyäryä päälle. Voin kertoa että liikkuu muuten todella vauhilla. Siinä pöllys polut ja rytis rakennelmat kun sonnit pisti kunnon myllyn pyärimään ja miä kipitin pakoon.

Viäressä oli jotain paikalliskloppeja keräämässä kokonatseja ja hiukan heitä nauratti ku juaksin kiljuen alta pois.

Arvostan näitä tämmösiä juttuja, miusta on  jotenki niin siistiä että ikäänku tyämatkalla saapi väistellä kanoja ja vuohia ja taistelevia sonneja. Vähä toista ku räntäsateessa Länsiväylän ruuhkassa missä pienimunaset pemarikuskit kiilaa ja muut törpöt tukkii tien ja rattiraivo sumentaa aivot.

Ja ku kamera oli jo käessä ni kävin kattomassa naapurin heppatallin poneja kans. Eivät näyttäneet kauheen kärsiviltä, miun silmään, mutta mistäs miä taulapää mitn tiiän. Saattovathan nua kitua siinä ihan muina hevoina, viimesillään.

Koitin tossa vähän sohasta hevoshommia ja sillai ehottaa et jos vaik sitä ja tätä, mutta taitaa olla parasta keskittyä vaan omiin juttuihin ja antaa muien hoitaa muut asiat. Kyllä heppahommissa on ihan toimintaakin, mutta näemmä vähän tökkii tuo tiedotuspuoli. Miusta ois kiva ku jengi tietäis että jees, on poni-äksöniä hei jee. Mutta havaittin että on aika herkkähipäistä sakkia nuo koniporukat, joten miä keskityn kissoihin, niiku tähänki saakka. Hevosasioita hoitakoot ne kekkä hevoista jotain ymmärtää.

Sä et saaaaaa, koko maailmaaaaa, Taavitsainen.