RIP URS

Heräsin aamulla kuuen jälkeen ja jumalauta Facebooking feedi oli täynnä hirveetä RIPpiä. Unelmien Rastasulhanen/Hipsterisulhanen Aray kuoli viime yönä.  Aivan totaalinen järkytys ja shokki. Nuaret terveet miähet ei kuoleskele. En pysty käsittämään että tää on totta. Enkä tiedä mitä kävi, sen tiiän että oli eilen viety teholle sairaalaan jostain syystä, ja ilmeisesti tänään aamuyöllä menehtyi.

Just eilen mietin että pitäs laittaa viestiä sille, että tuu jo tänne Hiekkakikkareelle käymään, piristämään meitä hiukan, rämpyttelemään ja ottamaan parit bintsut. Mutta näin Instasta tai facesta että hänellä oli poika käymässä Ausseista, vetelivät isä&poika-keikkoja Balilla ni aattelin etten ahistele viälä ku sillä on parempaaki tekemistä.

Sanurin Casablancassa heinäkuussa

Viimeks nähtiin heinäkuussa Balilla kun Araylla sattu olemaan keikka Hanurin Saattohoitolassa (apua... saattohoitola indiid) kun olin siellä käymässä. Ostin siltä sen uuen levyn ja jutskailtiin että elokuussa nähään kun hän tulee Hiekkakikkarelle, oli Samasamaan keikkoja sovittu. Mutta sitte meillä tuli maanjäristykset ja keikat siirty ja nyt niitä ei sitte tuu ikinä.

Lahjakas muusikko, komea ihana miähen kokonen miäs ja mukava heppu. Sen vähä mitä ikinä pystyin hänen kanssa jutskailemaan, koska aina aivot teki stopin ja taannuin hermostuneeks mykäks älykääpiöks jos hän koitti tulla läppää heittämään. Viime aikoina sentäs pystyin jo melkeen kokonaisia lauseita muodostamaan ja ylläpitämään jonkinlaista pokkaa jopa useita minuutteja, eli suuntima oli parempaan. Mutta tähän tää nyt sitte jäi.

Tänään piti bailata Viidakkobaarin 1-vee synttäreitä, mutta kemut on peruttu. Sen sijaan siellä muistellaan Arayta.

Valtava menetys musiikkiskenelle, ystäville, läheisille, kaikille.

Alla viimiseks jääny musavideo, sit vanhaa hittiä, kaverikuvaa ja virallisempaa promokuvaa.

Joskus sata vuotta sitte istuin pyörtymättä vieressä jopa!