tiistai 5. helmikuuta 2013

Bali, kissat, rahat, Mordoriin paluu ja kaikella on tarkoitus



Huomenta. Se on kuulkaa luajan lykky, että oon takas tääl omalla Hiekkakikkareella, enkä jossain uusissa sfääreissä muualla. Tuli eilen iltasella sellasta informeissöniä, että tässä joutuu nyt hiukan ihmettelemään ja asioita puntaroimaan. Ja rahojaan laskeskelemaan. On hyvä olla pään sisäsen kaaoksen kans tutuilla huudiloilla, muuten vois pää sanoo pox. Mutta palaan tähä seikkaa myähemmin. Kerron teille ens vähä Balista ja - tietenki - kissakuulumiset täält Hiekkakikkareelta. Sitte avaudun raha-asioista ja elämän tielle vippaamasta pienestä ylläristä.

Tuon viikonlopun visajuoksuni yhteyressähän vietin pari (vajaata) päivää Balilla. Sanurin saattohoitolassa, as always. Pidän Sanurista, kuten oon ennenki kehunu. Tommosia varikkostoppeja varten, mennen tahi tullen, se on just passeli paikka. Sieltä on kohtuumatka lentokentälle, siellä on ihana supermarket, hyviä ravinteleja, sukelluskauppoja, tuttu matkatoimistokiska mistä setä myy kohtuuhintasia kyytejä Gilille, on rauhallista ja hiljasta, ja löytyy kivoja pieniä majataloja, joissa kohtuuhinnalla voipi sen yön tahi kaks kuorsata. Min vakimajapaikka on yleesä ollu Yulia 2 Homestay, jota voin lämmöllä suositella kaikille. Nyt kuiteski pudjetillisista syistä päätin oikee revitellä, irrottaa itteni kangistuneista kaavoistani ja ettiä jotain halvempaa. Menomatkalla perjantaina oli kiikaris yks kivanolonen mesta, mut siel oli halvat huoneet loppu. Vastapäätä miltei oli sit Yulia 1 Homestay, parkkeerasin siihen, kert huone oli oo ja koo, hinta oli oo ja koo sekä palvelu välittömästi ystävällistä ja mukavaa. Ihan oo ja koo oli, joskin vähän nahistunu ja rupsahtanu, myäskään sijanti ei ihan ollu paras, ainakaan jos on asiaa Hardy's Supermarkettiin. Mitä miul ei näin poistumissuuntaan mennessä ollu.

Takas tullessa sunnuntaina tulin lentokentältä pirssillä ja pyysin kuskaamaan sen Hardy's Supermarketin viereen. Päätin et lähen siitä sit kartottamaan pienten sivukujien homestay-tarjontaa. Heti ekassa tärppäs big time. Pieni, kiva Gustav Bali Homestay kaposan kittanan sivukujan päässä osottautu ihan loistavaks. Huone oli pieni, mutta helvetin siisti ja tuoreen olonen, sairaan mukava palvelu, kämpässä ilmastointi sekä lämmin vesi suihkussa (uuh!). Hintaa tän hetkisellä rupian kurssilla vajaat 12 euroa eli 150 000 rupiaa yö. Uusi tukikohta ät Sanur on nimittäin siinä.


Vaaleenpunain ja rakkauren täyteinen välentäins dei lähestyy, ja sen kyllä huomaa
Muutenhan en Sanurilla mitään tehny. Söin hyvin, join parit bintsut, ajoissa nukkumaan. Mennessä kävin sukelluskaupassa shopauttamassa vihdoin vesitiiviin käsväskyn, jota oon käyny noin viiellä viimosella Sanur-jarrutuksellain hiplaamassa. Nyt tein kaupat. Hyvästi, homehtunut reppu,  uuteen kuivakassiin mahtuu kaikki ns. käsmatkatavarat tietsikka mukaanlukien, eikä tartte enää hermoo jos kaatosae yllättää kesken ähellyksen. Takas tullessa ostin Hardy's supermarketista vitusti kaikkea mitä ihmiin tarvii ja vielä enemmän kissanruokaa. Valentine's Dayn lähestyminen näky mestoilla ällöpinkkeitä rojuvuorina. Pyärrytti sellanen yleinen vaaleenpunasuuen päälle hyökkäys.

Eilen pyhkäsin pikapaatilla takasin kotio Hiekkakikkareelle. Oli hauskaa kun Asshole selässä lampsin omalle murjulle ni heti jostai puskasta kuulu äkänen WÄÄÄÄ ja Äkäin juoks ravia min terdelle määkimään, et nyt vittu sitä ruokaa tänne ja äkkiä. Vaikka keittiön kupeessa oliki kissojen vesi- ja ruokakupit hyvässä tällingissä, ni ne riisit ja ruokien jämät ei oo sama asia ku papanat.


Uusi pieni tulokas!
Kissatilanne muutenki mainio. Kiukkuset 2 pientä poikasta emonsa kans asuu yhä keittiön takana. Ja huudiloille on tupsahtanu ihan uus minipieni kissanpoikanen, jota pojat, varsinki yks Basir, on hyysänny tässä pari päivää miun paluuta ootelles. Pikkumirrille on tehty respan hyllylle yösija vessapaperista ja vanhasta pyyhkeestä ja sillai. Ihan järkyn liikuttava pieni rääpäle, joka on niin piäni et emon kanssa pitäs olla mutta emosta ei oo mitään tietoo. Eipä siinä mitään, hoietaan, hoietaan! Hellyyrenkipeä, sylissänukkuva kehräysmäshiin. Nimee hänel ei viel oo, värkit näyttää pojalta, mutta kattellaan hetki minkä nimiseltä tuo rupiaa vaikuttamaan. Iskelmänimiin ei taieta enää lähteä, ruvetaan ehkä rokkinimiin seuraavaks. Liekö tuosta tulis Hynynen? Ehkä ei, jompi kumpi keittiön takana asuvista kiukkusista saattaa olla enemmän Hynynen kun tuo biäni kehrääjä.


Tauski on tervehtyny ja voi tauskisti. Huomakkaa kalju nenä ja toisen silmän päält on lähteny kaikki kulmakarvatkii.
Tauskin hain kotio iltapäivällä ja hän on hyvässä kuosissa. Syö ihan vitusti ja juo ja käyttäytyy Tauskimaisesti kissamaisesti. Oli hurmannu Lutwalan Trishin ihan totaalisesti, Trish ei ollu kotona ku Tauskin hain, mutta hää soitti miulle illalla ja oli et VEIT MIUN VAUVAN POIS, EN KESTÄ! Tauski on nyt viä miun kämpillä sisäkissana, nenä vähän vuotaa vielä, naamasta lähtee joka suunnasta karva kun tuo koko lärvin tulehustila on nyt paranemaan päin ni kauheeta rupee koko turpa täynnä. Mutta huomenna tai ylihuomenna hän varmaan voi jo palata rantapummiks regeibaariin, luulen. Kyllä kuulkaa kannatti Tauskin takia taistella, siitä saatiin vielä kissa, ja toivotaan nyt et eessä ois terve ja lepposa rantapummin laiffi.


Meijusuvas tuli vastaan vasta myöhään iltapäivällä. Turpa kuivuneessa räässä, silmät vuoti mustaa limaa, hengitys korisevaa. Olin ihan et voi saatanan perse, ei ei ei EI, terveitä kissanpäiviä tänne nyt, ei enää yhtään katastrofia kiitos. Mutta jahka Meijun lärvin pesin ja tarkastelin, ni tilanne ei onneks ollu niin paha kun sillo ku Tauski katoomisensa jälkeen löyty. Meiju nielee ja juo ja syö. Antibioottia heti naamioon, muutaman tunnin aresti kylppärissä ja kun tilanne näytti illalla siltä, et nokka ei vuoda, henki kulkee ja vesikupilla lipitetään ahkerasti ni pihalle vaan. Tauski on sisäpotilaana ja ei tohdi tähän nyt muita ottaa sairastupaan, ettei pöpöt lentele mirristä toiseen. Mut Meiju on ihan ok, tänää aamulla ei mitään räkää missään ja hengitys vähän vaan kirnuaa. Lääkekuuri jatkuu mutta tilanne ei pahalta mitenkään näytä. Luajan lykky kuitenki, että tulin takas enkä oo jossain huitsunkuusessa seuraavaa kuukautta, Meiju ois tuosta saattanu hyvinki ihan parissa päivässä mennä siihen kuntoo, et henki pois. Miun KUULUU olla täällä, kissojen kanssa. Eiks se oo jo aivan selkeetä?


On ihanaa olla takas täällä. Vaikka olin pois vaan 2 kokonaista päivää, kerkes tulla koti-ikävä. Olo oli helpottunu ku vene karahti rantaan ja heppataksilla klopottelin kotio Kakkosen Koralpiitsille. On vaan sellanen olo että miä kuulun tänne. Sellasta oloa harvoin missään tulee, mutta täällä on se on varma ja vahva. Täst vois vetästä jotaa johtopäätöksiä, mut niien aika on sit joskus myöhemmin.

Pysyn tääl nyt muutaman viikon, on tulossa kavereitaki käymään. Sara ja sen miäs ehketi jo ens viikolla, Milja parin viikon päästä. Lystikästä! Loppukuusta lähen sit tekee nopeahkon visiitin jossain, ainakin Singaporessa, misä on maaliskuun alussa tärskyt Camipamin kanssa sekä missä pitääpi hoiella taas uus 2 kuukauen indo-viisumi.


Nyt sit vakavien, tärkeitten asioitten äärelle. Rahasta ja Mordoriin paluusta on kyse, ja niistä seuraavaks.



Rahaahan on, tuhansia ja taas tuhansia!
Hoietaan ens alta poies tuo katastrofaalinen tammikuun budjettikatsaus. Rahaahan meni IHAN VITUSTI, noin 3 000 euroa. Tuosta tosin noin 430 euroa oli Pallirahaston varoja, jotka käytettiin siis kissojen sterilointiin, hieman kissanruokiin sekä Tauskin hoitokuluihin. Pankkitiliä kun vilkasin, ni että liikutti ku sinne on ihan ittestään tipahellu lisääkin lahjotuksia Pallirahastoon, muutamia kymppejä. Täältä niiataan syvään ja tikahutaan kiitollisuuteen! Lisäks tammikuun budjetin pisti ripulille se, että on ollu sukelluspiikki Lutwalassa auki joulukuun alusta saakka, ja oon sukeltanu aika vitusti sekä sutinu sen Nitrox-kurssin. Sukelluslasku oli huikeat liki 10 000 000 rupiaa (KYMMENEN MILJOONAA!) eli tän hetkisellä kurssilla noin 760 euroa. Tästä matemaatikot voi laskeskella, et varsinaiseen elämiseen ja sellaseen yleisoleiluun meni tammikuussa noin 1800 euroa. Se on ihan okei


Olen muuten kiitollinen, että Indonesian rupian kurssi on kivassa laskusuhdanteessa. Katoin just vähän kirjanpitojani, ni ku yleensä nostan kerrallaan automaateilta maksimin eli 2,5 miljoonaa rupiaa, ni se on jossain kohtaa reissua tarkottanu noin 220 euroa. Nyt se tekee enää noin 195 euroo. Noin 25 egen "säästö" per kertanosto tekee ihan kivasti.

Raha-asiat liittyy vahvasti myäs miun Mordoriin paluuseen. Tätä reissua varten kasatut säästöt loppuu tuossa maaliskuussa. Paluu piti ajoittua johonkin vapun tienoolle, ja siihen asti ajattelin elää vähä niiku luotolla, eli et en maksakaan luottokorttia koko ajan nollille, kuten nyt teen. Paluupäivä on ollu yhä auki, johtuen siitä, et miä olen saanu Hesasta kyllä asunnon jo ajat sitte, mutta sitä vasta rakennetaan. Muuttopäivästä olen tietoa täs odotellu, ja sen piti ajottua huhtikuun loppuun. Miun on halvempaa (ja kivempaa) ootella sen kämpän valmistumista täällä, ku et painelisin Mordoriin ja muuttaisin eka johkii tilapäishuusholliin ja sit muuttaisin taas ku se oikee oma koti valmistuu.

Eilen tuli sähköpostia että "tämän hetkisen ARVION mukaan asuntonne valmistumisajankohta siirtyy KESÄKUUN LOPPUUN".

Jahas, jahas. Tätä olin hiukan ounastellu jo, kun kaverit on muuttamassa naapuritaloon (sama rakennuttaja ja rakentaja) ja heillä muuttopäivä siirty maaliskuun lopusta kesäkuun loppuun, mutta asian vahvistuminen sekä sen muuttopäivän siirtyminen 2 kuukaudella (ainakin, arviohan tuo kesäkuun loppukin vasta on) pisti vähän vinttiin tutinaa ja punttiin vapinaa. Mitäs nyt? Mitäs mitäs mitäs?

Tunnelmat sekavat. Yhtäältä riahakas fiilis et VITTU JEE, KAKS KUUKAUTTA LISÄÄ LORVAILUA ja toisaalta helvetillinen hätäännys et mitäs vittua, rahat loppuu, töihinki tarttis mennä, miul ei oo kotia, mitä miä teen, mikä neuvoksi, ääk. Kun oli ikäänku jo sen surutyön sen asian kans tehny, et muutama kuukaus enää ni tää lysti loppuu ja työläisen arki kutsuu.

Tän aamun oon tässä tehny vähän asiain tilain tarkistelua ja miettiny ja laskeskellu ja suunnitellu. Meilaillu töihin (terkkuja Saaralle!) ja pyytäny sieltä tsekkaan asioita. Tilanne on se, että jos laitan ns. todella pahan päivän varalle jemmatut säästöt lihoiks niin pärjään kesäkuun loppuun elämättä (hirveesti) luotolla, jos hiukkasen rajotan mm. sukeltelusta enkä juurikaan ees mieti mitään kreisimatkustelua vaan pysyn paikallaan, jossain missä on edullista olla. Esmes Kapasen saarella Malesiassa, missä saattais voia oleskella hyvinki halvalla jos vähän keittiössä tiskailis ja baarissa auttelis (ja varpasillaan olis ettei Kapasen Kuppilan Komean Hansin ihastuttava tyttöystävä revi miulta päätä irti, se gimuli kun ei miun läsnäoloa järin korkialle tuntunu arvostavan...). Kesäkuun jälkeenkin on vielä pieni erikoismahis - jos työpaikka suo - kitkutella ehkä kuukaus, jos se perkeleen asunto ei kesäkuussakaan vielä valmistu. Elokuussa on viimeistään pakko palata Mordoriin. Koska on Nick Cave Flow-festareilla ja Robbie Williams Tallinnassa, ni siks, muusta viis.


Olin kyl kuiteski jo aika asennoitunu siihe, et vapun jälkee paluu Mordorin arkee ja ootin varovaisesti sitä omaa uutta kotia ja varsinki omaa keittiöö, ja ootin joittenkii (muutamien harvojen) ihmisten tapaamista pitkästä aikaa ja ootin omien kissaläskien kotiin saamista ja ootin jopa töihin menemistä. Miun pääkopas oli seitinohkasta seikkailufiilistä paluuseen asennettuna ja sellasta odottavaista tunnelmaa, et jännä nähä millasta sit on ja et kuinka nopeesti miun vitutuskäyrä sinkoo taivaisiin ja palaa käämi täysin.

Mutta asiat ei aina mee niiku on suunniteltu, ja jännähään se vaa on et elämä viä näin ehtoopualellakii tarjoaa yllätyksiä. Miulla on tavallaan helpottunu olo, että tämmöin miusta riippumaton taho heitti eteen tämmösen jutskan, joka saattaa nyt antaa 2 kk lisää aikaa olla vastuuton ja vapaa. On sellanenki fiilis, et tällä on varmasti joku tarkotus. Ja asioilla, niillähän on aina tapana järjestyä.

Saapi nähä kui tässä nyt käy, asioien pohdiskeluu ja selvittelyy täs viä muutama päivä pitänee vähä puuhastella. Mikään ei oo vielä varmaa mutta vahvasti näyttää siltä, ettei tää reissu viä lopukaan! Sekavan ilakoiva on tunnelma ny kuiteski! Mikäs täs on ollessa, tropiikissa laiskana!

Peeääs. Lähettäkää rahaa!

Aina hämmentää nää tämmöset ihmepaidat joihin törmää jossain ihan normikaupoissa, missä muuten myyään jotain muumuita ja bintang-paitoja

Bintsupullokin on isompi ku tää biäni tuore uus mirrivauva
Tauski on tyytyväinen ku pääs takas kotio
Hynynen paskalla. Eiku mikähän tän nimeks nyt sit tulee?
Vauvalle maitoa!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Heips. Tilanne on seuraava: oon Balilla työharjottelussa ja meidän orpokodin pihaan kanto lapset ilmeisesti roskiksesta hylätyn kissanpennun. Arviolta about 3 viikkoa, eli ihan rääpäle. Eläinrakas kun oon, ja katit vie heikko kohta, niin en voinu jättää sitä pihaan pyörimään. Nyt se sit on laatikossa nälkäsenä ja maukuu. Hotellimajotuksessa ite niin ei sitä sinnekään voi ottaa. Osaakko yhtään täällä asustelevana sanoa onko Balilla mitää löytöeläintouhua vai onko tuo ihan menetetty tapaus?

Patzy kirjoitti...

Ota yhteys heti Balilla toimivaan BARC-järjestöön tai Villa Kitty-mestaan. Googlaa yhteystiedot!