Lähtölaskenta: 10 päivää

Mitäs helvettiä, Mordorin kesä, ja tommoset ennusteet lähipäiville?

Miulla lähtö lähenee joten olen ruvennu tarkkailemaan  Helsinkin sääennusteita. Olen opetellu uusia sanoja (nyhtökaura! suvakki!) ja koittanu tutustua kuumimpiin uusiin julkimoihin, jotta tiiä mistä siällä puhutaan. Koittanu! En sitte kuitenkaa jaksanu sen enempää selvitellä kuka on Miss Suomi nykysin ja mistä helvetistä on putkahtanu Bile-Dani ja ketä näitä ny on. Tiedän suunnilleen mitä Tuksulle kuuluu, se riittänee.

On aika melkonen paniikki päällä. Tuhat ja yx asiaa täällä hoiettavana, hirviä stressi kissojen jättämisestä (vaikka naapurit niitä ruokkii ja vahtaa), ahistaa ja hermostuttaa vähän kaikki. Vaikka toisaalta ootan ihan täpinöissä kavereitten näkemistä ja festarihumua. Ruisleipää! Raejuustoa! Vartalolonkeroita! Heviä, perkele! Komeita suamalaisia miähiä! Toimivaa yhteiskuntaa ja hintalapullisia kauppoja, missä hinta on kaikille sama! Suameks puhumista ja suomalaista puupäähuumoria!


Kahen viikon päästä oon jo siällä. Huhhutihuijakkaa.

Eniveis, täällä Hiekkakikkareella on alkanu Ramadan, mikä tarkottaa että muslimit paastoo päivät ja ovat niin väsyneitä ja heikkoja ettei mistään tuu mitää. Moskeija huutaa kaiket yät, mutta muuten mölyyminen ja kaikenlainen kekkalointi on kiälletty. Ei minua haittaa, antaa moskeijan huutaa ja porukan paastota. Eniten pännii kun paikalliset pikkuwarungit on sulettu päivisin eikä täten ole tarjolla warungimättöä nälkäselle pullukalle. Pitää syyä vaan kotona nuudelia.

Merivesi on yhä kuumana ja korallien tilanne ankea. Ahistaa. Koitan keretä suikkaan pari sukellusta ennenku lähen  nylkyttää kohti Mordoria mutta katotaan kerkiänkö. On niin paljo kaikkea hoiettavaa ennen lähtöä.

Miun kämppä jää tyhjillee, joskin naapurit vahtii taloa, käyvät välillä suihkimassa pullollisen torakkamyrkkyä ineen ja naapurin jätkät saavat käyä kastelemassa miun kuolevaa viidakkopihaa ja lakasta ja kytätä muutenki, ettei mikään kräkkinarkki koita muuttaa inee. Ikkunat on ruuvattu umpeen silläviisii, ettei ne aukea enää ilman dynamiittia, ja oviin sain eilen asennettua lukkosalvat, eli saan neki nyt lukkoon kahella lukolla.

Se olikin operaatio se lukkosalpojen asennus. Miä reteenä olin että itte laitan, koska oon niin kova. Lainasin kaverilta poraa että nyt alkaa meinaan sellasen ruuvaus että ei mitään tolkkua mutta nöyrryin kyllä nopiasti. Koitin saaha yhtä salpaa laitettua, enkä saanu muuta ku tuhoa aikaseks. Ruuvit sinkoili mihin sattuu, kaikki meni vinoon ja lopputulos oli ettei ovi menny enää ollenkaa kiinni ku salpa oli niin vinksallaan et esti oven sulkemisen.

Tuli niin tyttömäinen olo kun piti heittäytyä ihan neidiks ja soittaa lähistön komea aussikönsikäs hätiin. Hän onneks tuli ja korjas miun tuhot ja asens salvat 10 minuutissa ilman mitään onkelmia.

Joskus sitä miäkii miästä tarvin. Että piti näin vanhaks elää että tämäkin täytyi kokea!

10 päivää viä Hiekkakikkareella, sitte alkaa ähellys kohti Majava Baaria. Se on sellanen kepee Gili-Lombok-Kuala Lumpur-Singapore-Istambul-Helsinki-retti jonka nylkytys alkaa ens viikon sunnuntaina siirtymisellä Lombokilta Kuala Lumpuriin. Voi KÄÄÄÄÄÄK!