Remonttihomma menee päivässä numero kuushi. Aikaan on saatu tilusteni itäreunan eli iistin aita, pala takareunan eli pohjoispään aitaa ja eka tsiipale ranchini länsireunaa rupes nousemaan pari tuntia sitte. Vielä menee viikko tai vähän päälle, ounastelen, ennenku aita on valmis ja nakutus ja sotku siirtyy keittiöön ja etupihaan.
Remppareiskat on saanu aikaseks hirviä kaaoksen. Miä sain ekat päivät juasta lapion kanssa kuokkimassa rehuja ylös ja istuttelemassa niitä muualle, pois aidan lähistöltä. Kävi nimittäin selväks, että mikä aidan vieressä viä henkitoreissaan kituuttaa, sille loppu koittaa, ellen asialle tee jotain.
Nyt on satunnaista viidakkoa siellä sun täällä, vielä toistaseks. Aika varma olen, ettei nuo herkkähipiäiset rehut tykkää hyvää kun joutuvat muuttamaan. Saletisti suurin osa heittää lusikan nurkkaan, vaikka miä kuinka kuoputan hevosenpaskaa huudiloille ja heilun letku tanassa että kastuvat. Ei voi mitään jos kuolevat. Alotetaan sitte taas alusta kun remppa on valmis. Viidakkopiha tulee, saatana, periks en anna!
Tänää Palatsini omistaja elikäs vuokraisäntäni Erik kävi ottamassa mittoja ovea ja ikkunoita varten ja samalla käytiin läpi suunnitelmat et mitä keittiölle ja etupihalle tapahtuu. Kaikkeen hän sanoi okei ja jees, ja olen äärimmäisen kovissa täpinöissä koska miun Palatsista tulee niin hieno.
En enää ikinä poistu himasta kunhan tää renppa on redi ja miulla on keittiössä seinät ja uus terde ja pähee röhnötyslounge. Siä sitte vaan riippumatossa muumioidun ja kuuntelen Atomirottaa.
Evakkorehut teki etupihasta melkeen viidakon |
Tilusteni itäreunan aita nousee |
Tänää aamulla ukot siirty länsipuolelle nakutteleen |
Kissat tietysti jeesas mittaushommissa |
Iistimpää aitaa |
1 kommentti:
Siellähän tapahtuu, ei ole remppajätkät sitten mitään huomenna -tyyppejä
Lähetä kommentti