Hiekkakikkarevideo

Tommosen hianon viedon on joku tehny min Hiekkakikkareesta. Ei se pöllömmältä näytä! Kylä täällä kelpaa asustella!

Kuulumiset Kikkareelta ja aimo pläjäys kissanpentukuvia

Kuulumiset tässä. Lets gou ja alotetaan vitutuksen aiheilla ja siitä sitte kohti onnellista loppua tai jotain.


Naapurikylän bajamajan kokosella moskeijalla on Metallican äänentoistolaitteet, oletettavasti, ja siä on nyt taas joku riahakas imaami käyny vääntämässä nupit kaakkoon. Miä toki uskontoja suvaitsen, suvaitsen niin saatanasti, niin satanisti kuin olenkin, mutta suvaitsevaisuus on nyt vähän koetuksella. Kun viaton satanisti ei saa nukuttua vaan väkisinherätetään kello 5 aamulla julmettuun joikaamiseen ni satanistia alkaa nimittäin hiukkasen riepomaan.

Uskonnothan on perseestä, joka laji. Saattaahan se olla, että tämän meiän universumin taustalla on joku suurempi, mahdollisesti hyvää tarkoittanut, Voima, mutta siitä olen ihan varma että sen Tahon tahtoa ovat ihmiset tulkinneet niin päin vittua, ettei mitään järkeä. Oli uskonto ihan mikä hyvänsä. Kaikki fanaattisimmat kilipäät samaan uuniin ja luukku kiinni ja moido ni jo alkais maalimalla mennä paremmin.

Seuraava asia. Täällä on talvi! Meiän kuiva kausi on myäs vilpoin. +23 on mittari näyttäny nyt aamusin sheittemän hujakoilla ku oon posottanu pyärällä Edeniin Taalasmaaks. Toki siitä se sitte sinne kolmeenkymppiin nousee aika haipakkaa mutta kylä meinaan pullukkaa viluttaa aamusin, varpaatkii ihan kohmelossa.

Edenissä on kivaa olla Taalasmaana. Eden on niin hiano. Oon kateelliin Suzannen hianosta puutarhasta joka parhaillaan puskee tomaatteja  ja vaikka mitä. Täällä on yleinen käsitys ollu et vittu täällä mikään kasva, paitti palmut ja panaanit ja rikkaruahot, koska tuos on vaan joku vajaa metri maaperää pinnalla ja sen jälkeen pelkkää hiekkaa. Mutta kyllä kasvaa kun laittaa kasvamaan, ja jos ei usko ni voi tulla Edenin tomaatteja kattomaan.

Miun Palatsin pihaanhan kasvikset näyttäs tulevan ihan vaan kuolemaan. Toki miulla kun ei ole rahaa laittaa puutarhurointiin latiakaan ni oon lähinnä lahjotuksena saatujen tahi varastettujen rehujen varassa, ja min pihan maaperä on mitä on. Siinä elä mikään eikä ole rahaa multakuorman ostamiseen. Onneks oon pykänny takapihalle järettömän kompostikasan, joka tekee miulle oikiaa multaa niin et suhina vaa kuuluu. Muutama panaanipuu on yhä yhä henkisä ja eilen kävin nyysimässä pari papaijapuun alkua, jotka tosin varmasti kualee koska papaijat on vaikeita nirppanoppia eikä viihy missään ja närkästyvät jos niitä ees kattoo sillä silmällä et hei miäpä siirrän siut toiseen paikkaan. Ja tossa Eedenin takana näkyy kasvavan jotain, en tiiä mitä ne on, jonkinlaisia fiikuksen tyyppisiä pojottajia, mutta kuokin ne  ihan kohta ylös ja vien min pihaan kuolemaan.

Nylön, Tyyne ja Anssi puussa. Kattokaa tuota Tyynen ilmettä kun hän maistaa oksaa!

Huushollini on nyt täynnä. Yhtään kissanpoikasta en ota enää. Ainakaan siis just nyt. Miulla on huushollilla nyt seittemän pentua kasvamassa. Kuus heistä on jo ulkoruokinnassa ja sisällä on vaan yks minipieni rääbäle joka tuotiin kissakaupalle lauantaina. Niin on suloin ja seuralliin ja hiano tyyppi. Näien lisäks meil on sairaalan pahnoilla joku liki 10 pentua, kaikki on viel tosi pieniä mutta toivottavasti joku ne adoptoi sitte ku piänet on kasvanu ja rokotettu ja valmiita uusiin koteihin.

Nyt on kaikkee!

Kissojen hirmunen lääketilaus saapu vihdoin viime viikolla. Siähen mälläsin liki 10 miljoonaa (noin 650 egee) pallirahastosta, mutta nyt on rokotteita ja matolääkkeitä ja tippanesteitä ja haavasuihkeita ja vaikka mitä vähäks aikaa. Lääketilauksen tein Balin eläinsuojelujärjestö BAWAn kautta, ne on ihania tyyppejä ja olivat viä miun tilaaminen juttujen lisäks täyttäny laatikot lahjotuskamalla. Nyt on vitamiinigeeliä ja kirpputippoja niin paljo ettei oo ainakaan niistä hommat kiinni. Lisäks tuossa yhen sukelluspuljun yks tyyppi toi meille parilla miltsillä lääkkehiä kun kävi Balilla Sunset Vetillä hoidattamassa kissaansa. Eutanasialääkettäki on nyt kokonainen pullo. Se on hyvä että sitä on, koska aina välillä tarvis tulee.

Eilen tuli lähtö Golfin/Palmsin Charlielle. Charlie oli ihana ikivanha musta laiha kissanraato, joka tuotiin Gili Airilta meiän maaliskuun klinikalta. Charliella oli sillon paise leuassa ja oli tosi huonossa kuosissa, mutta kun vietti sairaalassa muutaman viikon ni alko elämä voittamaan. Charlien vapautin miun pihaan, ku aattelin et siin ainaki on ruokahuolto kuosissa, mutta Charlie ei viihtyny. Jolkotti Golfille ja Palmsille ja jäi siihen ja varasti kaikkien syrämmet, koska Charlie oli niin hellyyttävä persoona. Charlie pysy laihana ja vähä semmosena ressukkana, ja kyllä tiiettiin että vahvasti elämän ehtoopuolella hän on jo. Oli silti aika rankka paikka eilen ku Palmsista soittivat että Charlien lähtö taitaa olla käsillä. Kävin Charlien hakemassa, hän ei jaksanu enää ees jaloilleen nousta, maukas vielä vähän ku laitoin koriin. Palmsin tyypit sanovat hyvästit ja sitte suhasin pyärällä Lutwalaan, missä Tori laitto Charlien vihreemmille niituille. Aika kovasti itketti kyllä. Mutta Charliella oli hyvät viimiset viis kuukautta Palmsin ja Golfin kissana, sai rapsutusta ja rakkautta ja kanaa ja herkkuja.

Charlien aurinko laski. Snif.

Kiirusta on vähän ollu ku on muutaman päivän Taalasmaakeikka ja sitte tää saatanan kuiva kausi minkä takia menee helvetisti aikaa pihan kastelemiseen, et siel nyt ees jotain kitukasvusta paskaa versois, kissakaupalla evri dei ja ravaamista sairaalalla ja aijoo pitäs rahankeräyspoksit käyä taas tyhjentämässä (niistä suurin osa ei tuota ku päänsärkyä, mutta onneks muutama boksi suorastaan imee lahjotuksia) ja vielä on yks jakso Master Chef Australiaa jälellä. Sitte saan miun elämän takasin, saatana. Kolme kuukautta ja yli 60 jaksoa, melkonen setti. Mutta maaliman paras kokkausohjelma on tuo, ehottomasti.


Naapuriini ihan siihe melkee vastapäätä on valmistumaisillaan piäni majatalo Black&White. Eri jees, sieltä saapi hyvät alennuksen min kavereille, huoneet näyttää kivoilta, fillarit sisältyy hintaan, heil on uima-allas jota miäki saan käyttää jos haluan ja eilen asensivat internetin. Erikin mesta, Erik on miun talonomistaja ja hyvä tyyppi kaikkinensa. Siähen pykäävät jossain kohin viä muutaman torpan lisää mutta neljä kämppää alkaa olla jotakuinkii valmiina. Jotain pullukoita siällä jo näkyy asustelevan vaikka huudilot on viä aika raksatyämaana. Jahka mestat on siivottu ja puunattu ni meen ottaa kuveja ja laitan jakoon ni halukkaat spurgut voi sitte min kautta siitä varata majotusta.


Kissojen nettisivu on valmis. Hiukan on viä esteettisten seikkojen viilausta, kuvia ja sillai, mutta muuten kaikki kunnossa ja ajantasalla. Ja nyt en saatana vastaa enää kenellekään joka laittaa textaria ja kysyy tyhmiä. Jos ei osaa kattoa tualta nettisivulta ni imekööt kelliään.

Nyt ku on lääketilaus saatu ja nettisivu kunnolla julkastu ni voiki ruveta ähräämään kirpparihäpeninkiä syyskuulle, yhen päivän miniklinikkaa lokakuulle ja toki marraskuun isossa klinikassa on säätämistä kans.

Ja sit on ne hevosetkii saatana.

Okei, kissanpentuja aimo pläjäys lopuks. Molo!

Paitzi ekana Uuno Goodheart. Perkeleen mirri. Hän tuppaa vaeltelemaan ja saan yhtenään suhaa hakemaan sitä millon mistäkii. Eilen hain sen Kelapa Villoista.

Synkkä

Sukka

Tyyne

Anssi Kela

Tyyne ja Anssi

Uus piän

Uus piän

Tolleki koitettii löytää kotia mutta miun kämpillähän seki kirmailee. Velipoikansa kans. Velipojalla on toinen silmä paskana, hänestä taitaa tulla miun kolmas ykssilmäin mirri.

Uus piän

Ootsiä Hiekkakikkarelainen?

Tihihihi. Lukasin hauskan artikkelin Balin expateista, tai et niiku mistä tietää et oot semmoin. Monet kohat sopii kyllä Hiekkakikkareeseenki, mutta tuunaanpa hiukan.

Taiat olla Hiekkakikkarelainen, sikäli mikäli jos....

1. Et koskaan mene vapaaehtosesti saaren keskustaan. Stressaat päivätolkulla jos sinne hulinaan on syystä tahi toisesta pakko mennä. Muutenki siun saari kutistuu koko ajan, oma mukavuusalue tiivistyy. Et oo vuoteen käyny tois pua saarta ku et saa aikaseks. "Ens viikolla pyäräilen saaren ympäri". Niinpä vissiin.

2. Raivoat, kun ihmiset ei tajua kävellä tai pyöräillä vasemmalla. Kaikenlaiset saatanan törpöt liikkuu laumoina ja tukkii koko tien, etkä pääse posottamaan ohi ilman vimmaista kilikellon paukutusta. (Seuraavaan fillariini asennan singon).

3. On ihan normaalia, että kotimurjun sisustus koostuu pääasiassa kannellisista muovilaatikoista. Niitä on myös keittiö täynnä.

4. Et omista kenkiä, farkkuja, etkä mitään hihallista. Mutta siulla on vähintään 10 saronkia, jotka toimii peittona, mekkona, pyyhkeenä, pöytäliinana ja ihan minä tahansa.

5. High season ajaa hulluuden partaalle. Liikaa ihmisiä joka paikassa. Menisivät jo pois, että myö vakiasukkaat saatas olla rauhassa. Täällä mitään elämää tarvita.

6. Pidit kissoista tai ei, siulla on niitä vähintään viis. Jollain saattaa olla niitä jopa 30. Kenelläköhän?

7. Menopelien ykkönen on rämä fillari jossa jarrut ei toimi

8. On ihan normaalia että sähköt pätkii ja vettä tulee sillon kun vettä sattuu tuleminen huvittamaan. Ladattavat taskulamput rules. Kylppärissä on saavi jossa on varuiks vettä. Jos oot muistanu sen täyttää. Useimmiten et oo muistanu.

9. Moikkaat tuntemattomia ja saatat jopa kysyä mihin ne on menossa. Etkä itekään hermostu jos sitä siulta koko ajan kysytään.

10. Puhut sujuvaa reggae-englantia höytettynä indonesialla, myös enklanninkielisten kavereittes kans. Ya, let's go there besok. Astaga! Ayo!

11. Silmä on tottunu lyhyisiin kapeisiin ruskeisiin miehiin. Tuijotat monttu auki jos kadulla kulkee pitkä ja raamikas bulekönsykäs. Että onpa iso ja hiano, saispa tommosen!

12. Et oo milläskään jos tuut hyvin syödyltä lomalta ja siun kaverit totee että ootpa muuten paljo isompi ku ennen reissua.

13.  Perseessäs on jatkuva ihottuma ja hikinäppylöiden armeija.

14. Et meikkaa ja tukanki leikkaat ihan itte tylsillä saksilla. Naps vaan sieltä missä hapsottaa tai on takku. Mitä välii! Ei mitää!

15. Kyllä, ilta tuntuu viileeltä jos asteita on vaan 28. Jos mennään johonki 25 asteeseen ni nukut hampaat kalisten villasukat jalassa ja verkkareissa ja hupparissa saronki- ja pyyhepinon alla. Peittoohan siulla ei tiätenkään ole.

16. Maalis-huhtikuussa oot kurkkuus myäten täynnä sadekautta ja mudassa tarpomista, mutta jo kesäkuussa alat kirota kuivuutta ja haaveilet viikon kestävistä rankkasateista.

17. Makuhermos on sujut makean pullaleivän kanssa ja oot hyväksyny sen asian, et juusto ja voi maksaa ihan vitusti.

18. Piänet vaihtorahat tulee yksittäispakattuina ydinpommin kestävinä mininakkeina ja se on ihan ok. Kissat tykkää nakeista.

19. On ihan normaalia, että tien tukkeena saattaa olla lauma lehmiä tai kanoja. Tai että joudut hyppäämään pusikkoon kun vastaan juoksee karannu hevonen.

20. Haikailet "vanhoja hyviä aikoja" ja kiroat saaren uusia kotkotuksia (KUKA TARVII KEBAB-KUPPILAA INDONESIASSA????) mutta silti oot joka aamu ihan liäkeissä, että saat herätä täällä Hiekkakikkareella ja kuttua tätä kodiks.


Joo, Listaa vois jatkaa loputtomiin mutta riittäkööt nua.

Eilen oli muuten Indonesian itsenäisyyspäivä. 70 vuatta täytti itsenäin Indonesia. Sen kunniaks rantaraitti koristeltiin punavalkosil sateenvarjoil. Aika kivalta näytti.

Walk Of Shame

Kuva nyysitty internetistä

Oli eilen tollo tursti jääny kiinni kun oli nyysiny kännykän. Jäi valvontakameran kuviin, pöljä, kun meni viel varastelemaan mestasta missä asu. Jahka koitti check out majotuksesta ni oliki vartijat vastassa että no terve. Seurauksena Walk Of Shame, rantaraittia ees taas kyltti kaulassa misä lukee että olen varas ja sen jälkeen saatettiin veneeseen ja lähetettiin uittuun täältä. Kannatan tätä meininkiä.

Hiekkakikkareella on viime aikoina sattunu ja tapahtunu, paljon ja kaikkea. High season meneillään ja hirviästi ihmisiä ni kai ny kaikenlaista runkkaria ja voroa häärii huudiloilla.

Feispukin saariryhmässä on jatkuva älämölö millon mistäki aiheesta. Nyt on mm. kielletty hostellit, syystä että länsimaiset pisnestelijät rakentaa hostellimajotuksia ja imee kaikki reppureissarit niihin. Ja täten paikallisten omistamat homestayt on tyhjillään, kun valtaosa homestay-mestoista ei oo esmes. netin kautta ennakkoon varattavissa. Ni että ei suinkaan jotta kullakin vastuu oman mestansa markkinoinnista, vaan kiälletään hostellit, piste.

Ihan en tajua miten tilanne muuttuu jos kaikki hostellit nyt muuttaa nimensä et neki on homestay-mestoja, mutta joku näpäkkä logiikka tässä varmasti on takana. Sitä ei vaan tämmönen mordorilainen puupää tajua.

Semmosta kaikkee. Palaan toiste pitkemmin höpinöin, nyttei ehi, molo vaan!

Kakka

Tihihihihihihihi.... naurattanu koko aamun alla oleva paskatankkityhjennysfirman mainos. Lähentelee nimittäin neroutta! TURD BURGLARS! EVERYBODY POOPS!

Muuta asiaa miulla ei just nyt oo. On kaikenlaista säätämistä tässä tyän alla.

Uusia piäniä ja kissanpaskaa huushollissa

Hiekkakikkareella kaikki okei. Miäki sain jopa perseeni himasta irti tuos lauvvantai-iltana ja käytii oikeen tua tois pua saarta ihan  uusis rantakuppilois! Join kolme bintsua ja olin ihan dingdong. Onneks Master Chef Australia loppuu kohta, sit ei tarvi jumittaa telkkarin ääressä viittä iltaa viikossa. Ja sit alan treenaan kaljan juamista ja ulkona käymistä ja sosiaalisena olemista ihan raivolla. Mordorilaisten sesonki pukkaa päälle parin kuukauden päästä ja ei tuu mistn mitää jos minen pysty ku pari bintsua sipaseen ja haluun vaa kotio nukkumaan viimestää kymmeneltä. Saatana!

Oli muuten lauvvantaina ihan turstifeelis, koska en oo käyny ainaka pualeen vuateen saaren auringonlasku-puolella, ja puolessa vuodessa huudilot hiukkasen muuttuu. Ihan silmämunat ymmyrkäisnä olin et mitä vittua. Oi miä niin muistan viä ajat kun tuol pua Kikkaretta ei ollu mitää! Mutta nyt on, kaikkee. Ihan kivoja kuppiloita kans, mutta myös hirveitä fänsipänsi-resortteja missä turistit makaa spiidosillaan ravinteleissa viä yheksän aikaa illalla ku muut koittaa siin viäressä vetää jotain hummeridinneriä ja siamailla hianoja drinksuja. Sellases mestas ei viihytty ku sekunti, bintsuki oli lämmintä ja kallista, ja palvelu hidasta. Vaihettiin toisenlaiseen mestaan aivan, semmoseen missä sai kylmän kaljan ja sai iskeä varpaat hiekkaan ja nuotio loimotti rantahiekassa ja oli hyvä feelis.

Kaikenlaista. Tua kun pyäreilee ni monttu auki aivan ku joka nurkkaan on noussu jotain ihme mestoja. Olen satavarma että kaikille ei mitenkään riitä asiakkaita. Huhu kertoo, että jopa nyt kun on hig seasoneista highein meneillään, ni tyhjää on monessa paikassa, varsinkin tua keskemmällä saarta.

On tutina, että muutama vuas ja täältä saa halvalla majataloja....

Mutta lisää aiheesta "Turmismi, the ultimate bääd?" joskus toiste. Se on meinaan kakspiippunen juttu se. KAIKKI OLI PAREMMIN 20 VUOTTA SITTE KU MISSÄÄN EI OLLU KETÄÄN EIKÄ MITÄÄN, NYT ON KAIKKI IHAN PASKAA, MENKÄÄ KAIKKI HELVETTIIN (paitsi MINÄ ja MINUN kaverit)! Huoh. Joo, on kaikenlaista älämölöä aiheesta tässä ollu pitkin internettejä, mutta sorkin sitä joskus toiste.

Enivei, let's kiinnostavempiin asioihin, eli kissoihin.

Hommat on nyt snadisti sillä mallilla niiku ne oli ennen vanhaan, sillo kun ei ollu viälä kissasairaalaa eikä mitää. Miä olin vaa ja miun palatsi. Palatsi piukassa millo mitäki raihnasta mirriä tai pentupesueita. Kissasairaala on helpottanu siltä osin, ettei miulla oo jatkuvalla syätöllä sataa kissaa kämpässä. Eikä varsinka kissoja jotka tulee vaan kuolemaan. Ihmettelen välillä miten miä pysyin minkäänlaisissa tolkuissa sillo ku hommat oli sillä mallilla että miun puhelin  soi tauotta ja kaikenlaista kissanraatoa joutu kohtaamaan ja roudaamaan kotio.

Nyt onki ollu jo hyvä tovi sillai, että esmes viarashuane on ollu tyhjillään, eikä sairastupana tahi äitiysosastona. Eikä makuukammarissakaan oo ollu hillumassa mitään kaheksan kissanpennun kreisilaumaa.

Nythän sitte kävi niin, että meil kissasairaala oli täynnä ja Tori joka sitä pitää ni oli vähä hätää kärsimässä. Torihan on siis ihan oikeissa töissä Lutwalassa, sukelluspuljun pomona, ja voitte arvata mikä hulina on juur nyt kun on high season. Siähen ku viä lyyään raju aallokko joka upottaa toisen sukellusveneen, isot aasialaiset sukellusryhmät, koko ajan perseelleen menevä uuen sukellusopetus-uima-altaan rakennus ja muu sellanen normaalihulina mitä täällä on ni... aikamoista meininkiä. Ja sitte kissasairaalan joka häkki ja koppi potilasta täynnänsä siähen päälle.

Miä oon juassu sairaalalla jeesimässä ja pitihän siinä sitte saaha häkkejä tyhjäks oikeille potilaille. Et vähä niiku pakkohan siältä oli kotio kuskata kaks tervettä kissanpoikasta, joilla ei sairaalan pahnoilla ollu muuta olemista ku ootella että adoptoisko joku. No kylhän min palatsille mahtuu! Jos on jo 20 ja hilut kissaa (en oo ihan varma, en oo häntälukua ottanu hetkeen), ja syämäsä käy noin 10-15 naapurustonki mirriä, ni mitä ny on kaks piäntä siihen lisää? Ei tunnu missään!

Uuet biänet arkapiarut

Uuet biänet on arkapiaruja, pelkäävät viä kaikkea. Toinen on musta nysähäntänen poika ja toinen melkeen musta mutta vähän erivärisiä laikkuja karvoissaan omaava pitkähäntylinen tyttö. Nimiä ei viä oo, niitä miätin sitte jahka noihin tutustuu ensin, nyt ei niistä ota mitää tolkkua kun ne vaan kyyryssä hiippailee ja heti juoksee piiloon jos liikahan. Sylissä ovat ihan paskajäykkänä jos ne väkisin otan ja koitan paijata kesyiks.

Anssi ei hirveesti uusista piittaa, alkushokin jälkeen. On ihan vaan et evvk. Mutta Tyynellä on pasmat ihan sekiksis ja hermot riekaleina. Tyyne, ennen niin rauhallinen kehräysmäshiin, on nyt toisenlainen aivan, äksy ärripurri äänensäkorottaja, joka murisee vaan kaikelle. Ja niin vittuuntunu on uusista suista ruokakupilla että tuli eilen illalla min kainaloon sänkyyn, katto tiukasti silmiin ja kusi siihen. Sillai että haista sinä ämmä pitkä kusi kun toit noi kaks mustaa paskiaista tänne. Kiitos.

Kusiprotestin lisäks on ollu reipasta paskahärdeliä. Uutukaisilla kesti hetki tajuta missä on hiekkalootat. Tein virheen että jätin ne muutamaks tunniks keskenään kun olin ne kotio tuonu, ja jahka palasin iltakaljalta ni kämppä oli kun sinne olis ammuttu kissapaskasingolla. Piäniä löysiä paskoja oli sänkyä myäten joka nurkassa. Ois ollu kiva kattoa kärbäsenä katossa et mikä oli meininki, koska neljä kissanpoikasta ei voi parissa tunnissa paskoa noin paljon. Siä on selkeesti käyty ottasuanet pullollaan väkistämässä jöötiä joka läpeen, oikeen silleen hartaudella ja tarkotuksella.

Naapurin pyykkimuija mahtaa olla liäkeissä kun hinasin sille eilen hirveen säkillisen paskasia lakanoita ja tyynyliinoja ja saronkeja. Se varmaan kelaa että miulla on ns. leaking arse syndrome.

Kammarissa siis neljä kissanpoikasta. Anssi ja Tyyne onneks jo ulkoilee hiukan, ja jahka uutukaiset kesyyntyy ni hyöki pääsevät pihalle välillä. Eiköhän nuo muutamassa viikossa oo valmiita ihan pysyvään ulkoruokintaan.

Ja on vieraskammarissakin nyt pitkästä aikaa potilas. Kissakaupan PLN on siä lellittävänä. PLN:n tarinahan on sellain, että se löyty tuolta mein sähkölaitoksen (jonka nimi on PLN)  nurkalta, Lutwalan Joe tuli sukeltamasta ja PLN oli rannalla vastassa ja kiähnäs kintuissa, Joe pongas kepexet joten otti kissan kainaloon ja vei Torille, että pallit veks nips naps. PLN palautettiin pallitonna sähkölaitokselle, mutta jolkotti sieltä takasin Lutwalaan. Vietiin sähkölaitokselle uuelleen. Ilmesty miun pihaan yheks päiväks. Kävi Kokitan nurkilla hillumassa. Meni takas Lutwalalaan. Toin sen mun kämpille, muttei viihtyny. Ilmaantu Gili Palmsiin/Rikaan/Golfille, mutta koska PLN pitää hirviää mekkalaa niin asiakkaat ei oikeen ollu liäkeissä kun PLN ravas kaiket yät hakkaamassa päätään ihmisten punkalowien oviin ja vaati sisäänpääsyä. Jim ilmotti että tuo katti lähtee kohta Gili Menolle jollei se rauhotu. Hain PLN:n ja vein himaan, mutta se oli tunnissa takasin huutamssa Golfilla, Toin sen sitte seuraavaks kissakaupalle, missä se viihtyki hyvin pari kuukautta ihan mainiosti. Sitte Tori soittaa Lutwalasta yks päivä tuos toukokuussa et tääl on kissa joka näyttää tutulta ja jolla on kaulapanta et tuuha kattoo onko tää joku siun mirri. Oli PLN. Toin sen takas kissakaupalle, ja se on taas viihtyny kaupalla hyvin.

Jeeee, PLN SYÄ TAAS! Jihuu!

Viime viikolla PLN tuli kipeeks, lakkas syämästä ja oli ihan abaaddinen ja depiksis ja kuumeinen ja yski. Vein sairaalaan, mutta PLN tulee hulluks häkissä, ja samalla ajaa kaikki muutki hulluuden partaalle koska PLN on äänekäs ja huutaa tauotta. Ei sen sairaalassa olemisesta tullu mitää. Hain sen pois sieltä ja petasin sille min vieraskammarin. PLN on nyt hiljaa ja tyytyväinen ja syäkin taas. Kyllä se välillä määkii, mutta kuulostaa vanhalta vuohelta joka on polttanu kartsan röökiä ja juanu pari pulloa viskiä, ääni on lähteny ku huus kurkku suorana pari päivää siäl sairaalan häkissä. Luulen, et nyt viä muutama päivä antipioottia ja palleroittelua min himassa ja sitte PLN pääsee takas kissakaupalle töihin.

Sellasta täällä, eli ei mitään erikoisen jännittävää meneillään. Miä oon niin vitun tylsä. Tosin täl viikol revittelen ja meen Lompokille vetää kreisishoppausrundin, koska kissakaupalla oo juur mitää myytävää. Kaik on myyty, ja hiiret on syäny loput.


Sitte kivakumara lopuks viuh.

Kaverilla oli ens yks jänes, tyttö tais olla. Jostain naapurista tuli tuntematon poikajänes yän tunteina paneen. Tässä on lopputulos.

Charlie. Charlie asuu Golfilla/Palmissa mutta on nyt sairaalassa ku Charlie on niin raihnain ja laiha, ni saapi muutaman päivän sairaalassa vähä yleiskuntoo toivottavasti nostavaa lääkitystä ja vitamiineja ja semmosta. Charlie on varmasti  elämänsä ehtoopualella, vanha herra jo, eikä myä ihmeitä hänen hyväks voia tehä. Charlie elää nyt sen aikaa kun elää, toivottavasti vielä pitkään, koska on aivan ihana kissa.

Hiirenperkeleet kissakaupalla tehny tuhojaan taas.

Anssi on saanu kaulapannan

Nylon, kääpiökissa

Kerttu on yks seittemästä kääpiöstä ja Kerttu on kohteliaastikin sanottuna ihan hirveä biaatsh. Ei tuu toimeen kenenkään kanssa eikä suvaitte ketään ja murisee vaan ja ajaa kaikki aina pois ruokakupeilta kun Hänen Kärttyinen Korkeutensa haluaa syyä.

Nylon

Anssi

Anssi. Kattokaa tuota vattaa!

Joo, olen nähny nää jo. Älkää enää postailko miulle näitä, okei?

Kissat netissä, Hiekkakikkareen Kauniit ja Rohkeet, karvaset herätyskellot

Alepa

Egoisten duunarit on viime päivinä oppinu kattavan varaston suamalaisia kirosanoja, luulen. Olen nääs nysvänny patti punasena kissojen nettisivuja. On hiukan menny hermo, voin kertoa. Nettisivu on pykätty wordpressille, joka on ihan saatanasta. Ja varsinkin kun JOKU MUU on tehtn ns. alustavan duunin ja sitte meen sinne sekaan väsäämään ja laittamaan asioita sellaseen kuntoon ku MIÄ haluan ni voi saatana.

Muistin taas miks tietotekniikka ei ole ystävä. Yksinkertaset asiat, niiku vaikka että laitan fontin väriks että musta. Editorissa näyttää, että musta on, kiva, jeejee. Ja sitte klikkaan et esikatselu, ni vitut on musta ku ihan jotain muuta. Tai että hmm... haluun että tämä rivi tekstiä on otsikko, valitten rivin, klikkaan että laitetaa tää otsikoks, ni vittu kaikki teksti sivulla pamahtaa vitun isoks ja boldatuks ja oranssiks ja säkenöiväks otsikoks.

No, on menny useita askeja tupakkia ja olen kökkiny kissakaupalla kaiket päivät tän asian parissa (himassa en saa tehtyä mitään, liikaa kissoja kekkä haluaa olla just siinä missä tapahtuu eli istua läppärin päällä), mutta vihdoin alkaa olla valmista. Kaikki info on laitettu valikoihin ja sillai. Muutamia säätöjä siä on viälä, jotkut linkit sojottaa mihin sattuu ja on suttusta kuvaa siellä ja täällä, mutta JOKU MUU korjaa ne, koska miä en kertakaikkiaan tajua mistä niien juttujen viilaamiset ees löytyy. Ni parempi etten mee sorkkimaan, kuitenka saa ku tuhoo aikaseks.

Jahka on vimoset jutut viilattu ni sitte roiskasen sivustosta vähän asiaa feispukkiin ja vannon, etten sen jälkeen vastaa enää yhteenkä viestiin missä kysyttään sunnuntaisin kello 16 että ONKO KISSAKAUPPA NYT AUKI. Vittu.

Kyllä tää bloggeri on vaan hyvä. Yksinkertain ja näpäkkä. Kiitos.

Nettisivujen nysväämisen ohessa oon hoitanu megaluokan lääketilauksen kissoille, mikä tarkotti ensin inventaarion tekemistä ja joka saatanan neulan laskemista ja sitte läpikäymistä et mitä on ja mitä tarttee ja sitte tilauksen nysväämistä ja sitte sataa meiliä ihmisen kans joka meille kaiken ettii (ja hän on Ika Balin eläinsuojelujärjestö BAWAlta) ja sitte arpomista et tämmöstä ei löydy mutta käviskö tää ja sitte maksamisen sumplimista ku miulla on rahat kääshinä ja tartteis tilisiirtoo tehä ja ja ja.... mutta ny on kaikki tilattu ja maksettu. Ja siihen meniki mirrien rahoista aimo köntsä, koska kaikki alko olla lopussa ja kaikkea tarvii lisää ja kaikki ei oo halpaa. Mutta ei se mitää, siihenhän kissojen kolehdit on tarkotettu ja kyllä kelpaa ku ens viikolla saahaan pakaasit tänne ja on sitte taas rokotteita ja troppeja vähäks aikaa.

Anssi ja Tyyne on ihania, mutta killivattasia villejä. Heillä on sellanen auringonnousun riehuntahetki joka aamu, mitä en hirveesti arvosta. Biänet karvaset herätyskellot, semmosia ovat. Sitte ku ne saa miut hereille, ja hetken siinä sinkoovat, ni käyvät pokkana uuestaa unille. Tattis vaan. Äiti on vähä väsyny. Tänää molemmat sai kaulapannat ja niien kanssa harjotellaan, viikonloppuna saavat viä kakkosrokotteet ja sen jälkee alkavat harjotella ulkona käymistä. Nyt ne jo koittaa livahella oven raosta, mutta säntäävät hännäntyngät koipien välissä takasin ku siä on heti joku isompi kissa nuuskimassa persettä ja läpsimässä pataan. Biänet peljästyy moisesta tuttavallisuudesta.


Muuten miä en oo tehny mitään. Välillä käyn Golfilla kaljalla ja juoruumassa Jimin kanssa, ja välillä käyn Edenissä kaljalla ja juoruumassa Suzannen kanssa. Ja siinäpä se sitte onki, pitemmälle ei jaksa, koska saarella on liikaa ihmisiä ja ahistun hulinassa. Mutta ei se mitää, kiva on pysyy omalla mukavuusalueella. Voin juoruilusta sen verran kertoa, että kun piänellä saarella ollaan niin sattuu ja tapahtuu ja juorut liikkuu. On kun Kauniita ja Rohkehia livenä seurais välillä, ette tiijäkkää millasta rähmästä päivänvaloa kestämätöntä pelehdintää täällä on meneillään! Näitä ihmissuhresotkuja kun sivusta seuraa, ja samalla silmä killillään vahtaa Crime Investigation Channelin päheitä dokumentteja Fatal Marriage, Fatal Vows, Cold Feet, Obsession, My Crazy Ex jne, ni ihan kiva on kuulkaa sinkkuna porskuttaa.

Aijoo ja ensmäänen työlupa-anomushan tuli tiätysti pumerankina takasin että ei mene läpi. Ei tiätenkä, koska laitettii anomus ineen kesäkuun alussa ja menivät sitte muuttamaan säännöt ja ohjeet heinäkuussa ja käsittelivät miun paprut vasta muutosten jälkeen. Voi saatanan perse miä sanon. Mutta ny on laitettu anomukset uuelleen vetämään ja katotaa kui käy. Huokaus.

Hirnahdus

Sellanen hevosteluhomma, että tiätenkä en osaa olla puuttumatta, vaikka jo sata kertaa oon kelannu et pitäkööt tunkkinsa, miä keskityn vaan kissoihin. Mutta kun alko rassaamaan, ni alko rassaamaan. Ja kun rassaa niin tarttee tehrä jotain.

Onneks nyt on löytyny pari hevosmuijaa, jotka on ottanu vähän aktiivista otetta sillai et saatana, äksöniä kehiin, ei muuten muutu mikään. Ja miäki siinä vähän sitte koitan jotaa piäntä jeesiä touhottaa sekaan. Oon luvannu mm. painattaa jotain "näin huolehit siun ponista oikein"-lehtisiä jos joku sellasia indonesian kiälisiä fläbäreitä tekee, ja sillai. Ja lupasin ruveta huuteleen, että josko Mordorinki konijengi intoutuis tekeen jotain roinakeräystä Hiekkakikkareen taksi- ja duunariponien hyväks. Asia sai jo kannatusta ku feispukissa kiekasin, mutta pyyettiin julkisempaa postausta aiheesta et mitä tarttee ja mitä hä.


Ok, faktaa: en tajua hevosista mitään. Niil o neljä koipee, kaviot, ne sanoo ihahaa ja ne on pelottavia. Paikalliset hevot täällä on pieniä, eli kokoluokkaa poni. Isoja oikeen hevosen kokosia hummia on kans muutama, mutta ne on lähinnä joienki täällä asuvien hevostyyppien omia lemmikkihepoja. Avustusten tarpeessa olevat hevoiset on taksihepoja eli cidomoja ja duunarihepoja. Taksiponit vetelee perässään kärryjä joilla kuskataan ihmisiä ja sit on noi duunarikonit, jotka roudaa kaikkea muuta.

Marraskuun lopulla on tulossa hevosklinikka, ja siä hepoille laitetaa uusia kenkiä ja niitä lääkitään ja koitetaan kouluttaa ohessa hepojen omistajia et hei jos tällee hoiat ni tosi jees.

Eli jos siä plokin lukijoissa on hevosihmisii ni miten ois piänen roinakeräyksen järkkääminen Hiekkakikkareen ponien hyväks? Ei tarvi olla uutta ja kiiltävää kamaa, kuhan on käyttökelposta. Jos rompetta löytyy ni sitte niien kuskaus tänne jos hoituis niin, et aina ku joku on tulossa, ja ois pakaasissa tilaa ni noukkis mukaansa sen verran heppakamaa ku kyytiin mahtuu.

Kipeimmin tarvetta olis tämmösille (suora kopio miulle laitetusta viestistä, en ala ees yrittää kääntämistä suameks koska min hevossanasto on aika köpö):

• Hoof picks, 
• Curry combs for brushing their mane, 
• bridles and bits for horses with 3 1/2 inch to 4 inch wide mouth. 3 1/2 inch is the best size to get for the average Indonesian horse. Don't choose ones with thin bars inside the mouth, it hurts the gums
• protection going on the gear to avoid rubbing
• wound cream
• dewormers

Emmiä tiiä, mitä nyt hevoisen hyvään hoitamiseen tarvitaan?
Hevot on siis duunarihepoja eikä mitään kouluratsuja, ravikoneja tai esteheppoja. Ettei niiku tarvitte mitää satuloita postittaa. Ja jos siä ny jotkut talliporukat innostuu kerään lahjotusroinaa tänne ni laittakee miulle meiliä, ni säädetää sitte jotenkii romppeitten tänne saaminen! Kiitos ja ihahaa.