tiistai 22. toukokuuta 2012

SAINI kävi ja SAINI meni


Huonoja uutisia: SAINI on kadonnu.

Ilmeisestikin varastettu, jos tarkkoja ollaan. Viime perjantaina hää vielä niin iloisna tuossa sinkoili, mutta ku iltapäivällä miun silmä hetkeksi vältti ni jo oli jotkut turistit sen kanssa tuos pihas peuhannu, ja sen jälkeen SAINIsta ei mitään havaintoa. Liekö se pölvästi lähteny seuraamaan leikittäjiä vai liekö ne pölvästit ottaneet SAINIn siitä mukaan. Oon juossu lähitienoota läpi, ollut kissatutka tanassa kylillä liikkuessani, laittanu pihan puuhun tuonne kadun varteen etsintäkuulutuksen, et jos veit tästä pienen kissanpennun niin tuo se takasin. Mutta ei niin minkäännäköstä havaintoa SAINIsta. Miä tiätysti siinä vuorokauden verran itkua piättelin ja yhä on sellanen ontto olo sielussa ja syrämmessä, kerkesin taas niin helvetisti kiintymään et ei mitään järkee. Mutta asialle ei muuta oikeen voi, ku pitää vaa ajatella että semmonen söpö kyllä saanee ruokaa ja majapaikkaa kuhan vaan maukasee. Toivottavasti on löytäny hyvät huudilot. Snif ja nyyh.

Voi kissanviixet miä vaan sanon.

Muihin asioihin palaan myöhemmin sit ku runosuoli toimii vähän paremmin. Nyt on jumissa kaikki suolet ja miä en jaksa tätä tiatokonetta nyt enää yhtään nakuttaa, oon istunu tässä matkasuunnitelmia tekemässä jo vaikka kuinka kauan. Niistäkii avaudun täs joku toinen kerta sit enemmän.

Ei kommentteja:

Tsekkaa myös nämä